Hän on päivittäin ajatuksissani.

Siitä on nyt kolme vuotta. Enkä päivääkään ole mennyt, etten ajattelisi häntä. Emme seurustelleet kuin puoli vuotta, mutta olemme nähneet satunnaisesti sen jälkeen. Joka kerta, kun päätän pyyhkiä hänet mielestäni, hän ilmestyy elämääni jollain tavalla. Lähettää tekstiviestin, soittaa ja tulee käymään.

Joka kerta on se sama tunne, sydän hakkaa ja mahassa kiepsahtaa. Se ihana ihastumisen tunne. En vaan voi sille mitään. En ole uskaltanut sanoa miehelle tunteistani, koska minä olin se joka päätti suhteemme silloin vuosia sitten. Tuntuu että minulla ei ole "oikeutta" kaivata häntä, koska minähän hänet jätin.

Mies on hyvin sosiaalinen, menevä ja ihmisten kanssa toimeentuleva. Oikea "naistenmies". Mustasukkaisuuteni takia lopetin suhteemme silloin, koska luulin hänen pettävän minua. En oikeasti edes tiennyt faktoja, vaan toimin hetken mielijohteesta.

Nyt on siis tosiaan kulunut kolme vuotta, ja vieläkin kuulumme toistemme elämään tavalla tai toisella. Pitäisikö minun vain kertoa mitä tunnen häntä kohtaan? Pelkään aivan kamalasti mitä hän vastaa. Mutta jos tunteet eivät ole molemminpuoliset, tiedänpähän ainakin, ja on ehkä helpompi jatkaa eteenpäin. Sydänhän siinä särkyy, taas... Mitä mieltä ihmiset? Onko kellään samantyylisiä kokemuksia?
1456
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Olet kerran tehnyt ratkaisun, eikä niitä voi ottaa uusiksi montaa kertaa. Tilanne palaa helposti samaan asetelmaan, ehkä miehelle tulee kiusaus näpäyttää jättämällä vuorostaan sinut, kuin odotella että teet taas saman ratkaisun.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Noppakuutio83 kirjoitti:

Siitä on nyt kolme vuotta. Enkä päivääkään ole mennyt, etten ajattelisi häntä. Emme seurustelleet kuin puoli vuotta, mutta olemme nähneet satunnaisesti sen jälkeen. Joka kerta, kun päätän pyyhkiä hänet mielestäni, hän ilmestyy elämääni jollain tavalla. Lähettää tekstiviestin, soittaa ja tulee käymään.

Joka kerta on se sama tunne, sydän hakkaa ja mahassa kiepsahtaa. Se ihana ihastumisen tunne. En vaan voi sille mitään. En ole uskaltanut sanoa miehelle tunteistani, koska minä olin se joka päätti suhteemme silloin vuosia sitten. Tuntuu että minulla ei ole "oikeutta" kaivata häntä, koska minähän hänet jätin.

Mies on hyvin sosiaalinen, menevä ja ihmisten kanssa toimeentuleva. Oikea "naistenmies". Mustasukkaisuuteni takia lopetin suhteemme silloin, koska luulin hänen pettävän minua. En oikeasti edes tiennyt faktoja, vaan toimin hetken mielijohteesta.

Nyt on siis tosiaan kulunut kolme vuotta, ja vieläkin kuulumme toistemme elämään tavalla tai toisella. Pitäisikö minun vain kertoa mitä tunnen häntä kohtaan? Pelkään aivan kamalasti mitä hän vastaa. Mutta jos tunteet eivät ole molemminpuoliset, tiedänpähän ainakin, ja on ehkä helpompi jatkaa eteenpäin. Sydänhän siinä särkyy, taas... Mitä mieltä ihmiset? Onko kellään samantyylisiä kokemuksia?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu