Ajattelin laittaa huipparin katolla ja vetään poistokanavan ryömintätilaan. Kuinkapaljon ilman pitäisi vaihtua ryömintätilassa? Miten paljon tarvitaan korvausilmasäleikköjä ympäri sokkelia?
Ryömintätilan poisto- ja korvausilma?
Remontoija
2421842
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
että tuuletusaukkojen yhteenlasketun pinta-alan pitäisi olla vähintään 0,5% pohjapinta-alasta, korjatkaa muut jos muistan väärin.
Kun ryömintätilan maaperä on jäätynyt, ilmaa ei tarvitse paljon vaihtaa. Eli pienelle pakkaselle kun sen vetäisee, voi ilman vaihtoa vähentää. Parhaiten tila kuivuu talvella. Kesällä kaikki vain kostuu. Suurin ilmanvaihto tarvitaan silti lämpimillä keleillä. Ettei tule kellariolosuhteita sinne talon alle.
Ryömintätilan lämpötila pitää pysyä plussalla koko vuoden, ainakin uudet rakennukset suunnitellaan näin.
Siellähän kulkee usein tulovesiputki suojaamattomana.
Vaihtoehtoina kysymykseen tuulettimesta:
1. putkea ei tarvita (jos kosteusrasitus maasta pieni suhteeessa tuuletusaukkoihin)
2. laitetaan putki katolle ilman tuuletinta
3. laitetaan putkeen puhallin jolloin voidaan jaksottain tehostaa tuuletusta tarpeen mukaan.
Tuohan selittää sen, miksi lähes kaikissa ryömintätilosisa on hometta. Ne suunnitellaan luomaan kellariolosuhteet.
Kyllä juttu on niin, että niin kauan kuin siellä on pieni pakkanen ja maapohja jäässä, niin kaikki säilyy hyvin. Muulloin on ongelmia. Joko vähän tai paljon. Ja kesällä tarvitaan kova ilmanvaihto.
...eikä vieläkään ole oppinut. Häpiä.
Ajattele ny vähä.
Sanotaan että tieto tuskaa lisää. Ja näissä rossipohjahommissa talvipakkanen on se aika, kun sitä voi kunnolla kuivattaa.
Vanhemman suunnittelijan logiikka tuntuu maalaisjärjelläkin ajatellen toimivalta. Taitaa olla niin, että "matala_energia_talo_hömpötys" on saanut jo koomisia piirteitä. Tehdään taloista pulloja, jotka vaativat koneellisen ilmanvaihdon jottei homehdu. Ryömintätila pitää olla kokovuoden plussan puolella, vaan kuinkas sen teet ilman että ilmanvaihto kärsii? Koneella vai?Tosi fiksua!
Enpä ole juurikaan nähnyt oikein hoidettuja vanhoja taloja alapohja homeessa, mutta nämä uudet...En kyllä uskaltaisi ostaa! Nykytaloissa tuloksena lienee kasvihuone ryömintätilassa.
http://www.byggahus.se/bygga/grund_torpargrund.htm
lisää tietoa , ruåttiksi .
http://www.optiplan.fi/index1.cfm?cd=21062&depth=3&dept0=21009&dept1=21017&dept2=21062&doc=21134&CFID=2560243&CFTOKEN=95614085
suomeksi .
tässä viestiketjussa ehdottomasti surkeimmat ja virheellisimmät kommentit mitä on vastaan tullut.
ja todennäköisesti ihan vakavalla mielellä..
Olet aivan oikeassa, mutta ne surkeat kommentit ovat omiasi.
Kyllähän se kesällä kostuu, jos sen ensin talvella jäädyttää. Talvella jäädytetty kun on pitkälle kesään kylmä ja kylmässä suhteellinen kosteus nousee. Rossipohja toimii loistavasti, jos ei mene yltiöpäisesti eristämään alapohjaa, estää veden haihtumisen maasta ja pitää tuuletuksen pienenä sydän talven ja suurimmillaan loppukeväästä ja alkusyksystä.
Toinen mahdollisuus on tehdä alle kova tuuletus, alapohjaan runsas eristys ja vetää perustukset routimattomaan syvyyteen asti. Silloin kyseessä ei enää ole rossipohja. Muistuttaa lähinnä pilareiden varaan tehtyä taloa.
eli jos konella meinaat pelata niin alapohjan säädetävä kosteus anturi lämpötila anturi puhaltimen tai imurin taajuusmutaja ja näillä antureilla säädetän oikea poistoilma.
maalais järjelä ajateltuna lähinä pyrkisin estämän liialisen kosteuden eli käytänössä pelkää poistoilma puhallin jopa sokelissa kosteus anturilla varustettuna saisi tarvitavan poiston aikaiseksi.
