päivän uuden luoja suo.
Valon kantaa lämmön antaa..
Tämä on soinut päässäni koko tän päivän, vaikka on syksy.
Onko se itse lohdutusta alkavasta pimeydestä, sateesta, tuulesta, kylmyydestä, vai mitä viirusta tämä vois olla, en tiedä. Kertokaas, mites siellä ruudun toisella puolella syksy mielessäsi on alkanut..
Valon kantaa lämmön antaa..
Tämä on soinut päässäni koko tän päivän, vaikka on syksy.
Onko se itse lohdutusta alkavasta pimeydestä, sateesta, tuulesta, kylmyydestä, vai mitä viirusta tämä vois olla, en tiedä. Kertokaas, mites siellä ruudun toisella puolella syksy mielessäsi on alkanut..
Vastaukset 10
Vanhimmat
Torveen luttuisen sienen, kaatuu Mehiläinen
sen henki on kohta pois.
Nappaan sormilla elukan turpeeseen.
Taitan sienen ja pohjalle korin
Sen lasken ja katseeni käännän taas
uuteen torveen ja mietin mielessäin
Nukkuu kuningatar, ja keväällä taas
nousee uutena Mehiläinen.
Tehnyt tärkeimmän on rihmanen
sienen ja valmiiksi laittautuu
Kunnes syksyllä, kylmällä, nostaa pään
minä mehiläisen napppaan taas.
Niin se elämä kulkee ja kiertää maan
minä mullassa kasvatan rihmaa.
Miulla on jo muutaman päivän pyörinyt päässä tämä laulu:
http://www.youtube.com/watch?v=XAelMeYyCPM
Kesä livahti ohi ja niin varmaan tekee syksykin.
tää syksy oon opetellu rentoutuun kotona unohtamaan täällä kaikki asiat jotka ei tänne kuulu oon syöny monipuolisemmin kun koskaan nukkunu pitkiä yöunia tää syksy on ollu oikeen virkistävä ja mukavan rauhoittava kun vielä oppisin siihen ettei mun tartte kaikkien ihmisten huolista ja murheista huolta ja murhetta kantaa vielä siltä osin helpottais ja keventäis oloa keiken kaikkiaan hyvillä mielin odottelen ensi kesää.
Tuossa omppuhilloa kiehuttanut, panin yhteen keitokseen kanelia, ei yhtään hassumpaa.
Mitä jos seuraavaan keitokseen lisäis maustepippuria, josko siitä ytyä.).
Komea on ruska metsässä ja iltaruskot taivaalla. Tuo ikäkö lienee tehnyt, että nyt huomaa paremmin.
Taidan lähteä tekemään omenapaistosta, pitää katsoa keittokirjasta, kun en muista.
tänä aamuna töihin ajellessa. Ensin oli pikkupakkanen, sitten usvaa, pian nousi aurinko selän takaa ja mahtava värien rähjähdys lehtipuissa, välissä hehkuvan punaisenaan tököttävät pihjalanmarja puut.
Vielä parikymmentä kilometria ja täysi tummansiniharmaa taivaankatto josta sitten kaksi sateenkaarta vierekkäin antoivat hehkuvat värinsä. Tuulilasiin pirskoutui vesipisaroita ja yhä edelleen selän takana paistoi aurinko.
Monenlaista on kerinnyt Sinulla matkan aikana olla.
Lieneekö tuo ruska tänä vuonna kirkkaampi. Täällä kun on mäkistä maastoa, vastapäiset mäet ovat todella upean näköisiä. Pakkasta täällä oli 5 astetta.
..musiikkia kuunnellen, maalaillen.. siinä se syksy menee, luonnon ruskaa ihaillen..
Tuossa on koskettavat sanat -> http://www.youtube.com/watch?v=_1_MydgRFZw
mennään. Työelämä ja sen tuomat jutut, perhe,kuin myös edesmennyt poikani & hänen lapsensa, sekä oman itseni sisäiset tunteet, kaikki nämä seilailee, mut nautitaan syksyn kauneudesta täysin siemauksin kaikesta huolimatta.:))
ja valoisuus on estänyt ajattelemasta syksyn pimeyttä. Työpäivien kiire ja metsäisen luonnon kauneudessa vaeltelu vapaa-aikana on hyvin sulkenut mielen ajattelemasta marraskuun sumuisia ja pimeitä päiviä. Tänään oli vapaata ja ihana aurinkoinen päivä. Tänään kuitenkin totesin että on syksy kun maa oli kuurassa aamulla ja päivä oli ehkä tunnin lyhyempi kuin pimeys. Heti tuli mieleen, vain kolme kuukautta ja päivä alkaa pidentyä. Rakastan kaikkia vuodenaikoja. Muistan kuinka lapsena surin, kun monien maiden lapset eivät saaneet kokea neljää vuodenaikaa samalla tavalla kuin me!
jo lumi käynyt maassa, nytkin on viileää, ja vaik ollaan Oulun alapuolella.
Syksy tuli kylmineen kovin joutuin.
Ei minua masenna, lisätään pimeyteen valoa ja kylmyyteen vaatetta.