Torstai lokakuun 1. päivä
Erikoissairaanhoidon menot
ikuinen ongelma
Elokuun loppuun mennessä kaupungin erikoissairaanhoidon menoihin varatusta budjetista oli käytetty 85 prosenttia. Kun mukaan lasketaan viimeisen kolmanneksen kulut, menot tulevat ylittymään.
– Vielä ei tiedetä kuinka paljon, sillä sairastavuutta ei voi ennakoida ja ihmiset on hoidettava, perusturvajohtaja Heleena Talala huokaa.
Erikoissairaanhoidon menojen arvioiminen on lähes ennustajan työtä, sillä pienen kunnan terveystoimen budjetin voi kaataa jo pari vakavasti sairastunutta asukasta. Tämän ongelman uskotaan tasaantuvan Selänteen myötä, jolla on isommat hartiat vastuuta kantamaan.
Kaupungin perusterveydenhuollon budjetti on pysynyt kuosissaan, sillä kahdeksan kuukauden jälkeen on käytetty reilu 60 prosenttia talousarviosta.
Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT:in) tutkimuksen mukaan Haapajärven terveyskeskuksen tuottavuus oli sen tekemään tutkimukseen osallistuneista 49 terveyskeskuksesta heikoimmasta päästä. Tätä Talala ei suoralta kädeltä allekirjoita, sillä Stakesin ja Tilastokeskuksen luvut osoittavat muuta.
– Tutkimus perustui terveyskeskuksille lähetettyyn kyselyyn, ei tilastoihin. Virallisten tilastojen mukaan pärjäämme hyvin.
Terveyspalvelujen hintaa hän vertailee KELA:n kokoamien tilastojen kautta. Niiden mukaan Haapajärvi sijoittui Pohjois-Pohjanmaan listalla terveydenhuollon ja vanhusten hoivamenojen vertailussa 14. edullisimmaksi 39 kunnasta. Menot olivat 1 454 euroa asukasta kohti.
Erikoissairaanhoidon menoissa sija oli 14., mutta perusterveydenhoidossa pudottiin kymmenen sijaa alemmaksi eli sijalle 24. Perusterveydenhuollon nettomenot asukasta kohti laskettuna olivat 639 euroa.
– Täytyy muistaa, että meidän sairastavuusindeksi on korkea, Talala muistuttaa.
Sairastavuudessa haapajärviset ovat sijalla 8 ja indeksi on 131, kun koko maan keskiarvo on 100.
Kun terveydenhuollon ja vanhusten hoivan yhteismenoja vertaillaan seutukunnallisesti, Haapajärvi oli vuonna 2005 alueen edullisin. Samoin Ylivieska jäi taakse.
Kuntakohtaisia menoja on jatkossa hankala vertailla, sillä terveydenhoidon palveluja järjestävät kuntayhtymät.
Perusturvan menoissa ei vielä elokuussa näkynyt toimeentuloturvan lisääntyvä tarve. Talalan mukaan painetta loppuvuodeksi on tiedossa, kun työttömyys kasvaa.
Ylimääräistä säästöäkin on tulossa, kun päivähoidon vähentynyt tarve tuntuu myös menoissa. Elokuun loppuun mennessä päivähoidon budjetista oli käytetty vasta 55 prosenttia.
_________________-
edellä oleva on maaselkä-lehden juttu 1.10.2009
mihis se kuntien oma "aiheuttamisperiaate" tässä Talaalan tulkinnassa istuu?
Erikoissairaanhoidon menot
ikuinen ongelma
Elokuun loppuun mennessä kaupungin erikoissairaanhoidon menoihin varatusta budjetista oli käytetty 85 prosenttia. Kun mukaan lasketaan viimeisen kolmanneksen kulut, menot tulevat ylittymään.
– Vielä ei tiedetä kuinka paljon, sillä sairastavuutta ei voi ennakoida ja ihmiset on hoidettava, perusturvajohtaja Heleena Talala huokaa.
Erikoissairaanhoidon menojen arvioiminen on lähes ennustajan työtä, sillä pienen kunnan terveystoimen budjetin voi kaataa jo pari vakavasti sairastunutta asukasta. Tämän ongelman uskotaan tasaantuvan Selänteen myötä, jolla on isommat hartiat vastuuta kantamaan.
Kaupungin perusterveydenhuollon budjetti on pysynyt kuosissaan, sillä kahdeksan kuukauden jälkeen on käytetty reilu 60 prosenttia talousarviosta.
Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT:in) tutkimuksen mukaan Haapajärven terveyskeskuksen tuottavuus oli sen tekemään tutkimukseen osallistuneista 49 terveyskeskuksesta heikoimmasta päästä. Tätä Talala ei suoralta kädeltä allekirjoita, sillä Stakesin ja Tilastokeskuksen luvut osoittavat muuta.
– Tutkimus perustui terveyskeskuksille lähetettyyn kyselyyn, ei tilastoihin. Virallisten tilastojen mukaan pärjäämme hyvin.
Terveyspalvelujen hintaa hän vertailee KELA:n kokoamien tilastojen kautta. Niiden mukaan Haapajärvi sijoittui Pohjois-Pohjanmaan listalla terveydenhuollon ja vanhusten hoivamenojen vertailussa 14. edullisimmaksi 39 kunnasta. Menot olivat 1 454 euroa asukasta kohti.
Erikoissairaanhoidon menoissa sija oli 14., mutta perusterveydenhoidossa pudottiin kymmenen sijaa alemmaksi eli sijalle 24. Perusterveydenhuollon nettomenot asukasta kohti laskettuna olivat 639 euroa.
– Täytyy muistaa, että meidän sairastavuusindeksi on korkea, Talala muistuttaa.
Sairastavuudessa haapajärviset ovat sijalla 8 ja indeksi on 131, kun koko maan keskiarvo on 100.
Kun terveydenhuollon ja vanhusten hoivan yhteismenoja vertaillaan seutukunnallisesti, Haapajärvi oli vuonna 2005 alueen edullisin. Samoin Ylivieska jäi taakse.
Kuntakohtaisia menoja on jatkossa hankala vertailla, sillä terveydenhoidon palveluja järjestävät kuntayhtymät.
Perusturvan menoissa ei vielä elokuussa näkynyt toimeentuloturvan lisääntyvä tarve. Talalan mukaan painetta loppuvuodeksi on tiedossa, kun työttömyys kasvaa.
Ylimääräistä säästöäkin on tulossa, kun päivähoidon vähentynyt tarve tuntuu myös menoissa. Elokuun loppuun mennessä päivähoidon budjetista oli käytetty vasta 55 prosenttia.
_________________-
edellä oleva on maaselkä-lehden juttu 1.10.2009
mihis se kuntien oma "aiheuttamisperiaate" tässä Talaalan tulkinnassa istuu?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Pikkuhiljaa alkaa ropista mitä kuntayhtymälä haetaan.
Yhteisestä Selänteen budjetista siirretään varoja sinne mistä loppuu aikaisemmin....
Vai aiheuttamisperiaatteella. SUoraa kusetusta.