Olisi tarkoitus laittaa OKT:oon vesikiertoinen lattialämmitys. Projektin kaksi neuvonantajaa (isä ja appiukko) ovat molemmat laittaneet omaan taloonsa vesikiertoisen lattialämmityksen, mutta vähän eri tavalla. Appiukon mielestä ulkoseinille täytyy tulle ERILLINEN lämmitysverkosto, jossa tieheämpi putkiväli. Erillisellä tarkoitan siis sitä että siihen on erillinen lähtö jakotukilta. Isäni mielestä sama lähtö jakotukilta riittää, kunhan laittaa piirin putket vähän tiheämmin ulkoseinän vieressä. Mitään eroa en huomaa kummankaan talossa, vaikka olen niitä paljon syynännyt. Halvempaa ja helpompaa on käyttää samaa piiriä koko huoneessa, joten sanokaa nyt ihmeessä jos minun pitäisi kuitenkin valita appiukon ehdottama metodi.
Vesikier. lattialämmitys -> putkitus
Appi vai iskä
242824
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
tiheämpiä putkitusta kaikki ammattilaiset suuuniittelijat käyttää. Erillisshunttaukset omalla kiertopumpuilla 2 krs taloissa on usein turhia kuten meillä, kattilan opma pumppu tod näköisesti jaksaisi nostaa myös 2. kerrokseen ja mitään tarvetta ei ole pelkkien kosteiden tilojen kattilasta tulevan lämppön pudotamiseksi erillishunttaksella, koska oikein tehdyssä talossa ei oe väliä vaikka kesäaikaa päivän vesi kaakeleilla seioss. IV kyllä kuivatta ilman latttialämmitystäkin.
Jos on pieni huone ja vähän ikkunoita, niin yksi piiri riittää mainiosti. Jos on suuri huone ja suuria ikkunoita, niin voidaan tarvita enemmänkin kuin kaksi piiriä.
Riippuu lämmitystehon tarpeesta ja putkilenkkien pituudesta.
Ei sinun tarvi vaivata tuolla päätäsi, järjestelmän myyjä tekee yleensä suunnitelman.
Hintaero koko talossa piirimäärän vuoksi voi olla joitain satasia, ei sen enempää.
Itselläni on Nereus ja 200 nelön talossa taitaa olla kolmella jakotukilla 22 piiriä. Yksi jakotukki on kosteille tiloille ja sillä on oma säädin. Loput talon tiloista on toisella säätimellä.
Ongelmana on se että kun lämmitän takan, niin asuntilojen säädin säätää lämmön oleskelutilojen mukaan, jolloin makuhuoneet alkaa viiletä.
Jos haluaa hyvän niin jakaa talon kolmeen piiriin. Kosteat tilat, oleskelutilat ja makuhuoneet.
Tosin viime keväänä meidän termostaattien toimilaitteet korjattiin, kun ne oli sellaista mallia, joka ei sulje kiertoa kokonaan. Voi olla että ensi talven jälkeen kokemus säädöstä on positiivisempi.
Jokaiseen huoneeseen oma säädin (eli termostaatti) niin ei mene silloin lämmöt sekaisin. (periaatteessa, mutta käytännössä....)
Meillä on säätö toistaseksi vain ulkoilman mukaan koska laihialaishenkinen nuuka insinööri isäntä perkule (minä) ei ole jaksanu asentaa termostaatteja huoneisiin.
Mutta meillä on kivibunkkerin massiiviset rakenteet kait auttaneet kun lämpö ei kamalasti huojahtele (onko suhteellisempaa käsitettö olemassa, parisuhteellista ei lasketa) vaikka tulisijaakin lämmittäis.
turhaa hommaa ulkoseinien perusteella lämmitystä rakentaa, riittänee, että siinä kyseisessä huoneessa on riittävän lämmintä?!
