En oikein osaa tulkita noita taudinkuvauksia joita netistä löytää tai soveltaa niitä itseeni, joten olisi kiva jos joku asiasta enemmän tietävä vähän kertoisi. Psykologille olen ajatellut mennä mutta omalla pikkupaikkakunnallani siihen että pääsen nyt menee varmaan useampi kuukausi.
Laitan nyt vain listaa "oireistani", jos jätän jonkun oleellisen pois niin kysykää.
- En saa unta tai heräilen jatkuvasti, en pysty myöskään nukkumaan kovin pitkään ja useamman kuukauden nyt olen heräillyt pääsääntöisesti arkisin klo 3-5 ja vloppuisin klo 3-6.
- Herättyäni usein säikähdän heti ensimmäiseksi ja tuntuu kuin sydän löisi todella tiheästi, myös jonkinlaista rintakipua.
- Lihakset puutuvat todella usein.
- Minua oksettaa ilman mitään näennäistä syytä.
- Olen koko ajan todella janoinen.
- Minua huolestuttaa tai pelottaa lähes kokoajan jokin ja on "tyhjä olo".
- Joskus tuntuu että jotkut tapahtuvat asiat olisivat "unta".
- Tuntuu yleisesti siltä että vajaassa vuodessa olisin muuttunut täysin eri ihmiseksi, en oikein osaa kuvailla millaiseksi, mutten jaksa enää ennen ominaiseen tapaani pitää huolta terveydestäni. Ennen olin myös todella positiivinen mutta nykyään saan mielihyvää vain kaikkein rakkaimmista asioistani, en ole kovin hyvätuulinen ja esim. heti naurettuani minulle tulee paha olo, ikäänkuin ajattelisin että en ansaitsisi pitää hauskaa tms. En enää arvosta itseäni juurikaan.
Lisäksi minulla on jotain kohtauksen omaisia jolloin:
- Huolestuneisuuteni karkaa käsistä.
- Itken ilman syytä.
- Vapisen ja sydän tykyttää kovaa.
- Päässä humisee enkä kunnolla hahmota ympäristöä.
- Olen itsetuhoinen.
Laitan nyt vain listaa "oireistani", jos jätän jonkun oleellisen pois niin kysykää.
- En saa unta tai heräilen jatkuvasti, en pysty myöskään nukkumaan kovin pitkään ja useamman kuukauden nyt olen heräillyt pääsääntöisesti arkisin klo 3-5 ja vloppuisin klo 3-6.
- Herättyäni usein säikähdän heti ensimmäiseksi ja tuntuu kuin sydän löisi todella tiheästi, myös jonkinlaista rintakipua.
- Lihakset puutuvat todella usein.
- Minua oksettaa ilman mitään näennäistä syytä.
- Olen koko ajan todella janoinen.
- Minua huolestuttaa tai pelottaa lähes kokoajan jokin ja on "tyhjä olo".
- Joskus tuntuu että jotkut tapahtuvat asiat olisivat "unta".
- Tuntuu yleisesti siltä että vajaassa vuodessa olisin muuttunut täysin eri ihmiseksi, en oikein osaa kuvailla millaiseksi, mutten jaksa enää ennen ominaiseen tapaani pitää huolta terveydestäni. Ennen olin myös todella positiivinen mutta nykyään saan mielihyvää vain kaikkein rakkaimmista asioistani, en ole kovin hyvätuulinen ja esim. heti naurettuani minulle tulee paha olo, ikäänkuin ajattelisin että en ansaitsisi pitää hauskaa tms. En enää arvosta itseäni juurikaan.
Lisäksi minulla on jotain kohtauksen omaisia jolloin:
- Huolestuneisuuteni karkaa käsistä.
- Itken ilman syytä.
- Vapisen ja sydän tykyttää kovaa.
- Päässä humisee enkä kunnolla hahmota ympäristöä.
- Olen itsetuhoinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
paniikkihäiriöltä, apua sen sijaan tarvitset eli otahan yht.lääkäriin.
Kuvailet todella upeasti kroonistuneen kofeiinimyrkytyksen eli kofeinismin oireita. Lopeta kaikki kofeiinin käyttö, kahvi, musta tee, vihreä tee, energiajuomat, kolajuomat, kaakao, suklaa jne... kaikki pois täydellisesti niin olet kunnossa muutamassa kuukaudessa.
Lol, vai pelkän kofun poisjättö auttaa. Niinpä niin.. Eiköhän nuo oireet voi viitata vaikka siihen juomaan mitä sinä juot? Eihän tuo kirjoittaja sano mitä juo jne..
Mutta toki kofeiinin liikakäyttö tai yleensä käyttö lisää häröjä jos on niille herkkä. Mutta eipä pala suklaata sisällä aikuisten oikeesti niin paljon kofua että tuollaiset tulee. Eri asia on jos juo litratolkulla energiajuomia mitkä on sullottu täyteen peetä..
En juo muuta kuin vettä. Eviran julkaisemassa nuorten kofeiininkäyttöä selvittävässä riskinarviossa sanotaan kofeiinista seuraavasti.
“Long-term overuse of caffeine can elicit a number of psychiatric disturbances in adults. Two such disorders recognized by the American Psychiatric Association (APA) are caffeine-induced sleep disorder and caffeineinduced anxiety disorder. In some individuals, large (ingestion of 500 mg caffeine or more) amounts of caffeine can induce anxiety severe enough to necessitate clinical attention. This caffeine-induced anxiety disorder can take many forms, from generalised anxiety, to panic attacks, obsessive-compulsive symptoms, or even phobic symptoms. Because this condition can mimic organic mental disorders, such as panic disorder, generalised anxiety disorder, bipolar disorder, or even schizophrenia, a number of medical professionals believe caffeine-intoxicated people are routinely misdiagnosed and unnecessarily medicated when the treatment for caffeine-induced psychosis would simply be to withhold further caffeine. A study in the British Journal of Addiction concluded that caffeinism, although infrequently diagnosed, may afflict as many as one person in ten of the general population (Nehlig et al. 1992).”
Kofeiinin siis tiedetään aiheuttavan yllä lueteltuja oireita ja lisäksi depressiota, joka tieto löytyy kofeiinin diagnostisista ohjeista.
"Severe depression is correlated with high blood-caffeine levels."
http://emedicine.medscape.com/article/290113-overview
Hanki tietoa ennen kuin ryhdyt keskusteluun.
Kirjoitankin omasta kokemuksesta enkä amerikkalaisten idioottien "tutkimuksista". Sä uskot niihin kuin raamattuun vai? Et osaa itse kuunnella mitä mikin aine vaikuttaa OMAAN ruumiiseesi? Sori, mä tiedän. En tiedäkään asiasta kuin vaan 20v kokemuksesta. Joten se siitä.
Niin piti lisätä. Olet jättänyt pois kofun ja panikoit silti nikkisi perusteella. Ohhoh! :P
Kannattaisi katsoa mitkä voisivat muutkin vaikuttaa tähän häröilyyn kuin kofu. Tässä itellä menossa kiva siedätysjakso koko helvetin panikointia vastaan ja kyllä, JUON myös kahvia. Oma asenne koko vaivaa vastaan on yhtä tehokasta kuin kofun pois jättäminen.
Olen lopettanut kofeiinin käytön täydellisesti helmikuussa viime vuonna, paniikkihäiriö on täydellisesti poissa yli 20 vuoden kärsimisen jälkeen, revi siitä huumoria ja jos sinulla on yhtään älliä, luovut kofeiinista itsekin, ellet ole kovin rakastunut paniikkeihisi. Ainoa vaikuttaja, joka on yhteydessä paniikkiini, oli kofeiini. Oireet seurasivat yli 20 vuoden ajan kofeiinin käyttötahtia, joka muuttui aika radikaalisti muutaman kerran ko. aikana.
Nyt ovat kaikki oireet poissa, elämä maistuu taas samalta kuin alta kolmekymppisenä. Puhun nimenomaan omasta kokemuksesta, jonka lääketieteellinen tutkimustieto vahvistaa.
No jaa itse oon todella yliherkkä kofeiinille ja oireita tulee jo kasvovoiteista joista useat sisältää kofeiinia, eli tottakai se on jokaisen kohdalla ihan henk.kohtanen kokemus, mutta erityisen kofeiiniherkille voi oireita tulla jo todella pienistä määristä.
