Suoraan asiaan. Onko kukaan täällä omistanut/omistaa entisessä elämässä n.s. liisarina ollutta Alfaa. ALD:llä olisi palojon kohtuu hintaisia ja vähän ajettuja 156:ia mutta, mietityttää pitääkö puheet siitä että leasing autoja kohdellaan kaltoin paikkaansa. Olisin enemmänkin kiinnostunut kokemuksista kuin mielipiteistä.
Toisekseen onko ensimmäisen sarjan 156:sten Seleissä jotain erityistä huomioitavaa, noin hankintamielessä. Jotain lastentautejahan noissa oli mutta mitä, muistaako kukaan. Ainakin jotain ohjelmistopäivityksiä muistaakeseni oli, mutta nuohan on jo varmaan kaikkiin tehty, muuta? Olisiko jollakin enemmänkin kokemusta aiheesta selespeed, sanotaan tuonne lähelle puoltatoistasataa kilometria tai yli, kiinnostaisi kovasti.
Niin siis sanotaan vielä että ALD:llä ei ole seleä myytävänä, kyse on eri autoista.
Toisekseen onko ensimmäisen sarjan 156:sten Seleissä jotain erityistä huomioitavaa, noin hankintamielessä. Jotain lastentautejahan noissa oli mutta mitä, muistaako kukaan. Ainakin jotain ohjelmistopäivityksiä muistaakeseni oli, mutta nuohan on jo varmaan kaikkiin tehty, muuta? Olisiko jollakin enemmänkin kokemusta aiheesta selespeed, sanotaan tuonne lähelle puoltatoistasataa kilometria tai yli, kiinnostaisi kovasti.
Niin siis sanotaan vielä että ALD:llä ei ole seleä myytävänä, kyse on eri autoista.
Vastaukset 10
Vanhimmat
..että otan lähinnä kantaa tähän liisari asiaan..niiden suhteen kannattaa varmasti olla hieman ennakkoluulonen...varmasti joukossa on hyviäkin yksilöitä, mutta pitänee muistaa etenkin hieman kalliimmissa/tehokkaissa autoissa että usein takana on perhe jossa todennäkösesti on voinut olla nuoria kortin saaneita joten aika todennäköistä että kyseinen auto on saanut sillon kenkääkin..perheen pää kun ei varmasti tiedä millaisessa ajossa se auto todellisuudessa on sillon kun se annetaan nuoren käsiin...huollothan liisareissa on aina kohillaan, mutta harvoinpa ne huolloissa vaihtaa niitä kuluvia osia kuten vetoniveliä, tukivarsia ym. jotka kovassa revityksessä yleensä on kovimmillaan...joten nuo paikat voi olla hyvinkin kuluneita vaikka se heti päällepäin näy...varsinkin tehokkaissa yksilöissä ja toisaalta taas tehottomammatkin saa yhtä lailla monoa....tästä selestä ei muuten juuri kokemusta kuin että päässyt jonkun verran ajamaan mutta pidempää käyttökokemusta ei ole.
Itse en ainakaan pitäisi leasing-autoa sen huonompana valintana kuin yksityisessä omistuksessa olluttakaan. Ihminen, joka kohtelee autoaan kaltoin tekee sen riippumatta siitä, kenelle se kuuluu.
Yleensä leasing-auto ovat firmojen työsuhdeautoja. Mitä itse tunnen työsuhdeautoilijoita, niin ovat aikuisia isolla a:lla, fiksuja ihmisiä ja sellaisessa asemassa, että ei tee mieli hankkia ylinopeussakkoja eikä päästä iltapäivälehtiin liikenteessä profiloitumalla. Eroja tietysti on.
Siksi voisikin vähän katsoa, millä firmalla ko. auto on ollut. Vakuutusyhtiön tai pankin käytössä ollut Volvo on varmasti vähemmän piiskattu kuin viime viikolla konkurssiin menneen it-firman 20-vuotiaalla management personal besserwisserillä runnottavana ollut Civic Type R.
---------------------------
Itselläni on yhteensä 160 000 km:n kokemus Alfan Selespeedistä. Ensimmäisellä tuli ajettua 90 000 km (30 000 - 120 000) ja tykästyin niin paljon, että seuraavakin tuli samanlaisella laatikolla. Tällä on nyt sitten ajettu n. 70 000 km.
Ennen kuin automatisoidusta manuaalilatikosta pääsee jyvälle, on sillä syytä ajella riittävän paljon. Kyse on aivan eriasiasta kuin normaali manuaaliaski ja aivan eri asiasta kuin varsinainen automaattivaihde, oli siinä sitten manuaaliasento tai ei.
Verrattuna automaattilaatikkoon Alfan Selespeed on kevyempi eikä se ei luista. Molemmilla on myönteinen vaikutus suorituskykyyn.
Selessä on kytkin, ei momentinmuutinta. Kytkinpoljinta ei ole, vaan auto käyttää kytkintä, jopa kaksoispolkee ja antaa välikaasua tarpeen mukaan itse.
Lopputuloksena on manuaaliin verrattuna vaivattomampi ja automaattiin verrattuna tehokkaampi vaihteisto. Suorituskyky tai kulutus eivät eroa perinteisestä manuaalista.
