Olen nyt pari kuukautta aktiivisesti etsinyt yksinpurjehdittavaa matkavenettä jolla uskaltaisi joskus tulevaisuudessa purjehtia myös isolla merellä. Olen käynyt katsomassa syksyn aikana noin 10 venettä Suomessa ja ulkomailla ja tutustunut paperilla moniin eri tyyppisiin veneisiin vuosimallien vaihdellessa välillä 1974-2004. Suunniteltu budjetti veneen hankintahinnalle on n. 30-55keur.
Aluksi uudemmat First- ja FG28-tyyppiset veneet olivat korkealla listalla, mutta nyt katse on kääntynyt perinteisempiin venemalleihin. Kapea runko, painava ja keskipitkä köli ja skegillä tuettu peräsin ovat ominaisuuksia, joita haluan veneeltä löytyvän. Heikkoutenani myönnän myös esteettisten arvojen olevan aika tärkeällä sijalla.
Olen löytänyt kaksi huippukuntoista venettä:Hallberg Rassy 29 ja Avance 33, joiden välillä valinta todennäköisesti tapahtuu, jos on tällä erää tapahtuakseen...
HR 29 oli veneenä aika vaikuttava kokemus; kaikista yksityiskohdista huokuu laatu ja turvallisuus. Ehdottomasti veneen suurin ongelma on kevyen kelin purjehdusominaisuudet, jota tunnetusti kritisoitiin myös Gelinin kirjassa. Myös tällä palstalla on ollut aika radikaaleja mielipiteitä veneen purjehdusominaisuuksista: "Kökkö kuin mikä", "Purjehdusominaisuuksiltaan täysi nolla" "kryssi tuskastuttavan tahmeaa". Ymmärrän että nettikirjoittelu provosoi mustavalkoiseen ajatteluun tyyliin: Bavarialla ei uskalla purjehtia yli 7m/s tuulessa, joten en tiedä, että meneekö kommentit samaan kategoriaan, mutta ei ne nyt ihan tuulesta temmattujakaan ole. Polaareja ei taida ko. veneelle mistään löytyä, mutta olisi mukava kuulla jotain subjektiivisia arvioita veneen vauhdista. Veneen SA/Disp-luku on 15.26, eli ei kuitenkaan ihan huono. Mielestäni hyvän suorituskyvyn peukalosääntö veneelle on, että se saavuttaa edullisella tuulensuunnalla sen nopeuden solmuissa kun tuuli on m/s aina runkonopeuteen asti. Nykyinen, ehkä hieman alirikattu, 25 jalkainen (lys 1.01) veneeni pystyy mielestäni melkein tähän, mutta mahtaako HR 29 olla nykyistä venettäni selvästi hitaampi 3-5 m/s tuulessa? Cornellin kirjassakin korostettiin, että hyvän pitkänmatkan veneen pitäisi pystyä purjehtimaan myös alle 10 solmun tuulissa, mikä tuottaa monille perinteisille matkaveneille ongelmia.
Avance 33:sta on pidetty tämän palstan komenteista päätellen ensisijaisesti saaristoon soveltuvana veneenä. Kuitenkin ulkomailla Avance merikelpoisuutta ja luujuutta tunnutaan arvostettavan korkealle. Paperilla veneestä löytyy monet valtameriveneeltä vaadittavat ominaisuudet: kölipaino on puolet veneen kokonaispainosta ja capsize ratio 1.7 eli parempi kuin HR:lle. Veneen heikkoutena pitäisin kapeudesta johtuvaa märkkyyttä erityisesti kryssillä ja korkeaa osatakiloitua mastoa. Masto tulee tosin kannen läpi, toisin kuin HR:ssä, ja harkitsemassani veneessä takila on tuettu normaalien, taaksepäin sojottavien saalinkien lisäksi myös barduunoilla, mikä on ehdottomasti hyvä lisä. Joten olisi mukava kuulla, että mikä siis tekee Avancesta niin heppoisen isolle merelle?