Heips, nuo oireesi kuulostavat tutulta hommalta. Mulla alkoi paniikkihäiriö v.2005, olin juuri muuttanut pois kotoa ja muutenkin kaikenlaista aikuistumiseen liittyvää kriisiä ja menneiden mörköjä pukkais päälle. Tuntui tosiaan siltä että koko elämä jotenkin muuttui, oli juuri noita kuvailemiasi fyysisiä oireita, "unen tunnetta" (googleta derealisaatio). Sain silloin psykiatrilta Optipar-lääkekuurin joka tehosi noihin oireisiin mutta ei poistanut niitä. Nyt monen vuoden jälkeen olen alkanut käymään terapiassa ja siitä on ollut erittäin paljon apua. Kannattaa siis tutkia omaa pääkoppaa ja miettiä mistä tämä kaikki johtuu - ahdistus on hyvin usein oire jostain asiasta mikä painaa mieltä ja oireiden yheyttä itse syyhyn on vaikea itse tunnistaa, siksi on terapeutteja. Toivottavasti saat apua, voimia sinulle!
Yli kymmenen vuoden kokemuksella kuvailemasi oireet eivät mielestäni vaikuta täysin paniikkihäiriöltä. Omalla kohdallani olo kotona saattaa olla ihan ok, mutta oireet ilmenevät sosiaalisissa tilanteissa. Et maininnut kirjoituksessasi, että missä tilanteissa oireita saat. Itselläni pahoja paikkoja ovat mm. elokuvateatterit, luentosalit, bussit, lentokoneet, junat...kaikki missä on paljon ihmisiä ja ulospääsy vaikeaa. Paniikkikohtaus tuntuu huimaavana ja kuvottavana. Se tulee aalloissa ja sitä ei pysty aina hallitsemaan. Ainut tapa katkaista kohtaus on päästä pois siitä tilanteesta. Joskus kohtaus menee ohi nopeammin. Pystyin vuosikaudet elämään ok taudin kanssa, mutta nyt se on palannut aika rajuna..
Jos olosi on paha, hae hoitoa. Mielellään ajoissa, kuin liian myöhään. Kenenkään ei tarvitse kärsiä yksin.
Osa vaikuttaa panikkihäiriöltä, mutta kannattaisi todella käydä lääkärissä. Minua jäi mietityttämään tuo jatkuva janottaminen. Joudutko käydä myös pissalla yhtenään? Kannattaisi labrakokeilla selvittää ensin fyysiset jutut, esim.verensokeiarvot yms. Älä jää yksin miettimään, vaan varaa aika ensin vaikka tk-lääkärille. Toki voi olla kyseessä paniikki, masennus yms. Käsitin sinun olevan nuori. Aikuistuminen on monien kriisien aikaa. Itse aikoinaan sain paniikkihäiriön joskus 17-vuotiaana. No, se on eletty läpi ja nykyään on hyviä lääkkeitä! Ei kun apua hakemaan ja stemppiä sinulle!
Paniikkihäiriö voi helposti muuttua yleiseksi ahdistuneisuudeksi. Paniikkiihäiriö laukeaa tietyissä tilanteissa, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö on taas jatkuvaa ja tilanteesta riippumatonta pelkotilaa. Ahdistuneisuuteen liittyy myös suun kuivuminen ja muita oireita, joita ap.kirjoittaja kuvaili. Molempia voidaan hoitaa esim. ssri-lääkkeillä ja terapialla.
Kuulostaa ahdistuneisuudelta joka välillä yltyy paniikkikohtauksen tapaiseksi. Itsellä epäilin kans paniikkihäröä, mutta lopulta nää kohtaukset kestikin jo päiviä.
Hae apua heti. Olen samaa mieltä, kun toinen kirjoittaja: jotain käsittelemättömiä asioita, tyytymättömyyttä elämään tms. jotka puskee susta ulos, kun olet blokannut ne pois. Keho keksii keinon ilmaista itseään, jos mieli ei anna. Terapia on paras keino, lääkkeet vie oireet, mutteivät paranna. Tietenkään kenenkään ei kuulu kitua, --- voi hyvin olla että tarviit lääkitystä. Mutta lupaa, ettet paina asioita villasella nyt. Ne tulee sun eteen kuitenkin.