Jos laittaa huonekohtaiset termostaatit (jotka ovat ihan turhia), niin huoneeseen kannattaa laittaa kaksi piiriä. Termostaatti laitetaan sitten katkomaan vain sisempää piiriä, jolloin ulkoseinän vieressä oleva piiri lämmittää edelleen. Näin saadaan lämpö tasaisemmaksi.
tehty (Nereus). Toasiaan aika turhia termarit, vaikka onhan niillä se hyöty että keväällä kun aurinko paistaa toisen puolen huoneisiin niin vain niistä menee lämmitys pienemmälle automaattisesti. Samoin takkaa poltettaessa olohuoneesta. Koko kierron lämpöä säätää Ouman ulkolämpötilan mukaan (öljylämmitys). Niin ja sitä ulkoseinän vierustaa kannattaa minusta lämmittää koko ajan jo ikkunoiden takia.
turhista termostaateista turhaa keskustelua turhautumiseen asti jatkaakseni ...
Taitaa edellä käydä monasti niin että sisempi piiri on melkein aina kiinni. Mutta mitäpä siitä, jos makkarin lattia ei oo klinkkeriä.
Oiskohan maailman viksuin idea se että vetää putket valmiiksi termostaattiohjaukselle mutta jättää kalliit termostaatit ostamatta kunnes näkee tarvitseeko niitä asentaa laisinkaan. Mulla on semmonen tuplapöljä systeemi että mulla on net putkitukset, mutta on mulla ne termaritkin ............ 8-P
esimerkiksi nuissa wirsbon termareissa on mahdollista säätää niin että ne nuuskii sekä huoneilman että lattian lämpötilaa ja tekee säätöä esim. niin että kierto pysäytetään jos huoneilma lämpiää liikaa mutta jos lattian lämpö uhkaa alittaa säädetyn peruslämmön niin se kuiteski avaa kiertoa siten ettei se lattia totaalisesti kylmety.
(jottai asia menis turhan monimutkaseksi, niin muuttakaamme asumaan vanhan ajan savupirttiin, ..., todellisuudessa ollaan savupirtissä aina kun naapurissa lämpiää leivinuuni ja tuulee idästä...)
Tulipa aika monta viestiä, joissa oli ikävän paljon soopaa.
A) Neruksella on tapana tehdä putkien veto niin, että isompiin huoneisiin vedetään kaksi piiriä, joista keskimmäistä napsuttelee termari päälle/ pois. Wirsbolla taasen vedetään putkia tiheämimin seinien viereen ja ikkunoiden alle. Mielestäni jälkimmäinen parempi.
B) Vesipumpulla ei ole mitään tekemistä pumppauskorkeuteen, koska tulo- ja paluupuolella on putkissa yhtä paljon vettä, eli nuo kumoavat toisensa. Pumppu siis vain pyörittää vettä ympäri putkistoa, eikä nosta sitä.
C) Jos on iso huone, niin tarvitaan kaksi piiriä, kuten joku kirjoitti.
D) Joku sekoittanut jakotukkien piirit ja lämmönvaihtimen piirit. Ei ole mitään syytä lalittaa kosteita tiloja, makuuhuoneita ja olohuoneita eri lämmönjakajalta lähteviin piireihin. Riittää hyvin yksi piiri käyttövedelle ja toinen piiri lämmitykselle.
E) Seiniä pitkin on hyvä laittaa putkia tiheämpään, koska muuten syntyy vetoa.
F) Huonekohtaiset termarit eivät ole turhia ja ne kannattaa asentaa. Jos yhdessä huoneessa on tietsikka päällä, tai sinne paistaa aurinko, niin niissä on helposti tukalan kuuma. Joku pitää viileämmässä nukkumisesta jne.
Toi tosiaan ihan validia. Mitä pienempi putki niin sitä lyhyempi piiri. Muistelen jotta wirsbon putkella saatiin kaikki muut (
"Tulipa aika monta viestiä, joissa oli ikävän paljon soopaa."
Eikä sinunkaan viestisi juuri eroa joukosta.
