Lapseni isä ei suostu aborttiin. Ymmärrän hyvin, että jotkut eivät vain kestä aborttia, mutta
itse olen aivan liian nuori pitämään lapsen itselläni, opinnot kesken, koiralle pennut tulossa.. Kaikkea, mitä tekisitte minun tilanteessaLapsen isä raivoaa että hän on kotona joulusta alkaen koko loppuelämän ja hoitaisi pienokaista, entä minä? Minä sitten opiskelen, nukun, opiskelen nukun ja lopulta mies raivostuisi kuitenkin kun ei saa huomiota, suunnittelisin opintojen varjolla koiran tuleville pennuille hyvää kotia, sitten taas opiskellaan. En jaksaisi sitä valitusta, opinnothan siinä myös kärsii kun ei pääse aina sitten sinne kouluun kun on raskaana. Onko teillä vastaavaa kokemusta? Lapsen isä ei suostu aborttiin ja yrittää kaikin keinoin suostutella että lapsi pidetään. Raskaus on ollut tämän vähäisen ajan kuin normaalia elämää, nuoruutta, ilman lapsia, opiskelua ja koiran hoitamista! Minä en vain ole valmis pitämään huolta lapsesta, pidän koirastani hyvää huolta ja itsestäni ja se saa riittää, kohta minulle tulee kuusi pikkuista karvapalloa myös huolehdittavaksi, etsiä pennuille hyvä koti enkä minä pystyisi sitä tekemään jos odottaisin lasta. Mies silti opiskelemassa vielä tämän syksyn.
itse olen aivan liian nuori pitämään lapsen itselläni, opinnot kesken, koiralle pennut tulossa.. Kaikkea, mitä tekisitte minun tilanteessaLapsen isä raivoaa että hän on kotona joulusta alkaen koko loppuelämän ja hoitaisi pienokaista, entä minä? Minä sitten opiskelen, nukun, opiskelen nukun ja lopulta mies raivostuisi kuitenkin kun ei saa huomiota, suunnittelisin opintojen varjolla koiran tuleville pennuille hyvää kotia, sitten taas opiskellaan. En jaksaisi sitä valitusta, opinnothan siinä myös kärsii kun ei pääse aina sitten sinne kouluun kun on raskaana. Onko teillä vastaavaa kokemusta? Lapsen isä ei suostu aborttiin ja yrittää kaikin keinoin suostutella että lapsi pidetään. Raskaus on ollut tämän vähäisen ajan kuin normaalia elämää, nuoruutta, ilman lapsia, opiskelua ja koiran hoitamista! Minä en vain ole valmis pitämään huolta lapsesta, pidän koirastani hyvää huolta ja itsestäni ja se saa riittää, kohta minulle tulee kuusi pikkuista karvapalloa myös huolehdittavaksi, etsiä pennuille hyvä koti enkä minä pystyisi sitä tekemään jos odottaisin lasta. Mies silti opiskelemassa vielä tämän syksyn.
Vastaukset 38
Vanhimmat
kuulostaa että olet provoa.. No, siltä varalta ettei,.. koiratko menee lapsesi koko elämän edelle?? Tai sitten olet tosiaan muuten vaan lapsellinen jolla on liian hyvä ja fiksu mies. Kasvahan aikuiseksi ja ota vastuu tekemisistäsi, nyt viimeistään on sen aika! Lapsellasi on oikeus elää. Tuskin näet miestäkään enää jollei sinusta ole turvaksi hänen lapsilleen.
Oletko alle vai yli 20? Sitten minua kiinnoistaisi tietää, kuinka kauan olet ollut lapsen isän kanssa. Tällaiset seikat helpottaisi vastaamista, kun tietäisi vähän enemmän taustoja.
se on sinun päätöksesi vallassa, ei miehen.
Jos et oikeasti halua lasta, tee abortti. Sinä päätät. SINÄ, ei miehesi.