Aluksi uudemmat First- ja FG28-tyyppiset veneet olivat korkealla listalla, mutta nyt katse on kääntynyt perinteisempiin venemalleihin. Kapea runko, painava ja keskipitkä köli ja skegillä tuettu peräsin ovat ominaisuuksia, joita haluan veneeltä löytyvän. Heikkoutenani myönnän myös esteettisten arvojen olevan aika tärkeällä sijalla.
Olen löytänyt kaksi huippukuntoista venettä:Hallberg Rassy 29 ja Avance 33, joiden välillä valinta todennäköisesti tapahtuu, jos on tällä erää tapahtuakseen...
HR 29 oli veneenä aika vaikuttava kokemus; kaikista yksityiskohdista huokuu laatu ja turvallisuus. Ehdottomasti veneen suurin ongelma on kevyen kelin purjehdusominaisuudet, jota tunnetusti kritisoitiin myös Gelinin kirjassa. Myös tällä palstalla on ollut aika radikaaleja mielipiteitä veneen purjehdusominaisuuksista: "Kökkö kuin mikä", "Purjehdusominaisuuksiltaan täysi nolla" "kryssi tuskastuttavan tahmeaa". Ymmärrän että nettikirjoittelu provosoi mustavalkoiseen ajatteluun tyyliin: Bavarialla ei uskalla purjehtia yli 7m/s tuulessa, joten en tiedä, että meneekö kommentit samaan kategoriaan, mutta ei ne nyt ihan tuulesta temmattujakaan ole. Polaareja ei taida ko. veneelle mistään löytyä, mutta olisi mukava kuulla jotain subjektiivisia arvioita veneen vauhdista. Veneen SA/Disp-luku on 15.26, eli ei kuitenkaan ihan huono. Mielestäni hyvän suorituskyvyn peukalosääntö veneelle on, että se saavuttaa edullisella tuulensuunnalla sen nopeuden solmuissa kun tuuli on m/s aina runkonopeuteen asti. Nykyinen, ehkä hieman alirikattu, 25 jalkainen (lys 1.01) veneeni pystyy mielestäni melkein tähän, mutta mahtaako HR 29 olla nykyistä venettäni selvästi hitaampi 3-5 m/s tuulessa? Cornellin kirjassakin korostettiin, että hyvän pitkänmatkan veneen pitäisi pystyä purjehtimaan myös alle 10 solmun tuulissa, mikä tuottaa monille perinteisille matkaveneille ongelmia.
Avance 33:sta on pidetty tämän palstan komenteista päätellen ensisijaisesti saaristoon soveltuvana veneenä. Kuitenkin ulkomailla Avance merikelpoisuutta ja luujuutta tunnutaan arvostettavan korkealle. Paperilla veneestä löytyy monet valtameriveneeltä vaadittavat ominaisuudet: kölipaino on puolet veneen kokonaispainosta ja capsize ratio 1.7 eli parempi kuin HR:lle. Veneen heikkoutena pitäisin kapeudesta johtuvaa märkkyyttä erityisesti kryssillä ja korkeaa osatakiloitua mastoa. Masto tulee tosin kannen läpi, toisin kuin HR:ssä, ja harkitsemassani veneessä takila on tuettu normaalien, taaksepäin sojottavien saalinkien lisäksi myös barduunoilla, mikä on ehdottomasti hyvä lisä. Joten olisi mukava kuulla, että mikä siis tekee Avancesta niin heppoisen isolle merelle?
Vastaukset 37
Vanhimmat
Olen omistanut ko. veneen 5 vuotta ja olen siihen hyvin tyytyväinen. Kulkee kuin juna eikä tee yllättäviä liikkeitä (en omista spinnua). Itseskuuttavalla helppo purjetia yksin. Korkeasta mastosta johtuen varsin nopea heikoilla stuulilla.