A) Miksi jälkimmäinen olisi parempi?
B) Väärin
C) Väärin
D) Sinulla on ilmeisesti enemmän ammattitaitoa, kuin esimerkiksi Warmian suunnittelijoilla, koska heidän suunnitelmissaan kosteat tilat suntataan erikseen.
E) Ei sekoiteta seinä- ja lattialämmitystä keskenään. :)
F) Teoriassa noin, mutta käytännössä ei. Lattialämmitys on sen verran hidas reagoimaan nopeisiin lämpötilan muutoksiin, että tuo ei käytännössä toimi. Vähän sama, kuin sen takankin kanssa. Huonelämpö nousee väkisin turhan korkeaksi.
>> A) Miksi jälkimmäinen olisi parempi?
Koska minusta aivan turha laittaa termarin taakse vain osa huoneesta. Jos lämpökuorma on iso, kuten aurinko, tai takka, niin huone lämpenee liikaa. Mitään hyötyä ei siis kahdesta piiristä, joista vain toista säädetään, ole, mutta kustannuksia kyllä, sekä mahdollisesti haittaa.
>> B) Väärin
Loistavat perustelut siellä.
Olet oikeassa, jos ei järjestelmää ilmata. Silloin vesi tippuu painovoimaisesti alas ja pumppu joutuu pumppaamaan sen ylös. Olisko kuitenkin helpompi ilmata? Lotinakin poistuisi.
C) Väärin
Loistavat perustelut siellä.
Toisena vaihtoehtona tietenkin on kun vedetään paksumpaa putkea. Yleensä kuitenkin iso huone tehdään kahtena, tai jopa useampana piirinä. Raja huitelee usein jossain 25-30 neliön välissä. Tämä siis tavallisella 20mm putkessa.
>> D) Sinulla on ilmeisesti enemmän ammattitaitoa, kuin esimerkiksi Warmian suunnittelijoilla, koska heidän suunnitelmissaan kosteat tilat suntataan erikseen.
Warmiasta en tiedä, mutta ilmeisesti samat väärät tiedot ovat aika monella lämmitysalan suunnittelijalla, sekä Nereuksella, Wisbrolla jne. sinun mukaasi?
Jos lämmönvaihtimeen hankkii ylimääräisen piirin maksaa tämä paljon rahaa. Lisäksi tästä joutuu vetämään erilliset putket ja vähintään pari jakotukkia. En oikein näe mitään hyötyä tästä. Jos vain suihkuun ym. tiloihin halutaan lämmitys ja muualta talosta pois, niin tämä hoituu helposti vain termareita pyöräyttämällä.
>> E) Ei sekoiteta seinä- ja lattialämmitystä keskenään. :)
Ei ;)
>> F) Teoriassa noin, mutta käytännössä ei. Lattialämmitys on sen verran hidas reagoimaan nopeisiin lämpötilan muutoksiin, että tuo ei käytännössä toimi. Vähän sama, kuin sen takankin kanssa. Huonelämpö nousee väkisin turhan korkeaksi.
Tämä on totta, jos on paksu betonilaatta ja kevytrakenteinen talo. Jos on varaava takka, joka lämittää vuorokauden läpeensä, niin kyllä tuohon hidaskin laatta ehtii reagoida. Varsinkin, jos seuraavana päivän heittää uutta pesällistä. Tai toisena esimerkkinä jos jälkikasvulla on tietsikka päällä omassa huoneessaan aina hereillä ollessan ja välillä muutenkin. Aurinkokin saattaa paistaa vaikka viikon yhtä mittaa päivisin yhteen huoneeseen, jota sitten joudutaan pilvisellä säällä lämittämänn enemmän.
Termarit kuitenkin aika halpoja, niin en oikein näe syytä miksi noita jättää pois. Asuinmukavuus lisääntyy ja säästää käytössäkin muutaman latin.