Ei kannata synnyttää lasta jos et tunne olevasi valmis. Miehen mielipiteellä ei ole väliä, koska ei se sitä lasta kuitenkaan kasvata. Oma mielipiteeni on, että abortti on naisen päätös, mutta miehen kuuluu saada tietää, jos aikoo pitää lapsen. Miksi edes hankkiutua raskaaksi, jos ei halua lasta? :o
Ei minunkaan ukkoni halunnut. Kun otin asian puheeksi oli vastaus lyhyt ja ytimekäs. KIITTI VITUSTI SULLE. Tämän jälkeen keskustelimme lapsen hoidosta ynnä muista lapsen tuomista velvollisuuksista. Vastaus oli ...juu juu hoidetaan yhdessä ja isä lupasi osallistua lapsensa elämään todellakin yhteisvastuullisesti. Nyt tilanne on se että isä on laistanut velvollisuuksiaan alusta alkaen, välit on poikki ja ilmoitti minulle ettei aio enää noudattaa edes tapaamissopimusta. Tässä hyvä esimerkki siitä kun mies herää todellisuuteen siitä kuinka vaativaa lapsenkasvatus oikeasti on. Sehän ei todellisuudessa käy yhtä sujuvasti kuin kauniissa ja rohkeissa. Isässä ei tietenkään ole mitään vikaa, se on käynyt hyvinkin selväksi minulle tätä palstaa lukiessani. Vika on minussa kun hullu uskoin ja luotin ukkoon.
Lapsi tuli kun olin jossain juhlimassa kavereiden kanssa, ja enkä muista mitään. Alle 20 vuotias olen minä.
En todellakaan väitä, että koira menee muka elämäni edelle, mutta pitäisihän se jokaisen tietää, että koiraa käytetään 3 kertaa lenkillä päivässä minun ja koiran treenit kentällä ja siihen lisätään nyt vielä ne koiranpennut. Sitten opiskelut ja työ. Nyt tulisi lisäksi lapsi. Mutta kysyn niitä kokemuksia, en
viestiä " Koirako menee elämäsi edelle?!!?!?? "
Tästä lähtien vain niitä kokemuksia.
vois kusettaa ottamalla lapsi mukaan? Tai jätä lapsi siks aikaa miehen hoitoon!
Opiskelukaan ei ole mikään mahdottomuus vaikka onkin lapsi(a). Koulu ei voi potkia pihalle äitiyslomalaista vaan sitä voi jatkaa myöhemmin.
Minä olen opiskellut aikuisena ja kaksikin tutkintoa (pääosin samaan aikaan!) vaikka sainkin lapsen alle 20v. Ja minulla oli silloinkin myös lemmikkejä. Hyvin on pärjätty senkin jälkeen vaikka olenkin ollut pitkiä aikoja työtön yh.
Tuntuu vaan jotenkin että yrität oikein tikulla "ongelmia" kaivaen tehdä asioista vaikeempia kun ne onkaan, jotta saisit mielestäsi riittävän oikeutuksen abortille..!
Aina ne keinot löytyy, jos vaan tahtoa riittää....
Tällä palstalla todellakin syyllistetään aina vain naisia, kiihkoilijoilta lienee unohtunut, että lapsella on aina myös isä. Vastuuttomille miehille pitäisi läntätä samanlainen moraalinen leima otsaan, tai sitten ketään ei tulisi syyllistää.
Kävisikö kompromissi?
Et tee aborttia kun toinen ei kerta halua.
Mutta säilytät vaihtoehdon: lapsen voi antaa sen synnyttä pois adoptioon.
Mietitte molemmat rauhassa asiaa, tapaatte perheitä joissa on pieniä lapsia, miehesi hoitaa vauvoja ja ehkä voitte ottaa vauvan teille yökylään jolloin miehelle selviää todellisuus. ´
Lapsen synnyttyä koiranne on saanut pennut ja voitte ihan eri kantilta miettiä mitä te molemmat haluatte.
Tässä on monta vaihtoehtoa jotka ei sulke pois muita vaihtoehtoja. Abortti on siitä huono ratkaisu että sitä ei voi muutaman kuukauden päästä peruuttaa.
Se ei ole pitkällä juoksulla hyvä kummallekaan, ei kenellkään: ei lapselle, ei äidille jne.
kun vartalo ja emätin eivät ole enää entisenlaisensa;
miksi pitäisi synnyttää lisää onnettomia ihmisiä tähän maailmaan. Itse raskauskin on - voi olla tarpeeksi - raska prosessi.
Todellako kertoisit ystävillesi ja suvullesi, että olet synnyttänyt ja päättänyt tehdä lapsen tähän maailmaan vain antaaksesi sen jollekin toiselle.