En ole seilannut isoilla merillä, mutta en epäileetteikö Avancella sielläkin pärjää, kuten pallonkierto A36:lla (vain hieman isompi) indikoi. Märkyys tietyisti voi olla haitta suuressa allokossa. Koska vene on suht. kapea se kallistuu myös enemmän kuin uudet, mutta toisaalta ei sitä broutsaamaan saa (ilman spinnua ainakaan). Nopeudessa ei tietysti pärjää kaikille uusille veneille, mutta eivät juuri ole samankokoiset ohitelleet lomareissuilla (ei johdu purjehdutaidoistani..). Tallinasta Helsinkiin kesti elokuussa 6,5 tuntia satamasta satamaan 7 m/s sivutuulessa.
vertaa x-79., lys 1.14
Avance 33:n LYS-luku on 1,14 ja se on selvästi nopeampi kuin X-79 keskimääräisen purjehtijan käsissä.
Siis tarkoitatko, että veneen pitää kulkea sivutuuleen yli 3 kn 3 m/s tuulessa? Jos noin, en heti keksi yhtään yli 22-jalkaista purjevenettä, joka ei tuohon pystyisi. Itse asiassa suurin osa menee selvästi yli 4 kn ja nopeimmat alle 30-jalkaiset perheveneet pääsevät jo hyvin lähelle 6 kn vauhtia.
4 m/s tuulessa nopeimmat alle 30-jalkaiset menevät parhaimmillaankin jo yli 6,5 kn ja hyvin hitaatkin (esim Guy 22) yli 5 kn, jolloin ollaan siis jo molemmissa kutakuinkin runkonopeudessa. HR 29 on kyllä yhtä nopea tai nopeampi kuin Guy 22 kevyessäkin tuulessa, ainakin sivutuulissa, jolloin noihin parhaimpiin nopeuksiin päästään. Kevyellä luovilla HR 29 on sitten kyllä onnettoman hidas. Tosin on senkin venevauhti luovilla selvästi yli 3 kn 3 m/s tuulessa.
Ok, minulla ei ole tuulimittaria veneessä, joten tuulennopeus on perustunut arvioon. Veneeni pärjää kevyellä tuulella ihan hyvin ainakin genaakkerilla 30 jalkaisille Oceanis-Bavaria -tyyppisille cruiserille, joten olen varmaan sitten vaan yliarvioinut tuulen nopeuden ko. tilanteessa.
Mutta hanki Avance36, 55tuhannella irtoaa sellainenkin..
Purjehtii todella paljon paremmin kuin 33.. ja siinä on parempi erillinen wc-tila..
Ei sinänsä moitittavaa veneessä, ottaen huomioon jo tunnetut realiteetit (pituisekseen hieman naftit tilat). Erittäin hyvin tehty vene, vakaa purjehtia, kaunis jne, mutta mutta... 55 tEUR Avance 36:sta ??? Nyt on hieman suuruusluokka hakusessa. Onhan noita myynnissä viiteenkymppiin, mutta ovat olleet yli vuoden myytävänä, mistähän johtuisi...
Peruskuntoiselle Avance 36:lle käypä hinta on mielestäni 30...35 tEUR. Oikein hyvästä (pohjaremppa tehty, sähköt uusittu, uusi kone, uudet purjeet, patjat uusittu jne jne) voisi maksaa 45 tEUR
Kolmekolmonen Avance on mielestäni hieman välimallin vene verrattuna 36:een. A33:sta peruskunnossa maksaisi kolmeakymppiä, oikein hyvästä taasen kolmekymppi', ehkä jopa hieman enemmän.
Itsekin A36:sen omistanut
Toi oli viesti aloitusbudjettiin paras mahdollinen vene.
Sinun hintakuvasi kuvastaa vain sinun näkemystä, ei tarvita kuin yksi ostaja...
Voisin maksaa, mutten halua venettä hinta..
Ottamatta kantaa myynnissä oleviin veneisiin, niin 36 on helposti 15t arvokkaampi kuin 33.
Takuulla 36 on paljon tilavampi kuin 33 tai HR29, ehkei yhtä tilava kuin uusi 4m leveä 36 ranskis-bava, mutta sellaiseen en koskisi vaikka saisi alle 30t egeen...
Kaikenmaailman ylihintaisia halpaveneitä on markkinoilla, ei toi varmasti ole pahimmasta päästä.