A) Sillähän vain yritetään pitää ulkoseinä lämpöisenä, ettei vedon tunne yllätä, kun asuntoa lämmitetään muilla tavoin ja lattialämmitys ei lämmitä. Lattialämmityshän on surkea säädettävyydeltään, kun verrataan esimerkiksi pattereihin, varsinkin, kun lämpötilat muuttavat ulkona nopeasti, tai asuntoa lämmitetään muilla tavoin lisäksi.
Onko sinulla kokemusta molemmista tavoista käytössä, vai miestä mielipiteesi on lähtöisin?
B) Ota selville miten lämpöjohtopumppu mitoitetaan.
C)"Jos on iso huone, niin tarvitaan kaksi piiriä, kuten joku kirjoitti."
Ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa, joten mitä sitä kommentoimaan. Piirejähän voi tarvita 1,2,3..., mutta ei suinkaan noin, että iso huone= 2 piiriä.
D) No, oletko miettinyt mistä tuo voi johtua? Olet varmaan, kun alempana kirjoitit syyn, eli RAHA. Toiminnan kannaltahan olisi parasta, jos joka piiriin olisi omat säädöt ja mittaukset, mutta se maksaa. Niin maksaa myös erillinen sunttaus kosteille tiloille, mutta homma toimii paremmin.
>> A) Sillähän vain yritetään pitää ulkoseinä lämpöisenä, ettei vedon tunne yllätä, kun asuntoa lämmitetään muilla tavoin ja lattialämmitys ei lämmitä. Lattialämmityshän on surkea säädettävyydeltään, kun verrataan esimerkiksi pattereihin, varsinkin, kun lämpötilat muuttavat ulkona nopeasti, tai asuntoa lämmitetään muilla tavoin lisäksi.
Onko sinulla kokemusta molemmista tavoista käytössä, vai miestä mielipiteesi on lähtöisin?
Minulla oli edellisessä talossa olohuoneessa tällainen kahdella piirillä, joista sisempää ohjasi termostaatti ja ikävä kyllä olohuoneessa oli sekä takka, että isot ikkunat etelään. Aurinkoisina päivinä ja takkaa poltellessa olohuone kuumeni liikaa. Ongelman ratkaisu oli onneksi helppo. Laitoin termarin ohjaamaan molempia piirejä. Kuumeni olohuone tämän jälkeenkin, mutta ei niin paljoa.
>> B) Ota selville miten lämpöjohtopumppu mitoitetaan.
Mitoitukseen vaikuttaa talon lämmöntarvemäärä, vesien lämpötilaero ja verkoston painehäviö. Voidaan sitten alkaa lillukanvarsia saivartelemaan tuosta painehäviöstä. Totuus nyt kuitenkin on se, että jokainen lämmönjakopumppu mitä teknisestä tilasta löytyy kykenee pyörittämään omakotitalon korkeuseroilla vettä. Eli kaikki pumput kelpaavat, eikä pumppu tarvitse tilata erikseen sen perusteella, että talossa on kaksi kerrosta (kuten yllä joku antoi ymmärtää). Jos olet eri mieltä, niin ole hyvä vain.
>> Ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa, joten mitä sitä kommentoimaan. Piirejähän voi tarvita 1,2,3..., mutta ei suinkaan noin, että iso huone= 2 piiriä.
Ilmeisesti et sitten lukenut. Kopioidaanpa nyt sitten tähän toistamiseen mitä yllä kirjoitin "Yleensä kuitenkin iso huone tehdään kahtena, tai jopa useampana piirinä. Raja huitelee usein jossain 25-30 neliön välissä. Tämä siis tavallisella 20mm putkessa."
>> D) No, oletko miettinyt mistä tuo voi johtua? Olet varmaan, kun alempana kirjoitit syyn, eli RAHA. Toiminnan kannaltahan olisi parasta, jos joka piiriin olisi omat säädöt ja mittaukset, mutta se maksaa. Niin maksaa myös erillinen sunttaus kosteille tiloille, mutta homma toimii paremmin.
