Mahtaako Cipralexilla olla merkittäviä eroja Cipramiliin verrattuna?
Jotenkin haiskahtaa mainostamiselta nämä Cipralex-jutut. Nytkin muistettiin mainita kaksi muuta tuotetta, joita sattumalta valmistaa sama firma kuin Cipralexia. Ja muistettiin mainita lääketeollisuudessa usein käytetty "kätisyys"-esimerkki. Jossain vaiheessa täytynee laittaa ryhmävahdille viestiä.
Jotenkin haiskahtaa mainostamiselta nämä Cipralex-jutut. Nytkin muistettiin mainita kaksi muuta tuotetta, joita sattumalta valmistaa sama firma kuin Cipralexia. Ja muistettiin mainita lääketeollisuudessa usein käytetty "kätisyys"-esimerkki. Jossain vaiheessa täytynee laittaa ryhmävahdille viestiä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
että mainostamisessa pitäisi käyttää psykiatreja ja psykologeja.
He kun tietävät ihmisen ominaisuuksista aika paljon:)
Kyllä kauppa kävisi.
Olen miettinyt samaa. Mainonnan suunnittelu lähtee aivan eri suunnalta kuin psykiatria tai psykologia. Täytyy tietää rutosti erilaisten ihmisten ostokäyttäytymisestä, luoda brandia, suunnitella mainoskokonaisuuksia jne.
Jos meistä olisi apua olisi meitä rekrytoitu aikoja sitten mainostoimistojen leipiin.
Psykologeja toimii runsaasti mainostoimistojen leivissä.
Niinpä niin, markkinayhteiskunnan uhreina on kaikkien alojen ammattialaisia, joten heitä riittää myös mainontaan puhumaan paskaa ja mm. antamaan vääriä tutkimustuloksia.
Itse olen kärsinyt masennuksesta (osittain perinnöllinen serotoniinin puute(?) ilmeisesti jo parikymmentä vuotta. Tosin tämä todettiin virallisesti vasta n. kolme viikkoa sitten. Tuli vaan rima vastaan enkä kyennyt menemään enää työpaikalleni. Olen aina vihannut ko. kaupallista alaa ja opiskellutkin ihan väärälle alalle. Vaan siellä olen vaan sinnitellyt n. 15 vuotta, aika pitkälti siksi että palkka on ollut aika ok. Sitten tuli yksi aamu se viimeinen piste. On aina tuntunut, että oon ihan sivullinen enkä tänne kuulu; tää maailma ei ole mua varten ja mun pitäis tehdä jotain; ihan jotain muuta. Jotain joka vastaa mun omia elämänarvoja (mun arvot on mm.: ei lisää lapsia ja negatiivinen kulutuskehitys).
Sitten menin psykiatrille ja se antoi masennuslääkettä (Cipralex). Ei se kyllä vielä tunnu paljon auttaneen. Nyt olisi edessä taas huomenna psykiatrille meno, koska en työhön kykene ja muutenkin. Olisi tarkoitus nyt 38-vuotiaana viimeinkin yrittää päästä opiskelemaan oikeata alaa (=luonnontieteet).- Pelottaa, mitä mieltä olette, vieläkö rahkeet riittää vaan jääkö juoppopummíksi, kun tää taiteilijaelämäkin maistuu (ja suvussakin on ainakin taiteilijasetä) (?)
T: Ekonomi/KTM on paska tutkinto, jolla pyyhkisin perseeni jollei todistus olisi liitupaperia
Minä itse ajattelen,että koskaan ei ole myöhäistä muuttaa suuntaa.Kannustankin rohkeasti tekemään sellaisia siirtoja,joissa olisi näkyvissä tulevaisuutta.Tulevaisuutena ajattelen että olisi jonkinlainen palkka, että ruokaa saa ja sellainen ala,jossa voi oikeasti antaa itsestään ominaisuuksia rikastuttamaan yhteisöä.
Se että jos psykologeja käytettäisiin mainostamisessa hyväksi,ei varmastikaan ole huono asia,ainakaan minusta.
Ei psykologi saa ihmistä ostamaan tuotteita sen enempää,kuin tuote itsekään.Psykologisia asioita hyväksi käyttäen,voidaan löytää enempi näkyvyyttä hyville tuotteille.Eli panostusta sinne,missä sitä oikeasti tarvitaan.
Kyllä ihmiset ovat niin älykkäitä kuitenkin että psykologiset huijaukset eivät toimi.
Markkinakoneisto ei ole vihollinen.Se ylläpitää kehitystä ja tuotekehittelyäkin.
Kaikkien ala, ei ole markkinointi,tai siihen liittyvät alat.
Antakaa siis itsellenne lupa olla sellaisia kun olette.Nyky-yhteiskunta asettaa paljon paineita mallineiden avulla.Älkää ottako niitä vastaan!Eläkää elämäänne siten kun se terveimmältä tuntuu.Niin samalla myös pystytte olemaan yhteiskunnan jäseniä myönteisimmällä tavalla.
Hymyilevä ihminen on AINA mielyttävä näky.
Hymyillä voi silloin kun on itsellä hyvä olo(ei taistele tuulimyllyjä vastaan).
Kumpi on parempi : Rikas ,varakas ihminen ärtyneenä vai köyhempi onnellinen hymyilevänä?
Minusta jälkimmäinen ihminen on rikkaampi siksi että hän elää elämäänsä tasapainoisemmin(terveemmin).