Miten ihmeessä A36 voi olla "paljon tilavampi" kuin A33
Se on 1½ ft pitempi (10,80 / 10,30)
13 cm leveämpi (2,62 / 2,75)
Jotta se olisi paljon tilavampi, sen runkomuoto pitää poiketa kolmekolmosesta. Jos A36 on lättäpohjainen ja A33 teräväpohjainen niin silloinhan tuo voisi olla mahdollista? Tai jos kolmekutosen varalaita on niin paljon suurempi tai ruffi korkeampi että saa turkin nostettua... tai... Mutta eihän mikään noista oletuksista kait pidä paikkaansa?
En nimittäin ole omistanut kumpaakaan, käsittääkseni molemmat ovat ahtaita ainakin jos verrataan niistä pyydettyihin hintoihin, tai joihinkin veneisiin samassa hintaluokassa jotka ovat pari jalkaa lyhyempiä mutta pari jalkaa myös leveämpiä.
Avance 33 on 33 3/4 ft pitkä
Avance 36 on 35 1/4 ft pitkä
Tällä palstalla näitä tuntuu aina riittävän, jotka väittävät käytetyn veneen käyvän hinnan olevan joku 25-50 % halvempi kuin normaalit pyyntihinnat. Käypä hinta ei ole todellakaan sama, kuin mitä joku itse olisi veneestä valmis maksamaan. Kuten on aikaisemmin sanottu, niin tämän tyyppisiä purjeveneitä ei enää valmisteta ainakaan halvoilla massatuotantomenetelmillä, joten aina tulee olemaan ihmisiä, jotka haluavat ostaa näitä vanhempia konstruktioita kuten Norlinin Avancet ja S&S-veneet. Tämä pitää veneiden arvoa yllä. Keskimääräinen 30-40 -vuotias perheellinen, keskiluokkainen veneenostaja ei näihin koskisi pitkällä tikullakaan, mutta myynnissä olevien veneiden pieni määrä sopii yhteen pienemmän ostajakunnan kanssa.
En sanoisi että A36 on paljon tilavampi kuin HR29. Kaikissa kolmessa tyypissä on samantyyppinen layout; HR:stä tosin puuttuu karttapöytä pistopunkan päästä. Kun meni Avance 33:seen HR:n jälkeen, niin vene tuntui paljon pienemmältä sen kapeuden takia, vaikka samat asiat veneestä löytyykin. Vaikkei HR29 ole mikään leveä vene, niin kuitenkin hieman leveämpi kuin A36, joten sanoisin, että HR 29 ja A36 on aika lähellä toisiaan.
sairaisiin pyyntihintoihin. Eikä maksa todellakaan kohderyhmä joka noita edes kelpuuttaa, remonttikohteista n. 50.000,- € Kohderyhmä ymmärtää yleensä veneistä sen verran, ettei mene tuohon vedätykseen.
Se nyt vaan on niin.. Käy vaikka toteamassa 33sen vessan yksityisyys. ("paljon" on tietysti suhteellista mutta se voi olla pienestä kiinni.)
Eikä se HR29 ole kuin 2,83 leveä. Pari jalkaa leveämmät ovat surkeita purjehtimaan.
Mutta 9m vesilinja verrattuna 7m on valtaisa ero..
Sekä 36:sta ja 33:sta purjehtineena, voin kertoa että 36 on huomattavasti nopeampi tuulen nopeudesta tai suunnasta riippumatta. Runko muoto on suht samanlainen P.Norlin piirtämiä, mutta ovat muuten täysin eri veneitä.
Onko kaikki 36 jostain syystä läpimätiä huonosti hoidettuja uppotukkia? niinkuin hintasi olettaa.
Osta sit samalla rahalla vanha charter-ranskis-bava ja ole hiljaa ylpeä hyvästä investoinnistasi ;). Niitä ei ainakaan säästetä kun ei oo penniäkään kiinni..
PS.10,80m>35,4ft ei1/4
Enhän minä sitä verrannut halparassiin, vaan ihan yleensä totesin että pari jalkaa pois pituudesta ja sama lisää leveyteen ei tee pahaa asumistilojen kannalta.