Sinähän luonnollisestikin päätät lapsestasi, ei miehesi.
Jos nyt olet ollut vähän aikaa jo raskaana ja koirasikin on ollut jo vähän aikaa tiinenä, niin kai ymmärrät, että koirasi synnyttää pentunsa jo ainakin puoli vuotta ennen sinun laskettua aikaasi.
Minulla on nyt noin puoli vuotta laskettuun aikaan, eikä ainakaan minulla ole vielä ollut mitään syytä miksi en olisi voinut lemmikeistäni huolehtia. Edelleen käyn juoksemassa päivittäin koiran kanssa cania jne... Vatsa ainakaan ei aiheuta minkäänlaista haittaa liikkumsielle tai muullekaan, kunhan tästä etovasta olosta pääsee eroon ja itse olen huomannut että parhaitten siitä pääsee juuri ulkoilemalla reippaasti, minkä koiran omistaminen edellyttääkin. Kun koiran pentusi lähtevät uusiin koteihinsa, niin sinä olet vielä noin neljän kuukauden päässä synnytyksestä. Miten tuo siis estää koiran/pentujen hoitoa?
Kunhan ihmettelen... En siis ota kantaa siihen pidätkö sinä lapsen vai en.
myös sitä ihmettelen paljonkin, että jos miehesi on halukas jäämään jo joululta kotiin, niin olisiko kyseessä elintapalusmu, eikä mikään pitämisen arvoinen mies, jonka voisi odottaa auttavan perheensä elätyksessä? Joulun sinulla on kuitenkin vielä puoli vuotta (?) raskauttakin edessä. Ja sinähän joudut jäämään pakosta alkuun lapsen kanssa kotiin, siinä vaiheessahan et vielä miestä tarvitse lasta hoitamaan, miehen tehtävähän on keskivertoisesti siinä vaiheessa painaa niska limassa töitä, että kasvaneen perheen toimeentulo on taattu...
Ja etukäteen meilläkin mies lupaili, että hän voisi oikeasti jäädä lasta hoitamaan kotiin jossain vaiheessa, että minä pääsisin töihin. Nyt sitten kun olen ottanut asiaa esille, niin onkin melkoisen ehdottoman kielteinen kanta... Nyt kun tilanne on konkreettinen niin pitää kuulema oikeasti miettiä kumman työnteko on kannattavampaa, minä kasvatusalan ihmisenä kotiin kasvattamaan ja mies parempi palkkaisena töihin, näin lapselle saadaan kuulema paras mahdollinen lapsuus niin toimeentulon kuin kasvatuksen osalta... Sehän tietää sitä, että mahdollisesti lapseni kasvatetaan päiväkodissa jo hyvin varhaisessa vaiheessa, ainakin tällä hetkellä tuntuu aivan hirvittävältä ajatus, että olisin kokonaisen vuodenkin poissa työstä, mutta eihän sitä tiedä miten sekin tilanne vielä muuttuu...
Olet nuori. Nuoruutta ja elämääsi sinun ei pidä uhrata kenenkään ulkopuolisen takia, ei edes miehesi. Eli ihan itse päätät, mutta päätä hyvä ihminen joillakin paremmin perustelluilla syillä kun koiranpentu syysi on...
Aloittajan viesti on paraatiesimerkki lain vastaisesta aborttikäytännöstä. Aloittaja on surmauttamassa oman lapsensa lapsen isä tahdon vastaisesti koska haluaa hyysätä koiranpentuja. Juuri tällaisten tapausten varalle tarvitaan viranomaisen päätöstä lapsen hyväksi. Tässä tapauksessa ei ole kyseessä tavanomainen surullinen mukavuusabortti vaan farssi.
Ilolla me keskeytämme kaikki raskaudet ja houkuttelemme kaikki raskaaksi tulleet tekemään abortin.
Sitten pidämme kunnon juhlat jossa muistelemme sitä päivää kun saimme nähdä verta ja alkion palasia joka alapäistämme valui...
Siinä samalla mittailemme toistemme saavutuksia ja parhaimpia naisia ovat ne joiden alkiot/sikiöt on murhattu silppureilla.. Veren paljous on myös yksi parhaimmuuden mitta ja juhlan lopuksi ksruunataan voittaja...
