devalvaatiopeikko kurkistelee...

Baltimaiden valuutat ovat sidottuja kiinteästi euroon.
Niitä ei voida devalvoida "perinteiseen" tapaan. Devalvaatio tapahtuu palkkoja alentamalla. Silloin velat kasvavat entisestään ostovoiman pienentyessä.

devalvaatio.... kirjoitti:

Baltimaiden valuutat ovat sidottuja kiinteästi euroon.
Niitä ei voida devalvoida "perinteiseen" tapaan. Devalvaatio tapahtuu palkkoja alentamalla. Silloin velat kasvavat entisestään ostovoiman pienentyessä.

velat on ja pysyy aivan saman suuruisina euroina mitattuna huolimatta siitä, devalvoidaanko vai ei.
kysymys on siitä, kuinka latvian tai talous selviää tilanteessa, jossa kiinteä valuuttakurssi vie pohjaan myös terveet ja vähävelkaiset vientiyritykset.

ilman devalvointia ruotsalaispankkien luottotappiot on hieman suuremmat seuraavien kymmenen vuoden aikana. devalvaatio tarkoittaisi luottotappioiden realisoitumista lyhyemmän ajanjakson aikana, mutta kokonaistappiot on pienemmät.
velallisten kannalta on lopultakin sama viekö pankki asunnon devalvaation vai työttömyyden takia, kun tulot ei riitä lainojen maksamiseen. muita vaihtoehtoja viron, latvian ja liettuan liian suuria valuuttalainoja ottaneilla ei ole. riippumatta siitä devalvoidaanko valuutat vai ei. paitsi jos ruotsalaispankin päättäisi antaa lainat anteeksi :))

* devalvointi = asunnon vie pankki
* ei devalvointia = työttömyys = asunnon vie pankki

baltian maissahan kiinteästä valuuttakurssista pidetään kiinni poliittisin päätöksin, koska vallassa olevat ja ns. lainarahalla menestyneet pelkäävät muutosta. hinta vanhan säilyttämisestä on kova ja mitään taloudellista perustetta ylihintaisten valuuttojen säilyttämisessä ei ole.

ulosottomies_ kirjoitti:

velat on ja pysyy aivan saman suuruisina euroina mitattuna huolimatta siitä, devalvoidaanko vai ei.
kysymys on siitä, kuinka latvian tai talous selviää tilanteessa, jossa kiinteä valuuttakurssi vie pohjaan myös terveet ja vähävelkaiset vientiyritykset.

ilman devalvointia ruotsalaispankkien luottotappiot on hieman suuremmat seuraavien kymmenen vuoden aikana. devalvaatio tarkoittaisi luottotappioiden realisoitumista lyhyemmän ajanjakson aikana, mutta kokonaistappiot on pienemmät.
velallisten kannalta on lopultakin sama viekö pankki asunnon devalvaation vai työttömyyden takia, kun tulot ei riitä lainojen maksamiseen. muita vaihtoehtoja viron, latvian ja liettuan liian suuria valuuttalainoja ottaneilla ei ole. riippumatta siitä devalvoidaanko valuutat vai ei. paitsi jos ruotsalaispankin päättäisi antaa lainat anteeksi :))

* devalvointi = asunnon vie pankki
* ei devalvointia = työttömyys = asunnon vie pankki

baltian maissahan kiinteästä valuuttakurssista pidetään kiinni poliittisin päätöksin, koska vallassa olevat ja ns. lainarahalla menestyneet pelkäävät muutosta. hinta vanhan säilyttämisestä on kova ja mitään taloudellista perustetta ylihintaisten valuuttojen säilyttämisessä ei ole.

Ruotsalaispankit eivät tee Virossa tappiota - lainat kun on myönnetty euroissa ja korkeammalla prosentilla kun emomaassa. Joten mahdolliset tulevat lainatappiot on jo etukäteen minimoitu.
Devalvointikaan ei siis muuta mitään.

ulosottomies_ kirjoitti:

velat on ja pysyy aivan saman suuruisina euroina mitattuna huolimatta siitä, devalvoidaanko vai ei.
kysymys on siitä, kuinka latvian tai talous selviää tilanteessa, jossa kiinteä valuuttakurssi vie pohjaan myös terveet ja vähävelkaiset vientiyritykset.

ilman devalvointia ruotsalaispankkien luottotappiot on hieman suuremmat seuraavien kymmenen vuoden aikana. devalvaatio tarkoittaisi luottotappioiden realisoitumista lyhyemmän ajanjakson aikana, mutta kokonaistappiot on pienemmät.
velallisten kannalta on lopultakin sama viekö pankki asunnon devalvaation vai työttömyyden takia, kun tulot ei riitä lainojen maksamiseen. muita vaihtoehtoja viron, latvian ja liettuan liian suuria valuuttalainoja ottaneilla ei ole. riippumatta siitä devalvoidaanko valuutat vai ei. paitsi jos ruotsalaispankin päättäisi antaa lainat anteeksi :))

