(05 10 09 klo 01:28 - 02:01)
sanoit olevasi
meri minulle avoin
mutta nyt tiedän
olet kuohuva putous
johon purteni hukkuu
sanoit olevasi
taivas minulle avoin
mutta nyt tiedän
olet kesytön tuuli
minä lähes sulaton lintu
olen vain vapiseva lehti maassa
ja sanoit olevasi
rauhaisa yö
metsä,
sylisi turvallinen sammal
parantuakseni
kauan sitten saaduista
iskuista
oksiesi alla pimeä
mihin voi kauniisti unohtua
mutta hukkuessani sinuun unohdin
kuka olen,
pääsin hetkeksi kipua pakoon
mutta en parantunut
en
olen avoin haava merelläsi
sulaton lintu taivaalla
jotain mitä et kykene hallitsemaan
kipuni pelottaa sinua
kuljemme yhdessä
vaikka meillä ei ole samaa tietä
puhumme toistemme lomaan
vaikka meillä ei ole yhteistä kieltä
tanssimme yhdessä koska pelkäämme yksinäisyyttä
joka pakottaisi meidät näkemään
tanssimme tätä jalatonta kädetöntä tanssia
missä toistemme ruumiit
hetkeksi luovat illuusion elämästä
ja nautinnollisina huippuina
isken särkevän käteni tyynyyn
lähelle ammottavaksi rävähtänyttä silmää
tästä ei sitten tullut tanka
sanoit olevasi
meri minulle avoin
mutta nyt tiedän
olet kuohuva putous
johon purteni hukkuu
vasta myöhemmin havaitsin
ensimmäisellä rivillä on tavu liikaa
runo vei mukanaan
hymyilen
nyt on jo paljon helpompaa
aikanaan ruumiimme erosivat toisistaan
vähitellen sielutkin
ei se tehnyt edes kipeää
ymmärräthän
kerroin jo kyllin selvästi
kipeää teki itsensä kohtaaminen
kaiken jälkeen
myöntää taas nämä uudistetut virheet
parantumisen sijasta auki repeytyneet haavat
lukemattomat säröt
repaleiset mustat suonet
jotenkin vain minä nousin
olen yksin mutta lennän
olen yksin mutta purjehdin
olen löytänyt meren
olen löytänyt taivaan ja
toivon että sinäkin
sillä minun merelleni kuuluvat muistot
tavallaan kuulut sinäkin
minun taivaani on tulvillaan kaikkea mitä on ollut
ja sinua
mutta onneni ei enää ole riippuvainen katoavista hetkistä
kosketuksistasi
tapahtuu niin tai näin minä olen olemassa itselleni
varovaisin herkin siivin opettelen lentämään
lentämään
väistäen vaarallisia virtoja
joissa vapaus on vain vankeuden naamio
päätän runoni tähän
menen nukkumaan aivan kohta
tarkastelen hetken
millaisen henkilön tekstini luo
roolihahmon
ja jos siinä on edes hivenen minua
kuka menneisyyteni hahmoista olet sinä rakkaani, sinä rakkaani
http://www.youtube.com/watch?v=nMFLct2laqw&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=fX54XDZuT-M&feature=related
♥
sanoit olevasi
meri minulle avoin
mutta nyt tiedän
olet kuohuva putous
johon purteni hukkuu
sanoit olevasi
taivas minulle avoin
mutta nyt tiedän
olet kesytön tuuli
minä lähes sulaton lintu
olen vain vapiseva lehti maassa
ja sanoit olevasi
rauhaisa yö
metsä,
sylisi turvallinen sammal
parantuakseni
kauan sitten saaduista
iskuista
oksiesi alla pimeä
mihin voi kauniisti unohtua
mutta hukkuessani sinuun unohdin
kuka olen,
pääsin hetkeksi kipua pakoon
mutta en parantunut
en
olen avoin haava merelläsi
sulaton lintu taivaalla
jotain mitä et kykene hallitsemaan
kipuni pelottaa sinua
kuljemme yhdessä
vaikka meillä ei ole samaa tietä
puhumme toistemme lomaan
vaikka meillä ei ole yhteistä kieltä
tanssimme yhdessä koska pelkäämme yksinäisyyttä
joka pakottaisi meidät näkemään
tanssimme tätä jalatonta kädetöntä tanssia
missä toistemme ruumiit
hetkeksi luovat illuusion elämästä
ja nautinnollisina huippuina
isken särkevän käteni tyynyyn
lähelle ammottavaksi rävähtänyttä silmää
tästä ei sitten tullut tanka
sanoit olevasi
meri minulle avoin
mutta nyt tiedän
olet kuohuva putous
johon purteni hukkuu
vasta myöhemmin havaitsin
ensimmäisellä rivillä on tavu liikaa
runo vei mukanaan
hymyilen
nyt on jo paljon helpompaa
aikanaan ruumiimme erosivat toisistaan
vähitellen sielutkin
ei se tehnyt edes kipeää
ymmärräthän
kerroin jo kyllin selvästi
kipeää teki itsensä kohtaaminen
kaiken jälkeen
myöntää taas nämä uudistetut virheet
parantumisen sijasta auki repeytyneet haavat
lukemattomat säröt
repaleiset mustat suonet
jotenkin vain minä nousin
olen yksin mutta lennän
olen yksin mutta purjehdin
olen löytänyt meren
olen löytänyt taivaan ja
toivon että sinäkin
sillä minun merelleni kuuluvat muistot
tavallaan kuulut sinäkin
minun taivaani on tulvillaan kaikkea mitä on ollut
ja sinua
mutta onneni ei enää ole riippuvainen katoavista hetkistä
kosketuksistasi
tapahtuu niin tai näin minä olen olemassa itselleni
varovaisin herkin siivin opettelen lentämään
lentämään
väistäen vaarallisia virtoja
joissa vapaus on vain vankeuden naamio
päätän runoni tähän
menen nukkumaan aivan kohta
tarkastelen hetken
millaisen henkilön tekstini luo
roolihahmon
ja jos siinä on edes hivenen minua
kuka menneisyyteni hahmoista olet sinä rakkaani, sinä rakkaani
http://www.youtube.com/watch?v=nMFLct2laqw&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=fX54XDZuT-M&feature=related
♥
Vastaukset 1
Vanhimmat
ja minä vahva
aina ollut