Sitten hankkiudumme uudestaan raskaaksi jotta voimme taas mennä tekemään abortin ja ensi vuonna taas juhlitaan sitä kaikkien juhlien kuningasta eli aborttijuhlaa. Saa nähdä kuka silloin on voittaja.
Ihan huvin vuoksihan me niitä abortteja teemme ja raskaaksi tulemme jotta pääsemme taas huvittelemaan aborteilla.
Onneksi edes mies välittää lapsen tulevaisuudesta. Opiskelut voit hoitaa myöhemmin ja mikä este ne koirat on? Ei mikään.
http://www.kolumbus.fi/mika.ebeling/abortti.htm
Ehkä sieltä saat vastauksen, miksi miehesi ei halua aborttia
OLET OLLUT KUITENKIN TARPEEKSI VANHA HARRASTAMAAN SEKSIÄ. SILLOIN PITÄÄ OLLA VALMIS KANTAMAAN VASTUUKIN!!!!!
näiltä hihhuleilta.
Toinen tapa kantaa vastuunsa on keskeyttää raskaus, jos sen havaitsee elämässään paremmaksi vaihtoehdoksi.
Synnytysten ja naistentautien lääkäri Arto Vuorjoki toteaa muistelmissaan näin: "Kypsymättömyyden tunne keskeytyksen perusteena on syytä ottaa vakavasti. On hyvä, että nuori nainen oivaltaa omat rajoituksensa viimeistään silloin, kun hän joutuu päättämään raskautensa kohtalosta. Näin säästytään tilanteelta, jossa nämä ongelmat vaarantaisivat tasapainoinoisen äitiyden". Minusta tuon ymmärtäminen ja tunnustaminen on sitä todellista viisautta, jossa ymmärretään, että maailma ei ole mustavalkoinen.
Vahingoista ei tarvitse ottaa vastuuta, vaan niistä pitää voida päästä turvallisesti ja mahdollisimman pian eroon.
Vaikea kuvitella, ettei joku olisi kuullut jälkiehkäisystä ja käyttäisi sitä.
nimenomaan sitä vastuunottamista!
synnytät lapsen jota et halua etkä ole valmis siitä huolta pitämään vaikka isä olisi,tai teet abortin ja mies lähtee kävelemään(?). Jos olet päätynyt aborttiin ja olet 100% varma päätöksestäsi niin siihen ei miehen lupaa tarvitse,eihän sinun tarvitse kertoa että olet saanut ajan aborttiin taikka että olet edes menossa aborttiin jos kuitenkin aiot sen tehdä.
Olin ensimmäisen lapsen isäni kanssa erossa pitkään ja tapailin yhtä miestä jolle tulin raskaaksi ja suhde kariutui. En halunnut muutenkaan lasta siihen tilanteeseen ja kun palasimme sitten eksäni kanssa yhteen,en sanonut hänelle kuin jälkeen päin vasta että tein abortin. No eipä siinä sen kummempaa reaktiota tullut,varmaan sen takia kun lapsi ei ollut kuitenkaan hänen.. Mutta jos olisi ollut ja mies olisi vastustanut,olisin sen teettänyt siitä huolimatta.
Itse en ole yksinkertaisesti varma pystynkö kantamaan vastuuta lapsesta kun olen näin nuori ja elämä edessä, vaikka lapsen isä olisikin. Koirat eivät mene elämäni edelle, mutta olisi mielestäni paljon hauskempaa viettää nuoruus ilman lapsia. Toinen asia on talo; Ei minulla ole varaa muuttaa talosta toiseen, muutto on tiedossa kahdenkuukauden päästä, eli ennen lapsen syntymää pienempään taloon missä asun vielä, ellei sitten kuukaudessa saa aikaiseksi vuokrattua jotain toista kämppää minun vähäisillä rahoillani. En asu lapsen isän kanssa saman katon alla, hän asuu suomessa. Mutta jos sitten itse muutan suomeen muutamaksi vuodeksi ja menen takaisin "kotiin" ulkomaille.
Tiedän todella, että aborttia ei voi peruuttaa, olen miettinyt sitä paljon, mutta en päättänyt loppuun.