Koska veto katkeaa vaihtamisen aikana - ja vaihtaa voi kaasu pohjassa - meno ei ole niin tasaista kuin nykyaikaisilla automaateilla. Myös liikkeellelähtö on hieman töksähtävää, minkä huomaa hyvin vaikkapa pysäköidessä tai liukkaalla liikkeelle lähdettäessä.
Ajettaessa rauhallisesti, vaihde vaihtuu rauhallisesti ja pehmeämmin kuin poljettaessa kovilla kierroksilla, jolloin vaihde vaihtuu jopa 0,2 sekunnissa. Aikamoinen kepittäjä saa olla, joka tekee tämän nopeammin.
Vaihteistossa on idiootinestotoiminnot, joten autoa ei voi sammuttaa ajamalla liian suurella vaihteella eikä rikkoa ajamalla liian pienellä. Voit pysäyttää auton painamalla viitosvaihteella jarrut pohjaan. Vaihteisto kelaa vaihteet alan ja jättää ykkösen päälle.
Vastaavasti, kun kierroslukumittari menee punaiselle, pakkovaihtaa laatikko isommalle. Alfan tapauksessa tämä tosin tapahtuu vasta, kun kierroksia on yli 7 000.
Halutessa voi ajaa ns City-toiminnolla, jolloin vaihteisto on täysautomaattinen. Tätä ei pidä kuitenkaan erehtyä luulemaan, että vaihteisto tuntuisi samalta kuin automaattivaihde. Auto ei ryömi, veto katkeaa vaihdettaessa, moottorijarrutus on tehokkaampi...
Kaikille nämä vaihteistot eivät varmastikaan sovi. Osa pitää enemmän tavallisesta manuaalista ja osa tavallisesta automaatista. Minä pidän Selespeedistä kuin hullu puurosta. Sen suurin varjopuoli on hinta, jonka häviää ensin ostaessa, sitten myydessä.
Mekaaniselle särkymiselle Selen ei pitäisi olla sen alttiimpi kuin tavallisenkaan laatikon, sillä niissä on sama laatikko ja kytkin kuin tavallisissa manuaaleissa. Käyttö on jopa tarkempaa ja hienovaraisempaa.
Sähköisiä ja hydrauliikan vikoja voi tietysti tulla. Itselläni oli ensimmäisessä pari kertaa ilmeisesti sähköisestä ohjauksesta aiheutuneita häiriöitä, jotka oli kuitenkin helppo ja halpa korjata kytkemällä auto päätteeseen ja ajamalla kalibrointiohjelma. Tetysti, jos tätä joutuu tekemään liian usein tai auto jättää tielle (näinkin on käynyt, ei löytynyt enää yhtään vaihdetta), niin ottaahan se pattiin.
Jälkimmäinen on toistaiseksi ollut oireeton. Selespeediä pitää kuitenkin pidellä vähän kuin kipeätä piirakkaa. Se kyllä kestää kovaa ajoa, mutta ei kovaa käyttöä.
Ei pidä valutella autoa taaksepäin, jos on eteenpäin vievä vaihde kytkettynä. Ei pidä räpeltää niitä vaihtamisnappuloita turhaan, ei saa pitää keppiä edessä tai takana, sitä vain käytetään vaihtamisasennossa... Kannattaa lukea käyttöohjekirjaa.
Alfan Selespeediä vastaava laatikko löytyy Mersusta, jossa vaihdekepin liikerata on kuitenkin toisin päin: Alfassa vedetään taakse pienemmälle (kuten automaateissa ainakin ennen oli) ja eteen isommalle. Mersussa taas taakse vedettäessä vaihde kasvaa (kuten manuaalissa ykköseltä kakkoselle, kolmoselta neloselle). Ohjauspyörässä on lisäksi vanhemmissa Alfoissa painettavat napit ( ja -) ohjauspyörässä (kuljettajan puolella), uudemmissa taas vedettävät klipsit ohjauspyörän takana (kojelaudan puolella).
Uusin Selespeedeihin on tehty jotain päivityksiä, mutta ei niillä mitään merkitystä ole. Makuasioita.
...joutuu vielä tuota liisari osastoa korjata sen verran että ongelma lähinnä piileekiin juuri tässä työsuhdeauto puolessa....useimmat ovatkin nimenomaan aikuisten isolla A:lla käytössä, mutta illat ja viikonloput ne tuppaavat olemaan perheen nuorimpien, kortin saaneiden käsissä...ja en varmasti lähtisi sijottamaan yhteenkään autoon joka on juuri kortin saaneen käsissä ollut...tässäkin on eroja mutta vaikka itse ajelenkin nätisti omalla autollani ja tunnustan olevani nuori niin tiedän paljon tuttuja joihin tämän väitteen perustan....kun tuolla liikenteessä on niin kovin usein ollaan ns. isin autolla liikkeellä ja voinee sanoa että sillon auto ei ole ainakaan paranemaan päin....vaihteistot ja nimenomaan vetarit ym. kuluvat osat on todella kovilla....senpä takia tosiaan syytä katsella mistä ja kenen käytössä olleen liisarin ostaa!