Esim Dehler 34, pari jalkaa lyhyempi ja pidempi, sama lys, tilavampi
Tai modernimpi First 31.7, kolme jalkaa lyhyempi (36 - 31,7 = 3 eli 10,8 m - 9,85 m = 0,95 m = 3 ft), puolitoista leveämpi, nopeampi (lys 1,18-1,19) tilavampi. Tässä vois olla ihan varteenotettava vaihtoehto alkuperäiselle kysyjälle, voitto ARC:ssa kertoo jotain myös veneen valtameriominaisuuksista, 5-8 vuotiaita käytettyjä saa 50-70 tonnin hintaan, ei tosin Suomesta, mutta Ruotsista ja muualta Euroopasta, esim. Hollannista.
Halveksiva suhtautumisesi "ranskis-bava" tyyppisiin pursiin antaa käsityksen rajoittuneesta maailmankuvasta, tai ainakin vähäisesestä kokemuksesta eri venetyypeillä purjehtimisesta.
Ennen kun ehdit työntää lisää mutua pesään, teen vielä pari rakentavaa ehdotusta, ellet hyväksy lys-luvun kertomaa purjehdusominaisuuksista.
Kannattaa lähteä sillä tuulennopealla Avancella lys-kisoihin, hakkaisit todennäköisesti mennen tullen ne puolitoista-kaksi kertaa leveämmät purret jotka ovat surkeita purjehtimaan, vaikket itse mikään mestaripinnamies olekaan.
eivät oikein sovellu yksinpurjehtivalle matkaveneilijälle varsinkaan avomerelle.
Barduunoista ei varsinkaan ole mitään haittaa, kun vendaillaan harvemmin kuin saaristossa. Hyvin yksinkertainen tapa saada mastolle lisätukea.
tulee olla mahdollisimman yksinkertainen, jos tehdään taivalta yksin pitkiä matkoja. Isossa aallokossa myötäisillä halsseilla vahinkojiipin mahdollisuus kasvaa. Barduunat lisäävät takilan vahingoittumisriskiä. Yksinpurjehtijalla matkapurjehduksessa ei ole mahdollisuutta seurata purjeita koko aikaa.
Ai vahinkojiipin.... Kyllä se preventteri on sen tähän mennessä aina estänyt. Barduunat vähentävät takilan vahingoittumisriskiä, eivät lisää sitä. Tiesitkö, että voit lisätä barduunat myös nykyiseen veneeseesi, jos siinä ei nyt niitä ole? Miten niiden lisääminen veneeseesi lisää takilan vahingoittumisriskiä? Nehän voi ottaa käyttöön vain tarvittaessa, muulloin ne on kiinni sivuvanteissa eikä siinä ollessaan haittaa ketään/mitään.
Yksinpurjehtijallakin on mahdollisuus riittävän tarkasti seurata purjeita. Jos pelkää tuulen kääntyvän liikaa nukkuessa, laittaa vaan windvane -moden päälle pilottiin.
Barduunat tarvitaan osatakilassa ja kutteritakilassa. Maston pumppaus on aika epämielyttävä kokemus...
Jos sinulla on mahdollisuus ostaa vene ulkomailta, kannattanee tuon tyyppistä venettä etsiessään hyödyntää punnan alhainen kurssi. Minun valintani tuossa hintaluokassa olisi ehkä She 36. http://www.yachtsnet.co.uk/archives/she-36/she-36.htm
Tollanen She36 on varmasti hyvä! Miten joku muu vanha uppotukki-Swan tms? Meneekö yli budjetin?
tuhansia kertoja, mutta vielä kerran: Tuohon She 36:een pätee se, että jää varusteluun rahaa. Itse kyllä suosittelen jotain aivan muuta mallia, ettei hinnat nouse;)
http://www.yachtworld.com/privatelabel/listing/cache/pl_search_results.jsp?slim=pp260056¤cy=USD&units=Feet¤cyid=100&...
Katso boats for sale
http://www.irwinyachts.com/entry.html
Jos Avance33 kiinnostaa voisi myös H35 olla vaihtoehto? Käsittääkseni melko samantyyppisiä veneitä. En kyllä kummastakaan oikeasti tiedä mitään kunhan huutelen kaikkien muiden tietämättömien joukossa :)
ROCK20:lla uskaltaa lähteä vähän isommillekin lätäköihin. Sietää hyvin vähän kovempaakin tuulta ja kestää.