Koira ei ole ongelma minulle lapsen takia, mutta jaksanko minä joka päivä lähteä viemään hevosta metsään, työntää kärryjä samalla ja taluttaa koiraa siinä. Sitä hommaa ei kahdella kädellä tehdä. Ja lapsen isä kävisi tietenkin töissä ennen raskautta, mutta ei suostu hevosten kanssa tekemään mitään. Suomessa asuisin jokatapauksessa joulun ja jouluksi ei saa hevoselle enään hoitajaa, joten joutuisin hoitamaan hevosta ja ratsastamaan. Viikonloppuisin vien koiran aina metsään kun menen hevosta katsomaan ja viemään sen riimussa lenkille ja viikonloppuna ei ole isä kotona, vaan opiskelee. Koiran voi tietenkin laittaa vaikkapa esim puuhun siksiaikaa kun minä ratsastan, mutta lastenvaunuja ei ulos paleltumaan.
Entäpä jos mitään esteitä ei olisi, HALUAISITKO tämän lapsen?
on se ongelma? Siis ethän sä jouluna vielä ole edes synnyttänyt??! Etkö tosiaan saa ketään avuksi sinne tallihommiin? Ratsastaessa/hevosia hoitaessa vauva voi nukkua vaunuissa siinä vieressä, eihän sitä tarvi siinä mukana raahata. Tarvittaessa voit hankkia sellasen kantorepun jossa voit pitää vauvaa mukana metsässä. Lapselle tekee vaan hyvää päiväunet raikkaassa ulkoilmassa! Ja voit kai sä viedä koiraa ja hevosta erikseen lenkille, mikä pakko niitä samaan aikaan on viedä?
ei kannata kertoa isälle, vaan tehdä oma ratkaisunsa
se on kyllä hyvä idea! En ketrtoisi minäkään.
Harmi että
luomakunta tällaisen rangaistuksen juuri naisille on rangaistuksena
suonut :-( Kuinka paljon enemmän elämästänauttisikaan
jos olisi sitä sukupuolta jonka ei tarvi koko ajanodotella
kuukautisia ja pelätä onko raskaana.
Mielipiteet aiotaan sanoa suoraan ja kaunistelematta jatkossakin. Jos et kestä mielipiteitä, niin älä lue palstaa. Totuus tullaan jatkossakin sanomaan etkä sä sitä voi estää.
Kun joskus sanosittekin.... ;DD Vääristelyjen oikomista siis riittää jatkossakin.
Vieppä koirasi eläinläärärille ja pyydä että sen tiineys keskeytetään ja jos se ei tunnu sinusta yhtään pahalta niin tee sitten itsekin abortti.
Jos pidät lapsen, niin varmasti onnistut hänen kanssaan. Eikö sinulla todella ole yhtään ystäviä tai lähisukulaisia jotka voisivat auttaa tarvittaessa ? esim. Pelastakaa lapset ry voi tukea ja monet muut järjestöt. Minäkin voisin olla "mummi" lapsellesi. Asustelen Etelä-Pohjanmaalla.
En varmana keskeytä koiran raskautta, pennut tulee tämän kuukauden lopulla, enkä todellakaan synnytä jouluna. Minulla on opinnot kesken, enkä tiedä haluaisinko tämän lapsen pitää, lääkärissä sanottiin, että keskenmeno voi tulla, kun ei ole ollut pahoinvointia tai maha kasvanut yhtään. Kavereita minulla toki on, sukulaisia taas myös, mutta lastani en ruotsiin vie sukulaisille :D Koiran ja hevosen voi viedä erikseenkin ulos lenkille, mutta helpompaa on kun menee samaan aikaan. Nyt on silti asiat muuttuneet ja opinnoista extra luennot otan nyt, min pidän lapsen tai sitten en. Lapsen isä joutuu kyllä tekemään hirveesti töitä jos meinaa sen talon hankkia, voin tietenkin muuttaa isälleni sitten Lappiin, siellä on tilaa vaikka muille jakaa.
Kyllä kai minä pärjään, lapsi sitten muuttaa kyllä koko elämänsä ajaksi isän hoiviin, :o
sinulle.
Mitä vanhemmaksi tulet, sitä iloisempi olet kun sinulla on jälkeläinen. Odotusaikana tunteesi kyllä muovautuvat vastaanottamaan lapsen. Ihan hyvällä omallatunnolla voit antaa lapsen jonkun toisen kasvatettavaksi. Olet antanut hänelle kuitenkin elämän mahdollisuuden.