* devalvointi = asunnon vie pankki
* ei devalvointia = työttömyys = asunnon vie pankki

baltian maissahan kiinteästä valuuttakurssista pidetään kiinni poliittisin päätöksin, koska vallassa olevat ja ns. lainarahalla menestyneet pelkäävät muutosta. hinta vanhan säilyttämisestä on kova ja mitään taloudellista perustetta ylihintaisten valuuttojen säilyttämisessä ei ole.

Jos palkkataso alenee, niin reaalisesti velat kasvavat. Ja varsinkin silloin velat kasvavat, jos ne on sidottu ulkomaisiin valuuttoihin.
Korko kasvaa yleisen korkotason kasvun myötä, mutta myös pääoma kasvaa suhteellisesti Viron kruunun ostovoiman alenemisen myötä.

vastan sulle kirjoitti:

Ruotsalaispankit eivät tee Virossa tappiota - lainat kun on myönnetty euroissa ja korkeammalla prosentilla kun emomaassa. Joten mahdolliset tulevat lainatappiot on jo etukäteen minimoitu.
Devalvointikaan ei siis muuta mitään.

Ruotsalaispankit (esim. Svedbank) ovat jo tehneet valtaisat tappiot Baltianmaissa.
Ei ole mitään väliä valuutan kurssilla, jos lainojen vakuudet on jo hukattu yliarvostettuina.
Ruotsalaislainoilla ei ole enää maksajia.

kasvavat.... kirjoitti:

Jos palkkataso alenee, niin reaalisesti velat kasvavat. Ja varsinkin silloin velat kasvavat, jos ne on sidottu ulkomaisiin valuuttoihin.
Korko kasvaa yleisen korkotason kasvun myötä, mutta myös pääoma kasvaa suhteellisesti Viron kruunun ostovoiman alenemisen myötä.

talousnero?
Lainat kasvavat JOS korot nousevat ja korkojen takaisinmaksu tapahtuu paikallisessa valuutassa. Näin kuitenkaan ei ole, euribor on edelleenkin nousematta. Kruunun kurssi euron ei ole myöskään oleellisesti heilahdellut. Palkkoja alentamalla vältyttiin viron kruunun heikentämisestä.
Lainan takaisnmaksuongelma on heillä, jotka jäivät kokonaan työttömäksi. Vaikeat ajat Virossa, mutta eiköhän siitä selvitä.

Ruotsalaispankeista vielä, että ensimmäisinä vuosina he tahkoivat sen verran voittoja ettei heillä ainakaan vielä ole syytä mutista. Pakkolunastukseen on mennyt marginaalinen osuus lainatakauksista, ja pakkolunastus on pankkien pelastus - kuten Suomessakin nähtiin. Kiinteistöhinnat eivät jää alhaiseksi ikuisiksi ajoiksi. Enemmänkin menettivät pankkien asiakkaat, joille myönnettiin lainoja ylihinnoiteltujen kiinteistöjen hankkimiseen ja nyt ovat takaisinmaksuvaikeuksissa pakotettu myymään omaisuuttaan halvalla takaisin pankeille.
Jokaisen sietokyky riippuu siitä, miten hyvät puskurit hänellä on, eli miten kauan lama jatkuu. Työtilanne ei ole vielä parantunut, mutta Viron kiinteistömarkkinoilla voi nähdä, että tarjonta on tyrehtynyt ja hinnat on alkanut jo pikkuhiljaa nousemaan.

Tietääkseni ei ole myös Suomeen siitä mitään hyötyä siitä kaasuputkesta. Ainakin niin on virallisesti ilmoitettu. Tai tiedätkö sä jonkinlaisista sopimuksista? Virolaisia ja Suomalaisia erottaa vain se, että Suomalainen uskoo niin vilpittömästi joka sanomalehdet kirjoittavat kuitenkin Virolainen pohtii ja
epäilee kaikessa. Meidän epäilys sanoo, että Venäjän-Saksan kaasuputki on jälleen yksi likainen peli ja saavat kärsiä asiasta yhtä paljon niin Virolaiset kun Suomalaiset ja lisaksi meidän yhteinen Länsimeri/Itämeri.

naine 50 kirjoitti:

Tietääkseni ei ole myös Suomeen siitä mitään hyötyä siitä kaasuputkesta. Ainakin niin on virallisesti ilmoitettu. Tai tiedätkö sä jonkinlaisista sopimuksista? Virolaisia ja Suomalaisia erottaa vain se, että Suomalainen uskoo niin vilpittömästi joka sanomalehdet kirjoittavat kuitenkin Virolainen pohtii ja
epäilee kaikessa. Meidän epäilys sanoo, että Venäjän-Saksan kaasuputki on jälleen yksi likainen peli ja saavat kärsiä asiasta yhtä paljon niin Virolaiset kun Suomalaiset ja lisaksi meidän yhteinen Länsimeri/Itämeri.