Taidat puhua nyt palturi. Tärkeä skegi puuttu, valas kolaroidessa taitaa käydä peräsimelle huonosti. Aktersnurra lähtee perälauta irti, paha asia todella paha.
Lapset mahtuisivat tuossa noihin vanhaan Irwiniin ja on skegi
Tuo pieni HR kiinnostaa edelleen, joten harkitsen sitäkin vaitoehtoa, että lisäisi veneen purjepinta-alaa kevyen tuulen ominaisuuksien parantamiseksi. Saaristomerellä tuli kerran vastaan HR 29, jossa normaali osatakila oli muutettu kutteritakilaksi. Osaako joku sanoa, kuinka paljon purjepinta-alaa pitäisi lisätä, että siitä saisi tuntuvaa etua. Riittääkö keulastaagin vetäminen reilun 13m maston toppiin vai pitäisikö masto vaihtaa korkeampaan?
on lisätä purjepinta-alaa isommalla keulapurjeella. Ja siis ilman mitään muita muutoksia veneeseen. Teettää tai ostaa vaan sellasen purjeen, joka on vaikkapa 180% genua. Mulla oli aikanaan jopa haissa sellanen genua, jossa skuuttikulma tuli melkein silootaan asti. Kevyessä kelissä kulki sekin vanhus tuolla purjeella yllättävän hyvin, ei tosin kryssissä päässyt ihan niin ylös. Ja Spinnua käytin kanssa melkein strekille saakka, ilman puomia sen sai toimimaan kuin genaakkeri. Tuossa kuva hyvästä menosta kevyessä kelissä suorassa sivutuulessa ilman puomia spinnutellen: http://www.facebook.com/home.php?ref=home#/photo.php?pid=30214073&id=1598043051
Sattui silmään taas vertailupari ulkolaisesta ja Suomessa myytävästä veneestä. Sun Odyssey 29.2
Saksassa hyvin varusteltu vuosimalli 2004 - 43 900 EUR, verot maksettu
http://www.yachtworld.fi/veneet/2004/Jeanneau-Sun-Odyssey-29.2-1814130/country.saksa
Suomessa hyvin varusteltu vuosimalli 2004 - 68.000 EUR
http://www.nettivene.com/viewBoat.php?id_boat=344072&status=F&sid_boat_type=3&sid_make=105&PN[0]=simp_search&PL[0]=simpleSearch.php?status=F@sid_boat_type=3@sid_make=105
Eroa vaatimattomat 24 100 EUR
Myyjänä Segelschule&Yachtchrter ja kuvat 3 vuotta vanhoja, mutta silti kävisin katsomassa jos tuommoinen vene kiinnostaisi.
Yksinpurjehdittavaa venettä pitkähköllä eväkölillä, peräsin skegin takana ja rakenteiltaan raskas ja sitämyötä tukeva niin käännäpä katseesi hetkeksi Jon 30: seen.
tai sen isompi versio 33 jossa kolme erillistä nukkuma "kajuuttaa" sekä tilava salonki alle 182 cm:lle. Venettä kykenee käsittelemään isosta genosta huolimatta yksin, kryssaamaan autopilotin kanssa ja sisätilojen työn laatu on taattua suomalaista käsityötä, siis hyvää sellaista. Venettä ei turhaan ole "haukuttu" S&S:n ja erityisesti Swan 43:n kopioksi.
Kaverilla on jon30. Siinä on positiivisella tavalla erilainen sisustus muihin puolitonnareihin nähden. Sitloodan alla on isot tilat ja keulapunkka on "ylhäällä", josta johtuen salongissa U -muotoinen pöytä. Keulapunkassa ei kuulemma ole lysti nukkua, mutta salonki on hieno.
Tuolla on mukavasti päivitetty Jon 33:
http://rtc.se/beg_batar/bat/1091
Nettiveneessä oli parempi.