Isäni kuoli 1971, hän ja äitini oli avoliitossa ja heillä oli 4 lasta, joista yksi oli annettu ottotytöksi isän siskolle kun hän ei voinut saada omia lapsia. Siihen aikaan oli koko suku perimässä. Nyt löytyi isän jälkeen perukirjat joista selviää, että minä (silloin 7 v) ja pikkusiskoni (silloin 4 v) oli kumpikin jätetty ulos isän perinnöstä, meitä ei edes mainita perunkirjassa. Mutta tämä ottotytöksi annettu oli ottanut tilasta 4,5 ha itselleen ja veli oli saanut loput 22 ha osan lahjoituksina ja osan perintönä.
Veli kuoli 1981 lapsettomana jolloin äitimme peri kaiken 28 ha:n tilan. Siskoni ja minä olimme tehneet tilalle töitä ja nyt veljen kuoleman vuoksi jouduin minä keskeyttämään opintoni (opintoni maksoin itse, en saanut tilata mitään tukea vaikka kesät piti tehdä sinne töitä, enkä saanut lähteä tilan ulkopuolelle töihin) ja tulemaan tilalle, koska olin ainoa joka hallitsi traktori ja kone työt. Äitini ei maksanut minulle palkkaa joten jouduin hakemaan tilan ulkopuolelta työtä, että edes jonkun verran oli omaa rahaa nuorella henkilöllä ja siihen sitten tilan työt päälle. Pikkusisko teki sen mitä pystyi ja osasi äidin ja minun kaverina tilalla.
Äitini kuoli 1995, jolloin taas ottotytöksi annettu otti tilasta itselleen 1/3.
Nyt näiden isän perukirjojen löydettyä heräsi kysymyksiä? Olisiko nyt pitänyt ottaa äidin perinnön jaossa ensimmäisenä meille kahdelle isän perintö, josta jäimme aikoinaan paitsi jollakin vippas konstilla?
Sitten kun kysyimme palkkaa tilalla tekemistämme töistä, niin ottotytöksi annettu ja hänen miehensä nauroivat, että oma on vikanne ja tyhmyytenne kun teitte töitä tilalle. (ottotytöksi annettu ei rikkaa ristiin laittanut tilan eteen, mutta käsi oli heti ojossa kun siitä jotain oli saamassa) Jos me kaksi ei oltaisi äidin rinnalla tehty töitä, niin tila olisi hävinnyt ja arvo laskenut minimiin. Ottotytöksi annettu ja hänen miehensä tiesivät, että meidät oli pelattu isän perinnöstä ulos, mutta eivät sitä kertoneet, koska he olisivat joutuneet maksun puolelle kun palkkavaatimus oli oikeutettu (tämä kuulin vasta).
Onko meillä mitään oikeutta ja mahdollisuutta oikoa enää mitään vaan tehdäänkö lahjavero ilmoitus verottajalle ottotytön saaneista? Koska mielestämme tämä homma ei ole mennyt oikein.
Veli kuoli 1981 lapsettomana jolloin äitimme peri kaiken 28 ha:n tilan. Siskoni ja minä olimme tehneet tilalle töitä ja nyt veljen kuoleman vuoksi jouduin minä keskeyttämään opintoni (opintoni maksoin itse, en saanut tilata mitään tukea vaikka kesät piti tehdä sinne töitä, enkä saanut lähteä tilan ulkopuolelle töihin) ja tulemaan tilalle, koska olin ainoa joka hallitsi traktori ja kone työt. Äitini ei maksanut minulle palkkaa joten jouduin hakemaan tilan ulkopuolelta työtä, että edes jonkun verran oli omaa rahaa nuorella henkilöllä ja siihen sitten tilan työt päälle. Pikkusisko teki sen mitä pystyi ja osasi äidin ja minun kaverina tilalla.
Äitini kuoli 1995, jolloin taas ottotytöksi annettu otti tilasta itselleen 1/3.
Nyt näiden isän perukirjojen löydettyä heräsi kysymyksiä? Olisiko nyt pitänyt ottaa äidin perinnön jaossa ensimmäisenä meille kahdelle isän perintö, josta jäimme aikoinaan paitsi jollakin vippas konstilla?
Sitten kun kysyimme palkkaa tilalla tekemistämme töistä, niin ottotytöksi annettu ja hänen miehensä nauroivat, että oma on vikanne ja tyhmyytenne kun teitte töitä tilalle. (ottotytöksi annettu ei rikkaa ristiin laittanut tilan eteen, mutta käsi oli heti ojossa kun siitä jotain oli saamassa) Jos me kaksi ei oltaisi äidin rinnalla tehty töitä, niin tila olisi hävinnyt ja arvo laskenut minimiin. Ottotytöksi annettu ja hänen miehensä tiesivät, että meidät oli pelattu isän perinnöstä ulos, mutta eivät sitä kertoneet, koska he olisivat joutuneet maksun puolelle kun palkkavaatimus oli oikeutettu (tämä kuulin vasta).
Onko meillä mitään oikeutta ja mahdollisuutta oikoa enää mitään vaan tehdäänkö lahjavero ilmoitus verottajalle ottotytön saaneista? Koska mielestämme tämä homma ei ole mennyt oikein.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.