Jos keskenmeno tapahtuu spontaanisti, voit olla kaikesta syyllisyydestä vapaa. Tapahtukoon kaikki parhain päin kohdallasi.
paljon voisit panostaa rahallisesti tähän
perheeseen?
Tästä keskustelusta ymmärsin että elämääsi kuuluvat tällä hetkellä nämä:
-koira ja sen tulevat pennut (vievät todellakin aikaa ja voimia, nimerkillä kokemusta on. ja kun mukaan lisätään vielä koiraharrastus (treenit kentillä), niin ei mene helpoksi.)
-hevonen (hoitaminen on vastuullista ja jolle on vaikeaa saada hoitajaa, tässäkin asiassa kokemus puhuu.Hevosta ei todellakaan hoideta lapsi rintarepussa tai vaunuissa tallialueella!)
-opiskelut (jotka vievät aikaa)
-työ (vrt. yllä oleva)
-omat tunteesi, jotka sanovat että et lasta tahtoisi ja että et tuntisi olevasi vielä valmis hoitamaan lasta
-asunnon järjestäminen todella hankalaa
-rahatilanne
Minusta tuossa on hyviäkin perusteita abortille.
Itselläni on hevonen, koira, kissa ja mies enkä voisi kuvitellakkaan lisääväni siihen vielä lapsen, vaikka sellaisen tulevaisuudessa haluankin. Eläinharrastus ja lemmikit opiskelun ja työn ohessa vievät vain rutkasti aikaa.
jo edelliset aborttiyllytykset?
Aloittajan syyt ja tilanne oli ripoteltu moneen eri viestiin niin keräsin niitä yhteen, että olisi edes helpompi ajatella.
Lisäksi lisäsin loppuun oman mielipiteeni. Oman mielipiteen kertominen ei ole yllytystä.
sun elämässäs näyttää olevan melkoisesti asioita (eläimet-opiskelu jne). Miten sulla riittää energiaa noihin kaikkiin?
Synnytyksen jälkeinen aika on vaativaa ilman koiraa ja hevostakin. Jotkut masentuvat. En mitenkään epäile etteikö sulla riittäisi virtaa viedä opiskelut päätökseen ja miehen kanssa huolehtia vaikka kahdestakin lapsesta. Kaikki isät eivät ole kypsiä vauvantuloon mutta sulla näyttäisi olevan hyvää "isäainesta" oleva mies. Olet siinä suhteessa hyvin onnekas!!!
Suosittelen laittamaan asiat tärkeysjärjestykseen!!! Jos lapsi ei mahdu elämääsi, huolehdi sitten ehkäisystä ja osoita sillä tavoin että osaat elää vastuuntuntoisesti. Tiedän perheitä, joissa opiskellaan ja on jopa 3
lasta. Elämässä on paljon muitakin asioita kuin koirien ja hevosen hoito. Luopumalla lapsesta voit menettää samalla miehesi rakkauden ja kunnioituksen, sitäkö haluat?????
minkälaista vastausta täältä edes haet? jos et pysty minkäänlaista kompromissia tekemään minkään asian suhteen, niin olet varmaan jo päättänyt abortin tehdä.
haet vaan hyväksyntää päätöksellesi.
lapsen takia joutuu luopumaan monista asioista, ja sinä et ilmeisesti ole valmis luopumaan mistään.
en hyväkay ns. mukavuusabortteja, mutta tietyissä tilanteissa se on ihan oikeutettua.
toi sun tilantees kuulostaa vaan siltä, että teet kaikista asioista kauhen ison ongelman, eikö noi hevosjututkin olis vaan järjestelykysymyksiä?
MIKSI KAIKKI SANOO ETTÄ EI MIEHELTÄ TARVI KYSYÄ ABORTISTA, SINUNHAN SE LAPSI JA VARTALO JA PILLU ON. HALOO YHDESSÄ AINAKIN SE PENTU ON PANTU ALULLE JA 50 % SIITÄ PENNUSTA ON MIEHEN. TOTTA VITUSSA MIEHELLÄ ON OIKEUS SANOA PAINAVA SANANSA ASIAAN.