Se on aivan järkevä investointi. Turha siihen on sotkea politiikkaa.
Suomessa on jo kaasuputki Venäjältä. Emme tarvitse tällä hetkellä lisää kaasua.
Meille on kaasulinjasta se hyöty, että voimme tarvitessamme saada siitä kaasua. Kaasuputki on eurooppalainen hanke, jossa on mukana useat Euroopan valtiot. Miksi sitä pitäisi vastustaa?

Ihmettelen Viron hallituksen takinkääntöä tässä asiassa. Hallituksen edustaja valitteli juuri TV:ssa, että Viro ja muut Baltian maat on unohdettu kaasulinjauksen hyväksymisessä. Kaasuputkihanke jakaa heidän mielestään Euroopan kahtia ja jättää Baltian maat hankkeen ulkopuolelle.

Vastahan mm. Viro kielsi jyrkästi kaasulinjan rakentamisen aluevesilleen ja vastusti muutenkin hanketta. Miksi Viron hallituksella on nyt mielenkiintoa asiaan?

järkevä... kirjoitti:

Se on aivan järkevä investointi. Turha siihen on sotkea politiikkaa.
Suomessa on jo kaasuputki Venäjältä. Emme tarvitse tällä hetkellä lisää kaasua.
Meille on kaasulinjasta se hyöty, että voimme tarvitessamme saada siitä kaasua. Kaasuputki on eurooppalainen hanke, jossa on mukana useat Euroopan valtiot. Miksi sitä pitäisi vastustaa?

Ihmettelen Viron hallituksen takinkääntöä tässä asiassa. Hallituksen edustaja valitteli juuri TV:ssa, että Viro ja muut Baltian maat on unohdettu kaasulinjauksen hyväksymisessä. Kaasuputkihanke jakaa heidän mielestään Euroopan kahtia ja jättää Baltian maat hankkeen ulkopuolelle.

Vastahan mm. Viro kielsi jyrkästi kaasulinjan rakentamisen aluevesilleen ja vastusti muutenkin hanketta. Miksi Viron hallituksella on nyt mielenkiintoa asiaan?

pian nähdään uusi takinkääntö viron hallitukselta. viron hallituksen halu euroon on niin kova, että saksa tulee painostamaan viron kaasuputkihankkeen taakse lupaamalla tuke viron liittymistä euroon. voi olla on tämä viron viimeaikainen rähinöinti osa tätä peliä.

Kato peiliin.

Sieltähän se
peikko katsoo,
eikös joo?

Peikko Pirteä kirjoitti:

Kato peiliin.

Sieltähän se
peikko katsoo,
eikös joo?

voit nähdäkkin peikon kun katsot peiliin, nimittäin kun katsot omaa kuvaasi. Vastauksesi osoittaa vaan että haluatkin olla vain pienen pieni peikko etkä esimerkiksi uljas ritari, jona taasen minä näen itseni.

YRJÖ YNSEÄ kirjoitti:

voit nähdäkkin peikon kun katsot peiliin, nimittäin kun katsot omaa kuvaasi. Vastauksesi osoittaa vaan että haluatkin olla vain pienen pieni peikko etkä esimerkiksi uljas ritari, jona taasen minä näen itseni.

erikoinen peilisi on,
jos
ritariksi muuttaa peikon.

Peikko Pirteä kirjoitti:

erikoinen peilisi on,
jos
ritariksi muuttaa peikon.

muuta sinä näet omastasi peikon, minä näen omastani ritarin.

YRJÖ YNSEÄ kirjoitti:

muuta sinä näet omastasi peikon, minä näen omastani ritarin.

asiat on sulla sekaisin,
peilisi, jos näyttää ritarin.

olet tämän jutun peikko,
hyvä veikko

Peikko Pirteä kirjoitti:

asiat on sulla sekaisin,
peilisi, jos näyttää ritarin.

olet tämän jutun peikko,
hyvä veikko

joo. Eli peilini näyttää haarniskaan puetun peikkomaan ylhäisöön kuuluvan peikkoritarin.

YRJÖ YNSEÄ kirjoitti:

joo. Eli peilini näyttää haarniskaan puetun peikkomaan ylhäisöön kuuluvan peikkoritarin.

peikko
on
peikko.