D-vitamiinin nostosuositukset

UUTISET Uutiskirjeet ARTIKKELIT TUOTTEET JäLLEENMYYJäT TIETOA BIO-VITASTA KUVAPANKKI PALAUTE LANGUAGE Finnish English Swedish Spanish Etusivu » Uutiset
D-vitamiinia tarvitaan ravintolisänä joka päivä läpi vuoden. D-vitamiini ja tutkijoiden hämmennys
Päivitetty 17.09.2009.


D-vitamiini – tarkemmin sanoen sen liian pieni viranomaissuositus – on suuresti hämmentänyt ja sekoittanut tutkijoita. Pekka Puska lupaili keväällä Ilta-Sanomissa Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) nostavan D-vitamiinisuositusta tänä syksynä, mutta suosituksen päivitys näyttää siirtyvän hamaan tulevaisuuteen.
Suomalaisten ruokavalio ei sisällä läheskään riittävästi D-vitamiinia huolimatta maidon D-vitaminoinnista. Tätä tärkeää vitamiinia ei saada Suomessa riittävästi auringostakaan. Nykyinen saantisuositus on Suomessa aikuisille 7,5 mikrogrammaa (µg) ja alle 3- ja yli 60-vuotiaille 10 µg/vrk. Tämäkään suositus ei toteudu, sillä suomalainen nainen saa D-vitamiinia keskimäärin 5 ja mies 7 µg/vrk.


Auringonvalosta ja ravinnosta saatu D-vitamiini muuttuu elimistössä kahdeksi eri metaboliitiksi eli aineenvaihdunnan tuotteeksi: 25-OHD ja 1,25-D (kalsitrioli). Niistä jälkimmäitä pidetään D-vitamiinin biologisesti aktiivisena muotona ja edellistä inaktiivisena varastona. 1,25-D aktivoi D-vitamiinireseptoria (VDR), tumareseptoreihin kuuluvaa transkriptiotekijää, joka säätää 913 geenin toimintoja ja vartioi immuunipuolustuksen "porttia" ja tuottaa antimikrobipeptidejä (beetadefensiivejä ja katelisidiinejä) mm. bakteeri-, virus- ja sienitauteja vastaan. Ihmisen seerumista mitataan yleensä vain 25-OHD:tä, joka käytetään kuvaamaan D-vitamiinistatusta. Weill Cornellin yliopiston D-vitamiinitutkijan, tohtori Paul Albertin työryhmän mukaan myös 25-OHD vaikuttaa VDR:ään, mutta pikiemminkin vaimentavasti (Albert ym. 2009).

Maaliskuussa 2007 joukko maailman johtavia ravitsemustutkijoita, mukaan luettuna Helsingin yliopiston ravitsemustieteen dosentti Christel Lamberg-Allardt, vaati kiireesti nostamaan D-vitamiinin saantisuositusta niin paljon, että se turvaisi veren D-vitamiininpitoisuuden – seerumin 25-OHD:n – nousun yli 75 nmol/l. Vaatimus esitettiin johtavassa ravitsemuslääketieteen lehdessä American Journal of Clinical Nutrition. Seerumin 25-OHD:n tulee olla yli 75 nmol/l, jotta voidaan ehkäistä luukatoa, syöpä-, sydän- ja verisuoni-, reuma- ym. suuria kansantauteja. Amerikkalainen 50 tiedemiehen ryhmä uudisti vaatimuksen 2008 ja ehdotti suosituksen nostoa 50 mikrogrammaan päivässä, jolla riittävä pitoisuus seerumissa turvataan. Tanskan Lääkärilehden mukaan tähän pitoisuuteen pääseminen edellyttää 50–70 mikrogramman päivittäistä saantia läpi vuoden.



Kuva. D-vitamiinia tulee saada 50–70 mikrogrammaa päivittäin, läpi vuoden, jotta 25-OHD:n pitoisuus seerumissa ylittäisi tavoitearvon eli 75 nmol/l. Lähde: Tanskan Lääkärilehti (2009).
Vuonna 2008 Lamberg-Allardt ja 16 muuta johtavaa D-vitamiinitutkijaa suositteli artikkelissaan terveille lapsille D3-vitamiinia niin paljon, että seerumin 25-OHD-pitoisuus nousee yli 125 nmol/l (sic!). Työryhmän mukaan terveet lapset, jotka eivät saa riittävästi aurinkoa, tarvitsevat D3-vitamiinia päivittäin noin 1000 ky (20 µg) 11 painokiloa kohti, jotta heidän 25-OHD-pitoisuutensa nousisi yli 125 nmol/l. Jotkut lapsista tarvitsevat enemmän, jotkut vähemmän, sanotaan kirjoituksessa.

