mikä

MS eli multippeli skeloroosi on yleisin neurologinen sairaus nuorilla aikuisilla. Maailmassa on noin miljoona MS-potilasta ja Suomessa tautia sairastaa noin 6000 potilasta. MS-tauti ei ole infektiosairaus. Se puhkeaa yleensä nuorena aikuisena eli 20-40 vuoden ikävuoden välillä. Sairaus on yleisempi naisilla kuin miehillä.
MS-taudista tiedetään tänä päivänä paljon, mutta myös avoimia kysymyksiä on vielä runsaasti. Tiedetään, että MS-taudissa on erilaisia tautimuotoja, jotka etenevät tietyllä tavalla. Miksi niin tapahtuu, on taas vielä hämärän peitossa. Varmaa tietoa taudin syystä ei semminkään ole.

MS-tauti on keskushermoston eli aivojen ja selkäytimen sairaus. Taudin oireet ovat seurausta myeliinivauriosta. Myeliini on hermoja suojaava vaippa. Se toimii kuin eriste sähköjohdossa ja auttaa kuljettamaan viestejä tehokkaasti aivojen, selkäytimen ja muun kehon välillä. Kun myeliini vaurioituu, viestit kulkevat hitaammin, vääristyvät tai eivät pääse läpi lainkaan. Myeliinvauriota sanotaan plakiksi.
MS-taudin oireet riippuvat siitä, missä kohden keskushermostoa myeliinivaurio tapahtuu. Oireet voivat vaihdella suuresti sekä vakavuudeltaan että kestoltaan.
Tauti saattaa alkaa esimerkiksi kaksoiskuvilla tai näköhermon tulehduksella, tuntohäiriöillä ja tasapaino- sekä kävelyvaikeuksilla. Potilas voi myös alkaa kärsiä lihasvoimien heikentymisestä sekä rakon toimintahäiriöistä.
Potilailla voi olla erilaisia oireita sairauden eri vaiheissa, eikä olemassa ole yhtä, kaikille tyypillistä oirekokonaisuutta. On hyvä muistaa, että samanlaisia oireita voi esiintyä myös muissa sairauksissa.

MS-taudin syntyyn vaikuttavia tekijöitä tunnetaan useita. Sairastumiseen tarvitaan perinnöllinen alttius, mutta tauti ei silti ole perinnöllinen.