se suuri näkemisen kaipuu, se kaipuu jostain...jostain niin suuresta jota tunnet, et voi vain koskettaa. Koskettaa vain kipu sisimpääsi, niin syvältä. Se että olet antaa jo niin paljon, silmäsi pysäyttävät minut, katseesi syvälle ja tuntuu hyvälle. Odoton aikaa, odotan sitä...lämpimin katsein ;) Ikävä kasvaa silmistä sieluun syvimpään ;) En unohda sinua. Elämäni suru, on se että en sinua näe....
Hyvää yötä sinulle vain....
http://www.youtube.com/watch?v=8unjXW-KQn0
Hyvää yötä sinulle vain....
http://www.youtube.com/watch?v=8unjXW-KQn0
Vastaukset 25
Vanhimmat
Olen tuntenut nuo tunteet...ja tunnen yhäkin. Toisinaan toivon että pääsisin pois tästä tunnemyrskystä...
Ihania kappaleita laitat, ne koskettavat minuakin.
koskettaen hyvää yötä...
täälläkin....Tahtosin vain katsoa silmiin, paijata ja Rakastaa.Ikuisesti.
kuivaan. Mikä estää tekemästä noin? Hyvää yötä myös sinulle...
onni...Toisen viha.
ymmärrä...niin tai tämä ei ollut minulle.
anteeksi....Kerroin vain kaipuustani omaa rakastani kohtaan jonka luultavasti olen juuri menettänyt...
sinun tarvitse minulta anteeksi pyytää...
sisälläsi kasvaa... rakkaus sen saa aikaan..
kaunista unta toivon myös sinulle
lämpimälle tunteellesi...:)
kappaletta omaan suruuni.. hyvää yötä sinulle, silitys kipeään kohtaan.
ja kiitos :)
näet kun tulet katselemaan.
Minkäs teen, kun pyynnöstä huolimatta ei kuulu ei näy.
näkyy;)
osattava päästää irti ja luovuttaa...
luovuttaa, niin oikeasti MYÖS ILMOITTAA SIITÄ!!!!! Mutta jos valheellisesti, niin.....?
Ei raukkamaisempaa, kuin jättää vastaamatta.
Et onnistu toisten kanssa, sillä TAHTONI on tielläsi.!!!!!!
että piditkö koskaan edes kiinni??? Haista paska??? Lyön turpiin kun tulet näköpiiriin.
Sinua...joka ikinen päivä ja ...Sinua ajattelen..Kiitos kauniista sanoista ja musiikista
kiitoksesta ja siitä että jos vaikka minua ajattelisit :)
voisinko olla se joka mielestäsi juuri sinua ajattelee :)
että voisit olla se jota ajattelen.. :) mutta voisiko olla?...mutta jännä yhteensattuma kuitenkin :)
se ei olekkaan pelkkä tunne...yhteensattuma ;)
Olipas kauniisti kirjoitettu. Minullakin ikävä saavuttamatonta, eikä se lopu vaikka kuinka koitan tunteeni tappaa.
Onneksi huomenna en näe häntä enkä ensi viikollakaan... josko se taas siitä sitten hetkeksi helpottais.
Loman jälkeen täytyy vaan muistaa taas tuijotella lattiaan ja vältellä ettei jää jumiin siihen katseeseen ja niihin huikean sinisiin silmiin.
Öisin jään miettimään miksi minä ihastuinkaan varattuun....
ikävän
vastaan kuiskaten, sitten kun nähdään ja halataan ;)