Ja kirjoittelin aikaisemmin seuraavaa "Jos lämmönvaihtimeen hankkii ylimääräisen piirin maksaa tämä paljon rahaa. Lisäksi tästä joutuu vetämään erilliset putket ja vähintään pari jakotukkia. " Maksun voi toki suorittaa muillakin tavoin.
No joo. Taitaapa olla turha jatkaa sen enempää. Jokainen voi vetää putket niin kuin haluaa ja hankkia niin järeitä teollisuuspumppuja kuin haluaa. Eiköhän noilla kaikilla torppa jotenkin lämpene.
ihan hyvä ettet jatka enempää, koska joku voisi ottaa kirjoittelusi jopa todesta.
valitsin yhteen piiriin mutta paksummalla putkella eli virtaavan veden määrä on iso, ilman että veden virtausvastus on suuri. Tällöin perfektionismimielessä lämpöä ei tuoteta kitkalla ja kiertovesipumpulla vaan oikeasti lämmöntuottolaitteella (meillä maalämpökone).
Kosteisiin tiloihin ottaisin kuitenkin erillisellä shuntilla ohjatun kierron, ehkä, ehkä en. Nyt kaikki on yhden kiertovesipumpun ja yhden shuntin takana ja pelaa ok, mutta saunaa ja pesuhuonetta ei ole vielä kastettu tai vihitty käyttöön....
wirsdbo taitaa olla about ainoa merkki jota saa jopa paikallisesta maitokaupasta eikä vain LVI duudsoneilta. Siksi se monasti on ollut myös edullisin. Suuri ja luotettava merkki rulez, ok?
Vähän asian vierestä: Oletteko tutkittaneet veden laadun? Meinaan, ettei putket menisi tukkoon. Jollakin niin on käynyt ja sitten on pattereiden asentaminen ollut edessä.
Kalkki lienee pahin saostuttaja.
Kerrotko miksi patterit eivät menisi tukkoon, mutta lattiassa olevat putket näin tekisivät?
että höpö höpö. Ei se vesi mihinkään saostu koska se sama vesi siellä kiertää. Kalkkia saostuu silloin kun vesi haihtuu ja aina tulee uutta vettä tilalle haihtumaan.
En viitsinyt aloittaa uutta ketjua koska aihepiiri on jokseenkin sama.
Markkinoilla on käsittääkseni kahta erillaista vesikiertoista lattialämmitysjärjestelmää. Uponor tekee toista ja kaikki muut toista. Mikä ero em. järjestelmillä on? Ja mitä ominaisuuksia molemmista löytyy puolesta ja vastaan?
Itse olen saanut selville että Uponorilla putki on paksumpi ja sen vuoksi virtaus on parempi.
Toisissa taas putki asennetaan tiheämpään, vai onko näin?
Yksi ero on siinä tuleeko putkitus betoniverkon alle vai päälle. Meille tuli sipo talo, joten oli järkevämpää tuoda kaikki seinäin alaosan sähkö ym johdot alakautta. Koska johtoputkia oli styroxin päällä aivan mahdottomasti oli järkevämpää laittaa lämpöputkitus verkon päälle. Systeemiksi valittiin Primex http://www.airwise.fi/php/primex.php?palkki=3 mm siksi koska ne suunnitteli vakiona tiheämmän putkituksen; eipähän ainakaan tule ongelmaa (eikä tullut) siitä että lämpöputket eivät ole syvällä valussa. Loppujen lopuksi kyse on korkeintaan kahden sentin erosta. Yksi toimittaja tippui pois sen takia, että heidän systeemissä putket voitiin asentaa vain verkon alle.
Mielenkiintoista. Primex kuulunee tähän "ei Unopor" ryhmään.
Kuinka paksu pintavalu teille tuli?
Oliko välipohja onteloista vai Sipolankuista?
Miten tuo tiheä putkitus vaikuttaa siihen että putket menivät syvälle valuun?