”Mielestämme lapset, joilla on krooninen sairaus, kuten autismi, diabetes ja/tai usein toistuvia infektioita, tarvitsevat ympäri vuoden suurempia määriä D3-vitamiinia ravintolisänä, jotta heidän 25-OHD-pitoisuutensa säilyisi viitearvojen keskivaiheilla (65 ng/mL eli noin 160 nmol/l)”, kirjoittavat tutkijat.

Kanadalainen Toronton ylipiston ravitsemustieteen professori Reinhold Vieth – yksi työryhmän jäsenistä – on aikaisemmin ehdottanut D-vitamiinin saantisuosituksen nostamista 100 µg:aan päivässä. Suomalainen reumatautien professori Heikki Isomäki ehdotti jo vuonna 2001 Helsingin Sanomissa suosituksen nostamista peräti 250 µg:aan päivässä.


Kiire meni ohi – olemme jatkoajalla

Lamberg-Allardt, joka kuuluu saantisuosituksia antavaan Valtion Ravitsemusneuvottelukuntaan, on nyt alkanut perua puheitaan. Suosituksen nostolla ei nyt olekaan mitään kiirettä. Hän sanoo 13.9.2009 Helsingin Sanomissa, että saantisuositusta "voisi nostaa hieman", mutta vasta vuonna 2012. Christer Sundqvistin blogissa hän kirjoitti 6.9.2009 muun muassa seuraavaa:

”D-vitamiiniryhmä saa syksyn 2009 aikana valmiiksi selvityksensä ja ehdotuksensa siitä, millä keinoilla suomalaisten D-vitamiinisaantia voitaisiin lisätä. Ryhmä ei muuta suositusta, sillä mahdolliset muutokset tehdään pohjoismaisena yhteistyönä. Maailmalla käydään erittäin vilkasta keskustelua suosituksista. Iso-Britanniassa valmistellaan jonkinlainen konsensuslausunto, joka pohjautuu heinäkuun alussa pidetyn kokouksen keskusteluun. Heillä ei ole tällä hetkellä saantisuositusta. Reinhold Vieth oli mukana puolustamassa korkeita saantisuosituksia, mutta yleinen mielipide oli paljon maltillisempi, ja korostettiin sitä, että emme tiedä haittavaikutuksista riittävästi. Lokakuun alussa pidetään 13. kansainvälinen D-vitamiinikongressi Belgiassa (vitamin D workshop), jossa järjestetään debatti saantisuosituksista. Haluan siis korostaa, että D-vitamiinitutkijapiireissä ei ole päästy yhteisymmärrykseen sopivasta saannista.”

Lamberg-Allardt myöntää, ettei D-vitamiinin keskimääräinen saanti Suomessa ole riittävää – toisaalta joidenkin ihmisten saanti voi olla erittäin hyvä. Tavoitteena on sellainen saantisuositus, joka toteutuu 95 prosentilla väestöstä, hän kirjoittaa. VRNK:n ongelmana on nyt se, ettei edes nykyinen 7,5 µg:n saantisuositus toteudu, kuinka sitten se lähes 10 kertaa suurempi suositus, jota Lamberg-Allardt on ollut mukana vaatimassa. "Laitoshoidossa oleville vanhuksille suositellaan 20 mikrogramman lisää. Myös yli 65-vuotiaille voisi suositella samaa. Muille riittäisi, että he tarkistaisivat ruokavaliotaan", Lamberg-Allardt sanoo HS:n mukaan. Hänen puheensa ovat keskenään ristiriidassa aina sen mukaan, millä foorumilla hän esiintyy (tiedelehdissä vaiko HS:ssa).

Autoimmuunitaudit ja D-vitamiini on noussut esille kirjallisuudessa uudessa valossa. Suuret D-vitamiiniannokset näyttävät lievittävän – kortisonin tavoin – autimmuunitautien oireita lyhytaikaisesti, mutta pitkällä tähtäimellä niistä saattaakin olla enemmän haittaa kuin hyötyä, kirjoittaa tri Albertin työryhmä. Tällä hetkellä asia on vielä hypoteesi, jota ei ole todistettu oikeaksi, sillä pitkäaikaisia seuruututkimuksia ei ole tehty tai ai ainakaan julkaistu. Seuraamme tiiviisti tilanteen kehittymistä ja raportoimme siitä näillä sivuilla.