Onko jotain eroa sitten siinä, onko leasing- /työsuhdeauto nuorten käytössä iltaisin ja viikonloppuisin vai onko keskenkasvuisten rääkättävänä isäpapan itse omin rahoin ostama auto?
Kun muistelen omaa nuoruuttani 80-luvulla, niin ainakin oma isäni oli hieman nihkeä antamaan työsuhdeautoaan nuorison käyttöön, eikä olisi muuten antanutkaan, ellei Volvo 240 olisi ollut hieman turvallisempi peli kuin Fiat 128.
Harva työnantaja haluaa, että firman auto esiintyy tähtenä epävirallisissa autokilpailuissa ja vähän myöhemmin paikallislehden uutisissa liikenneonnettomuusosastolla.
...puhuinkin nyt selkeästä kokemuksesta, koska nykypäivänä asia vain on niin että ne työsuhdeautot ovat enimmäkseen nimenomaan perheen juuri kortin saaneilla rääkättävänä....harva työnantaja varmasti tuota mainitsemaasi asiaa haluaa, mutta aika pienessä osassa työsuhdeautoja on mitään firmojen tarroja ym. lärpäkkeitä....tuossa eräältä nimeltä mainitsemattomassa autofirmassa työskennelleenä voi sanoa että niitä yritysautoja on paljon ilman että se näkyy päällepäin mitenkään...muuten kuin ehkä juuri niin että nastarenkaista nastoista ei ole tietoakaan ja tukivarret ym. paukkuu...ja kun auton tuo huoltoon sen haltija usein n. 40-60v mies tai nainen niin ei heti aina uskoisi heidän revittelevän autoa sellaseen kuntoon missä niitä välillä on tullut nähtyä...siltä pohjalta nämä edelliset tekstini.
Kiitoksia perusteellisesta vastauksesta. Ei tainnut minusta nyt tulla kuitenkaan selen omistajaa kuten ehkä alfabbs:n puolelta olet lukenut. Väri ei kelvannut hallinto osastolle.
Kyselin muuten joskus Deltan myyjältä miksei 1.8TS moottorin yhteydessä voi valita selespeediä kun tuollainen vaihteisto varmastikkin sopisi hyvin moottorin luonteeseen. Myyjä epäili ettei automaattivaihteisto sovellu pienimmän moottorivaihtoehdon yhteyteen. Kertoo paljon siitä miten väärin sele mielletään.
Mersussa on samantyyppinen, muistaakseni sequentronic, mutta Bemarissa on jopa saman valmistajan eli Magneti Marellin tekemä vaihteistorobotti. Olisi mielenkiintoista verrata vaihteiston käytöstä tuollaiseen esim. 320i SSG:hen.
Myös Ferrarin F1:ssä on saman valmistajan eli Marellin vaihteistorobotti. Sitäkin olisi kiva päästä kokeilemaan.
Kävin kumminkin koeajamassa tuon selen, itse asiassa antoivat auton yöksi lainaan ja ajeltiin perheen kanssa vähän yli 100km eri olosuhteissa. Totta ei siitä heti pääse jyvälle itseasiassa opit moottoripyöräilystä käskivät koko ajan vetämään vaihdenupista kun halusi isopaa vaihdetta, kai tuohonkin oppii. Joitakin huonoja puolia oli tuossa yksilössä kuten että moottori, vaikka onkin sama, ei vetänyt yläkierroksilla yhtä hyvin kuin oma 155TS. Myös sisäilma oli luvattoman tunkkaista. Lupasivat kuitenkin laittaa molemmat asiat kuntoon, jos niikseen tulee, ja jotenkin tykästyin tuohon autoon.
Tarkoitus kuitenkin olisi käyttää autoa ympärivuotisesti ja säilyttää autokatoksessa, niin että kuika kylmällä ilmalla sinulla on kokemusta vaihteiston toiminnasta. Kumminkin edellytyksenä on että autolla pystyy lähtemään säännöllisesti töihin pelkän lohkolämmittimen turvin yli 30 asteen pakkasessakin.
Itselläni oli ALD:n (tuolloin Hertz leasing) Alfa 156 Sportwagon 3v 120t liisarissa. Autoa ei poljettu ja muutenkin pidin sitä kuin edellisiä omia autojani. ALD muuten seuraa esim renkaiden epänormaalin nopeaa kulumista...
Tietysti jotkut polkevat liisareitaan, mutta miten tämä eroaa omien käytöstä?
Alfa muuten pelasi kuin kello koko 120 t ajan, ainostaan kässärin vaijeri vaihdettiin normaalin huolto-ohjelman ulkopuolelta. Autoa ALD:lle palauttaessani ALD:n edustaja sanoikin että on kuin Alfat tehtäisiin kahdessa eri tehtaassa: joko vikoja on paljon tai ei ollenkaan...
Ilmeisesti ALD katsoo Alfan olevan käyttökuluiltaan/ arvonalennukseltaan kallis sillä Alfan liisarihinta on huomattavasti kalliimpi kuin muun samanhintaisen auton.