Ennenkuin rupeat "tehotoimiin" ja sähköä tuhlaamaan osta senverran kevytsoraa, että saat 50- 100 millisen kerroksen levitetyksi koko ryömintätilan alueelle.
Senjälkeen tuuletus toimii oikein kesät /talvet pelkillä kissanluukuilla.
50-100 ei riitä. Pitää olla kunnolla eristettä. 200-300 mm tai sitten kone.
Hei!
Kysymys ei ole alapohjan lämmöneristämisestä, johon tuo 300 mm on sopiva, vaan maanpinnan lämpötilan tasaamisesta eristekerroksella, siis rossipohjan alapuolella. Varsinaisessa rossipohjassa on noudatettava LE -määräyksiä.
(ainoastaan tässä kohtaa on muuten määräyksissä max-. ja min. arvo määritelty.)
Tähän asti on toimeen tultu ilman eristettäkin, ei sitä nyt uudessa "ajattelussa" ihan tolkuttomasti tarvita, ja materiaalina kevytsora on "tyroksiin" verrattuna ylivoimainen, tässä ja muussakin.
Rossipohjataloissa näyttää ainut oikea tapa eristää maapohja asentaa sinne 50 mm styroxlevyt (routivalla pohjalla paksummat) Levyjen päälle 50 mm hiekkaa tehtävänä pitää levyt paikoillaan. Helpompi tapa asentaa ensin runsaasti reijitetty muovi ja puhaltaa sitten kevytsoraa noin 150 mm. Muovin alla ei saa olla puuta tai muuta lahoavaa. Sitten reilut tuuletusaikot. Tärkein tehtävä eristeellä on estää maapohjasta nousevan kosteuden pääsy tuuletustilaan. Samalla eriste katkaisee keväällä ja ksällä ulkoilman tiivistymisen kylmän maan pintaan.
Tuossa äsken oli vanha rakennus, korkealla soraharjulla, tuuletustilassa melkein mahtui mies seisomaan, mutta alapinnan laudoitus oli siitä huolimatta täysin laho.
Aivan tarkkaan tarkoitan maapohjan eristämistä lecalla. 300 mm on hyvä, jos halutaan tuulettaa vain luonnollisesti. 200 mm on jo hyvä, jos koneellisesti.
Moi!
Suunnittelen rakentavani aikanaan talon rossipohjalla. Tuo leca-sora ihmetyttää. Järkevää lienee levittää sorat maanpinnalle ja valaa antura suoraan lecasoralle, eikä niin että valaa sepelille ja sitten täyttää pohjaa lecalla?
Miksi leca-sora auttaa rossipohjan tuulettamisessa, mutta sepeli ei?
Tuli mieleen, entä jos koneellisen ilmastoinnin jäteilman puhaltais ulkoilman sijaan ryömintätilaan, jossa ei ole tuuletusaukkoja (siis suht tiivis) ja johtais putken ryömintätilasta katolle (=ryömintä tilassa yli paine painovoimainen poisto). Mitä hyötyä? No ryömintä tila aina plussan puolella ja radon poistuu... Onko täss mitään järkee, toimiiko, onko jollain kokemusta? Varmaan joku Pelle Peloton tänkin on jo keksinyt... Ei vain käytetä miksei?
alkaa tapahtumaan kauheita.
Lämmin sisäilma sisältää paljon kosteutta joka tekee temput viileämmälle alapohjalle.
mahdollisesti kokeilleet ovat jo joutuneet purkamaan
lahot/homeiset talonsa.
Kostea poistoilma kondensoituu kaikille tilan
kylmille pinnoille.
Alapohjan kosteus ei TODELLAKAAN tule sisältä, vaan maasta. Enimmän osan vuotta sisällä on lämpimämpää kuin ulkona, ja mihinkäs suuntaan se lämmin ilma pyrkikään? Ellei sitten sisätilaa ole paineistettu niin, että talo puhaltaa alapohjan kautta huurut pihalle :D
Oheisista varsin perusteellisissa tutkimuksista löytyy vastaukset melkein kaikkiin tämän keskustelun kysyksiin:
TKK LVI
Raportti B62 - Ryömintätilan kosteus ja mikrobit, Kevytsora-, sepeli- ja kuivauskoneratkaisu, Mikrobit ryömintätilassa ja asunnoissa
Raportti B63 - Ryömintätilan ratkaisut ja rakennusfysiikka, kosteustekninen suunnittelu.
ja nämä löytyvät osoitteesta: http://hvac02.hut.fi/julkaisut.html