Vieth R, Bischholl-Ferrari H, Boucher BJ et al. The urgent need to recommend an intake of vitamin D that is effective. Editorial. American Journal of Clinical Nutrition 2007;85,3, 649-650. Free Full Text

Cannell JJ, Vieth R, Willett W, et al. Annals of Otology, Rhinology & Laryngology. 2008;117(11):864-870. Free Full Tex

Albert P, Proal AD, Marshall TG. Vitamin D: the alternative hypothesis. Autoimmunity Reviews 2009 Free Full text pdf

D-vitamiini torjuu sikainfluenssaa
D-vitamiini, kolesteroli ja diabetes
Raskausmyrkytys ja D-vitamiini





Tulostettava sivu

Kerro kaverille

Vastaanottajan email

Oma nimesi


INFOD-vitamiini torjuu sikainfluenssaa
Suosittelen aikuisille A(H1N1)-viruksen torjuntaan
50–75 mikrogrammaa päivässä ja lapsille 25 mikrogrammaa päivässä. Se on täysin turvallista jatkuvassa käytössä.

ESFA hyväksyi D-vitamiinin terveysväitteen: D-vitamiinia saa nyt mainostaa ikääntyvien naisten luukadon ehkäisyyn. Annokseksi esitetään 20 µg/vrk.

Tietoisku:
Lyhyt päivittäinen auringonotto vartalolle, niin että iho alkaa hieman punertaa, antaa yhtä paljon D3-vitamiinia kuin 250 mikrogrammaa (µg) suun kautta nautittuna. Silloin seerumin 25-OHD nousee tasolle 220 nmol/l (88 ng/ml). Se on täysin turvallinen, terveyttä edistävä pitoisuus. Suun kautta nautittuna jokainen mikrogramma D3:a nostaa 25-OHD:tä noin 1 nmol/l (0.4 ng/ml).
5386
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

No mie popsin 200 µg vuorokaudessa, mutta mitä muita vitamiineja tarvitaan, että se imeyisi mahdollisimman hyvin?

Äänestä
  • rasvaa

    D3 on hormooni

    Äänestä

  • rasvaa kirjoitti:

    rasvaa

    D3 on hormooni

    mutta millaista rasvaa. Sitä kyllä on mutta millaista olisi parasta olla? Joka päivä syön rasvaista kalaa niin että suupielissä tirsuaa. Voitakin välillä laitan soppaan, jos ei ole rasvaista kalaa aineksissa. Ja kylmäpuristettuja öljyjä niin että tämän päivän ravintointoilijat kauhistelis.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


eivät toteudukkaan kirjoitti:

UUTISET Uutiskirjeet ARTIKKELIT TUOTTEET JäLLEENMYYJäT TIETOA BIO-VITASTA KUVAPANKKI PALAUTE LANGUAGE Finnish English Swedish Spanish Etusivu » Uutiset
D-vitamiinia tarvitaan ravintolisänä joka päivä läpi vuoden. D-vitamiini ja tutkijoiden hämmennys
Päivitetty 17.09.2009.


D-vitamiini – tarkemmin sanoen sen liian pieni viranomaissuositus – on suuresti hämmentänyt ja sekoittanut tutkijoita. Pekka Puska lupaili keväällä Ilta-Sanomissa Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) nostavan D-vitamiinisuositusta tänä syksynä, mutta suosituksen päivitys näyttää siirtyvän hamaan tulevaisuuteen.
Suomalaisten ruokavalio ei sisällä läheskään riittävästi D-vitamiinia huolimatta maidon D-vitaminoinnista. Tätä tärkeää vitamiinia ei saada Suomessa riittävästi auringostakaan. Nykyinen saantisuositus on Suomessa aikuisille 7,5 mikrogrammaa (µg) ja alle 3- ja yli 60-vuotiaille 10 µg/vrk. Tämäkään suositus ei toteudu, sillä suomalainen nainen saa D-vitamiinia keskimäärin 5 ja mies 7 µg/vrk.


