yksi suklaapala vuonna 2005, siitä se lähti. (jopa itseni mielestä) silloin kaunis vain hentoinen 50 kiloinen 168 senttinen nuori nainen, nyt lähes sataa hipoen... Mikä on ollut sen hinta, no tietty raha tiukillla....Mutta kukaan mies ei minua katso kuin säälien, ystävät pysyneet mutta vähemmän kaverit karttaa. En kelpaa bileisiin mukaan, no onhan minulla lohtuni, syön kotona itseni niin ähkyyn etten pääse ylös sohvalta. Oksentaa en uskalla, enkä ikinä kokeile vaikka mieli tekisi jos se olisi ratkaisu. Olen tunnesyöppö, kaikki ennen valitti minun olevan liian laiha, urheilinkin paljon ja olin suosittu. Omaan edelleen h.tajun, mutta keho on muuttunut....Olen yksin, vanhemmat valittaa että minun pitäisi laihduttaa...opiskelu ei maita, mitä tekee ylipainoinen lääkiksessä, mitä se terveydestä tietää kun itse tekee syö ittensä porsaaksi....voi kun joku tikkais suuni kiinni, ajatukset muualle, mutta olen jo vajonnut niin syvään suohon, ihmiset katoaa ympäriltä, mutta onhan minulla edelleen ruoka...Nytkin röyhtäisyttää parin munkin, 5 suklaamuffinsin, 500 g kermapasta-aterian, leipien päällysteineen, suklaalevyn, ja sipsipussin dippeineen takia....
bedin hinta minulle
4
730
Vastaukset
- kohta entinen ahmatti
hakeudu hoitoon, et ole yksin. Sairaudesta on puhuttava ja selitettävä se myös vanhemmillesi!! oikeasti on mahdollisuus parantua, joka ikisellä. Se vaatii vaan lujaa tahtoa sekä terapiaa!!
- toinen mokoma
Mie olen samasta kärsivä ja itsekin alan opiskelija.. Oon toisen vuoden opiskellija ja tosiaan, kun lähes jokaisella luennolla mainitaan diabetes, ylipaino, MBO, verenpaine, diabetes, ylipaino, virheruokavalio, ruokavalion tärkeys, säännöllinen ateriarytmi, painonhallinta, diabetes on olo itsellä aivan säälittävä..
Ajattelin vain kirjoittaa, jos sinua helpottaa(minua muuten vähän helpottaa) tieto ettet ole ainoa.. itselläni ei ole painoa päässyt ihan niin paljon kertymään, mutta kyllähän nuo kaverit tuon jojottelun ja pääasiassa nousujohteisen painokehityksen panneet merkille.. kaikki tuntuu taas kaatuvan päälle.. ja oon hyvää vauhtia syömässä itseni taas sinkuksikin.. hyvä minä!- aloittaja.......
Tuo on niin tuttua, ja se miten luokkakaverit ovat nähneet sivusta miten olen lihonut. nolottaa hirveästi olla tunnilla juuri tämän takia kun itse osaan selittää opelle riskiryhmät ja ylipainon aiheuttamat ongelmat ja vahingot kehossa... pah. Olet onnellinen siinä suhteessa että sinulla on joku joka rakastaa (toivon että näin on) sillä harva jaksaa katsoa kumppaniaan kun tämä paisuu palloksi. Omani lähti kävelee toisen naisen, laihemman sellaisen, kait uppouduin omaan surkutteluun enkä halunnut enää edes nähdä häntä. Mutta jotain valoa tässäkin, olen nyt kertonut vanhemmille ongelmastani, he olivat ensin järkyttyneitä että tällaisella sairaudella on myös nimi. He ovat lupautuneet tukemaan minua hoidossa, jännitää mennä, mutta nyt jos koskaan on mentävä!! tsemppiä sinulle :D
- että näin
aloittaja....... kirjoitti:
Tuo on niin tuttua, ja se miten luokkakaverit ovat nähneet sivusta miten olen lihonut. nolottaa hirveästi olla tunnilla juuri tämän takia kun itse osaan selittää opelle riskiryhmät ja ylipainon aiheuttamat ongelmat ja vahingot kehossa... pah. Olet onnellinen siinä suhteessa että sinulla on joku joka rakastaa (toivon että näin on) sillä harva jaksaa katsoa kumppaniaan kun tämä paisuu palloksi. Omani lähti kävelee toisen naisen, laihemman sellaisen, kait uppouduin omaan surkutteluun enkä halunnut enää edes nähdä häntä. Mutta jotain valoa tässäkin, olen nyt kertonut vanhemmille ongelmastani, he olivat ensin järkyttyneitä että tällaisella sairaudella on myös nimi. He ovat lupautuneet tukemaan minua hoidossa, jännitää mennä, mutta nyt jos koskaan on mentävä!! tsemppiä sinulle :D
Ajattelin vielä kirjoittaa jotain ajatuksia..
Tunnen itseni todella arvottomaksi välillä kun ei pysty hallitsemaan jotain niin yksinkertaista asiaa kuin syöminen oikein. Vie pohjan kaikilta muiltakin onnistumisilta, enkä pysty arvostamaan oikein mitään muuta tekemääni jos syöminen menee päin prinkkalaa.. Jotenkin tästä pitäis yrittää alkaa rämpiä ulos, mutta tästä tulee niin helposti itseään ruokkiva kehä.
Vaikka minulla on joku joka välittää, on aivan sietämätöntä nähdä toisen katseesta kysymys mitä sinulle oikein tapahtuu.. ja en ainakaan itse kykene pitämään itseäni kovin viehättävänä, en ole pitkään aikaan pystynyt.. En oikein millään osaa myöskään kertoa ongelmastani, vaikka olen sitä monesti miettinyt.. se kuulostaa niin hölmöltä ääneen sanottuna..
Nyt yritän kuitenkin taas "ottaa itseäni niskasta" ja yrittää paluuta normaaliin elämään..
Tsemppiä sinne kans!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1292138
Ajattelen sinua nyt
Ajattelen sinua hyvin todennäköisesti myös huomenna. Sitten voi mennä viikko, että ajattelen sinua vain iltaisin ja aamu231573Olen huolissani
Että joku päivä ihastut/rakastut siskooni. Ja itseasiassa haluaisin, ettei hän olisi mitenkään sinun tyyppiäsi ja pitäis701201Vaistoan ettei sulla kaikki hyvin
Odotatko että se loppuu kokonaan ja avaat vasta linjan. Niin monen asian pitäisi muuttua että menisi loppu elämä kivasti101167Yritys Kannus
Mää vaan ihmettelen, julkijuopottelua. Eikö tosiaan oo parempaa hommaa, koittas saada oikeasti jotain aikaiseksi. Hävett121117- 88982
- 82852
- 17847
Kuin sonnilauma
Taas on Virkatiellä kova meteli keskellä päivää. Ei siinä kyllä toisia asukkaita yhtään ajatella. Tullaan yhden asuntoon16751Syrjintäskandaali Lieksan kaupungin johdossa
Ylen valpas toimittaja kirjoittaa: Lieksan kaupunki kieltäytyi hyväksymästä Vihreiden venäläistaustaista ehdokasta Lieks107691