Auringonvalosta ja ravinnosta saatu D-vitamiini muuttuu elimistössä kahdeksi eri metaboliitiksi eli aineenvaihdunnan tuotteeksi: 25-OHD ja 1,25-D (kalsitrioli). Niistä jälkimmäitä pidetään D-vitamiinin biologisesti aktiivisena muotona ja edellistä inaktiivisena varastona. 1,25-D aktivoi D-vitamiinireseptoria (VDR), tumareseptoreihin kuuluvaa transkriptiotekijää, joka säätää 913 geenin toimintoja ja vartioi immuunipuolustuksen "porttia" ja tuottaa antimikrobipeptidejä (beetadefensiivejä ja katelisidiinejä) mm. bakteeri-, virus- ja sienitauteja vastaan. Ihmisen seerumista mitataan yleensä vain 25-OHD:tä, joka käytetään kuvaamaan D-vitamiinistatusta. Weill Cornellin yliopiston D-vitamiinitutkijan, tohtori Paul Albertin työryhmän mukaan myös 25-OHD vaikuttaa VDR:ään, mutta pikiemminkin vaimentavasti (Albert ym. 2009).

Maaliskuussa 2007 joukko maailman johtavia ravitsemustutkijoita, mukaan luettuna Helsingin yliopiston ravitsemustieteen dosentti Christel Lamberg-Allardt, vaati kiireesti nostamaan D-vitamiinin saantisuositusta niin paljon, että se turvaisi veren D-vitamiininpitoisuuden – seerumin 25-OHD:n – nousun yli 75 nmol/l. Vaatimus esitettiin johtavassa ravitsemuslääketieteen lehdessä American Journal of Clinical Nutrition. Seerumin 25-OHD:n tulee olla yli 75 nmol/l, jotta voidaan ehkäistä luukatoa, syöpä-, sydän- ja verisuoni-, reuma- ym. suuria kansantauteja. Amerikkalainen 50 tiedemiehen ryhmä uudisti vaatimuksen 2008 ja ehdotti suosituksen nostoa 50 mikrogrammaan päivässä, jolla riittävä pitoisuus seerumissa turvataan. Tanskan Lääkärilehden mukaan tähän pitoisuuteen pääseminen edellyttää 50–70 mikrogramman päivittäistä saantia läpi vuoden.



Kuva. D-vitamiinia tulee saada 50–70 mikrogrammaa päivittäin, läpi vuoden, jotta 25-OHD:n pitoisuus seerumissa ylittäisi tavoitearvon eli 75 nmol/l. Lähde: Tanskan Lääkärilehti (2009).
Vuonna 2008 Lamberg-Allardt ja 16 muuta johtavaa D-vitamiinitutkijaa suositteli artikkelissaan terveille lapsille D3-vitamiinia niin paljon, että seerumin 25-OHD-pitoisuus nousee yli 125 nmol/l (sic!). Työryhmän mukaan terveet lapset, jotka eivät saa riittävästi aurinkoa, tarvitsevat D3-vitamiinia päivittäin noin 1000 ky (20 µg) 11 painokiloa kohti, jotta heidän 25-OHD-pitoisuutensa nousisi yli 125 nmol/l. Jotkut lapsista tarvitsevat enemmän, jotkut vähemmän, sanotaan kirjoituksessa.

”Mielestämme lapset, joilla on krooninen sairaus, kuten autismi, diabetes ja/tai usein toistuvia infektioita, tarvitsevat ympäri vuoden suurempia määriä D3-vitamiinia ravintolisänä, jotta heidän 25-OHD-pitoisuutensa säilyisi viitearvojen keskivaiheilla (65 ng/mL eli noin 160 nmol/l)”, kirjoittavat tutkijat.

Kanadalainen Toronton ylipiston ravitsemustieteen professori Reinhold Vieth – yksi työryhmän jäsenistä – on aikaisemmin ehdottanut D-vitamiinin saantisuosituksen nostamista 100 µg:aan päivässä. Suomalainen reumatautien professori Heikki Isomäki ehdotti jo vuonna 2001 Helsingin Sanomissa suosituksen nostamista peräti 250 µg:aan päivässä.


Kiire meni ohi – olemme jatkoajalla

Lamberg-Allardt, joka kuuluu saantisuosituksia antavaan Valtion Ravitsemusneuvottelukuntaan, on nyt alkanut perua puheitaan. Suosituksen nostolla ei nyt olekaan mitään kiirettä. Hän sanoo 13.9.2009 Helsingin Sanomissa, että saantisuositusta "voisi nostaa hieman", mutta vasta vuonna 2012. Christer Sundqvistin blogissa hän kirjoitti 6.9.2009 muun muassa seuraavaa:

”D-vitamiiniryhmä saa syksyn 2009 aikana valmiiksi selvityksensä ja ehdotuksensa siitä, millä keinoilla suomalaisten D-vitamiinisaantia voitaisiin lisätä. Ryhmä ei muuta suositusta, sillä mahdolliset muutokset tehdään pohjoismaisena yhteistyönä. Maailmalla käydään erittäin vilkasta keskustelua suosituksista. Iso-Britanniassa valmistellaan jonkinlainen konsensuslausunto, joka pohjautuu heinäkuun alussa pidetyn kokouksen keskusteluun. Heillä ei ole tällä hetkellä saantisuositusta. Reinhold Vieth oli mukana puolustamassa korkeita saantisuosituksia, mutta yleinen mielipide oli paljon maltillisempi, ja korostettiin sitä, että emme tiedä haittavaikutuksista riittävästi. Lokakuun alussa pidetään 13. kansainvälinen D-vitamiinikongressi Belgiassa (vitamin D workshop), jossa järjestetään debatti saantisuosituksista. Haluan siis korostaa, että D-vitamiinitutkijapiireissä ei ole päästy yhteisymmärrykseen sopivasta saannista.”

Lamberg-Allardt myöntää, ettei D-vitamiinin keskimääräinen saanti Suomessa ole riittävää – toisaalta joidenkin ihmisten saanti voi olla erittäin hyvä. Tavoitteena on sellainen saantisuositus, joka toteutuu 95 prosentilla väestöstä, hän kirjoittaa. VRNK:n ongelmana on nyt se, ettei edes nykyinen 7,5 µg:n saantisuositus toteudu, kuinka sitten se lähes 10 kertaa suurempi suositus, jota Lamberg-Allardt on ollut mukana vaatimassa. "Laitoshoidossa oleville vanhuksille suositellaan 20 mikrogramman lisää. Myös yli 65-vuotiaille voisi suositella samaa. Muille riittäisi, että he tarkistaisivat ruokavaliotaan", Lamberg-Allardt sanoo HS:n mukaan. Hänen puheensa ovat keskenään ristiriidassa aina sen mukaan, millä foorumilla hän esiintyy (tiedelehdissä vaiko HS:ssa).

Autoimmuunitaudit ja D-vitamiini on noussut esille kirjallisuudessa uudessa valossa. Suuret D-vitamiiniannokset näyttävät lievittävän – kortisonin tavoin – autimmuunitautien oireita lyhytaikaisesti, mutta pitkällä tähtäimellä niistä saattaakin olla enemmän haittaa kuin hyötyä, kirjoittaa tri Albertin työryhmä. Tällä hetkellä asia on vielä hypoteesi, jota ei ole todistettu oikeaksi, sillä pitkäaikaisia seuruututkimuksia ei ole tehty tai ai ainakaan julkaistu. Seuraamme tiiviisti tilanteen kehittymistä ja raportoimme siitä näillä sivuilla.

Vieth R, Bischholl-Ferrari H, Boucher BJ et al. The urgent need to recommend an intake of vitamin D that is effective. Editorial. American Journal of Clinical Nutrition 2007;85,3, 649-650. Free Full Text

Cannell JJ, Vieth R, Willett W, et al. Annals of Otology, Rhinology & Laryngology. 2008;117(11):864-870. Free Full Tex

Albert P, Proal AD, Marshall TG. Vitamin D: the alternative hypothesis. Autoimmunity Reviews 2009 Free Full text pdf

D-vitamiini torjuu sikainfluenssaa
D-vitamiini, kolesteroli ja diabetes
Raskausmyrkytys ja D-vitamiini





Tulostettava sivu

Kerro kaverille

Vastaanottajan email

Oma nimesi


INFOD-vitamiini torjuu sikainfluenssaa
Suosittelen aikuisille A(H1N1)-viruksen torjuntaan
50–75 mikrogrammaa päivässä ja lapsille 25 mikrogrammaa päivässä. Se on täysin turvallista jatkuvassa käytössä.

ESFA hyväksyi D-vitamiinin terveysväitteen: D-vitamiinia saa nyt mainostaa ikääntyvien naisten luukadon ehkäisyyn. Annokseksi esitetään 20 µg/vrk.

Tietoisku:
Lyhyt päivittäinen auringonotto vartalolle, niin että iho alkaa hieman punertaa, antaa yhtä paljon D3-vitamiinia kuin 250 mikrogrammaa (µg) suun kautta nautittuna. Silloin seerumin 25-OHD nousee tasolle 220 nmol/l (88 ng/ml). Se on täysin turvallinen, terveyttä edistävä pitoisuus. Suun kautta nautittuna jokainen mikrogramma D3:a nostaa 25-OHD:tä noin 1 nmol/l (0.4 ng/ml).

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu