Itella teki oman ratkaisun.

Voiko kukaan sanoa noin. Ainoastaan yhenmiehen firman omistaja/toimitus johtaja sanoo noin,jolla on toimisto audinsa hanskalokerossa ja paperit ja kuitit hukassa.

Kanto. kirjoitti:

Voiko kukaan sanoa noin. Ainoastaan yhenmiehen firman omistaja/toimitus johtaja sanoo noin,jolla on toimisto audinsa hanskalokerossa ja paperit ja kuitit hukassa.

Ja noin myös jokainen suomalainen sanookin.

epäröi mitä saat kirjoittaa, kirjoita ihan vapaasti mitä haluat. Me olemme taistelleet sananvapauden tänne Suomeen sehän koskeen myös kirjoittamisen vapautta.

Kanto. kirjoitti:

epäröi mitä saat kirjoittaa, kirjoita ihan vapaasti mitä haluat. Me olemme taistelleet sananvapauden tänne Suomeen sehän koskeen myös kirjoittamisen vapautta.

Ketä ovat te? Jos tarkoitat kommunisteja niin Suomessa on sananvapaus kommunisteista huolimatta.

te? kirjoitti:

Ketä ovat te? Jos tarkoitat kommunisteja niin Suomessa on sananvapaus kommunisteista huolimatta.

Kommunistit oli suurimmalla työpanoksella taistelemassa aikoinaan äänioikeuden, sananvapauden ja mm. uskonnovapauden Suomeen. Sitä ei ole näköjään kukaan kertonu sulle.

Kanto. kirjoitti:

Kommunistit oli suurimmalla työpanoksella taistelemassa aikoinaan äänioikeuden, sananvapauden ja mm. uskonnovapauden Suomeen. Sitä ei ole näköjään kukaan kertonu sulle.

Tiedätkö minä vuonna on Suomessa otettu käyttöön äänioikeus ym. Kun saat sen selville voit vertailla sitä vuoteen jolloin kommunismi on syntynyt. Eikö olekin ihmeellistä että kaikki oli jo tapahtunut ennen kuin kommunisti sanaa edes käytettiin.

Sääli ettei sinun nuoruudessasi ollut kuin kiertokoulu ja sivistyksesi jäi saappaan tasolle.

pihalla. kirjoitti:

Tiedätkö minä vuonna on Suomessa otettu käyttöön äänioikeus ym. Kun saat sen selville voit vertailla sitä vuoteen jolloin kommunismi on syntynyt. Eikö olekin ihmeellistä että kaikki oli jo tapahtunut ennen kuin kommunisti sanaa edes käytettiin.

Sääli ettei sinun nuoruudessasi ollut kuin kiertokoulu ja sivistyksesi jäi saappaan tasolle.

Karl Marx ja Friedrich Engels suunittelivat sosialistista yhteiskuntaa jossa olisi kaikilla äänioikeus. Saksan sosiaalidemokraattinen puolue on perustettu v.1875 jonka ohjelmassa kaikille äänioikeus oli. Sosialidemokraattisilla puolueilla oli alunperin päämääränä sosialistinenyhteiskunta. Jossain vaiheessa tapahtui niin että sosialidemokraattinenliike meni kahtia oli syntynyt kommunistinen puolue edellä mainittuja henkilöitä pidetään kommunistisenpuolueen esikuvina. Suomessa yleinen ja yhtäläinen äänioikeus tuli v.1899 mutta sellainenkin vuosiluku on minun muistissani kuin 1906 jompi kumpi miten se sulle sopii. Elikkä ensin kommunistinen aate ja sitten vaatimukset äänioikeuksista ym. Molemmat työväen puolueet voisivat pitää syntymäpäivänään v. 1875.

Kanto. kirjoitti:

Karl Marx ja Friedrich Engels suunittelivat sosialistista yhteiskuntaa jossa olisi kaikilla äänioikeus. Saksan sosiaalidemokraattinen puolue on perustettu v.1875 jonka ohjelmassa kaikille äänioikeus oli. Sosialidemokraattisilla puolueilla oli alunperin päämääränä sosialistinenyhteiskunta. Jossain vaiheessa tapahtui niin että sosialidemokraattinenliike meni kahtia oli syntynyt kommunistinen puolue edellä mainittuja henkilöitä pidetään kommunistisenpuolueen esikuvina. Suomessa yleinen ja yhtäläinen äänioikeus tuli v.1899 mutta sellainenkin vuosiluku on minun muistissani kuin 1906 jompi kumpi miten se sulle sopii. Elikkä ensin kommunistinen aate ja sitten vaatimukset äänioikeuksista ym. Molemmat työväen puolueet voisivat pitää syntymäpäivänään v. 1875.

Kommunisteista puhuttiin vasta sodan jälkeen. Sodan aikana oli vielä bolsevikkejä. Sodan ajankohdan löydät myös Wikistä.

Kanto. kirjoitti:

Karl Marx ja Friedrich Engels suunittelivat sosialistista yhteiskuntaa jossa olisi kaikilla äänioikeus. Saksan sosiaalidemokraattinen puolue on perustettu v.1875 jonka ohjelmassa kaikille äänioikeus oli. Sosialidemokraattisilla puolueilla oli alunperin päämääränä sosialistinenyhteiskunta. Jossain vaiheessa tapahtui niin että sosialidemokraattinenliike meni kahtia oli syntynyt kommunistinen puolue edellä mainittuja henkilöitä pidetään kommunistisenpuolueen esikuvina. Suomessa yleinen ja yhtäläinen äänioikeus tuli v.1899 mutta sellainenkin vuosiluku on minun muistissani kuin 1906 jompi kumpi miten se sulle sopii. Elikkä ensin kommunistinen aate ja sitten vaatimukset äänioikeuksista ym. Molemmat työväen puolueet voisivat pitää syntymäpäivänään v. 1875.

Kuulut näkököjään uuden venäläisen historiankirjoituksen koulukuntaan. Kaikki asiat sovitetaan tukemaan omaa näkemystä, jos asiat eivät pidä paikkaansa, sen pahempi tosiasioille. Ihan täysinoppinut et vielä ole, kun et leimannut fasisteiksi kaikkia, jotka eivät jaa näkemystäsi. Ehkä sekin aika koittaa.

Mitä taas tulee kiertokoulun käymiseen ja siellä oppimiseen, niin sen käyneet ovat jo poistuneet keskuudestamme. Sinä kuulut kansakoulun kasvatteihin. Parhaimmillaankin kansakoulusi ajoittuu 50-luvulle. Eikä ole pois suljettu sekään mahdollisuus, että kuulut ensimmäisiin peruskoulun kasvatteihin.

Mitä tulee puolueisiin, niiden perustamisajankohta on se päivämäärä, jolloin niiden perustamiskokous on pidetty. Se, milloin puolueen edustama aatesuunta on syntynyt, on eri asia. Suomen työväenpuolue perustettiin Turussa 1899 ja 1903 Forssassa se muutti nimensä ja omaksui sosialistisen ohjelman. Mielenkiintoista sinänsä, että Venäjän sosialidemokraattinen puolue perustettiin myös 1899 (vai katsotko senkin perustamisvuodeksi Saksan sosialidemokraattisen puoluen perustamisen 1875).

Kommunistiset puolueet syntyivät vasta myöhemmin. Yhtenä jakavana tekijänä oli vanhan puoluepukarin, Leninin, suhtautuminen Saksan sosialidemokraattisen puolueen suhtautuminen I maailmansotaan. Hävittyään kansalaissodan perustivat Venäjälle paenneet suomalaiset SKP:n Moskovassa 1918. Suomessa puole oli kielletty ja toimi maan alla aina 40-luvun puoliväliin saakka, jolloin se sodan jälkeen sai toimintaoikeudet. Minkään suomalaisen työväenpuolueen perustaminen ei siis tapahtunut 1875 ja sosialistiset aatteetkin syntyivät aikaisemmin, joten sekään ei sovi perusteluksi.

Mitä tulee yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen, se säädettiin Suomessa 1906 (ei siis 1899 kuten kirjoitat). Tässäkin on olennainen ero tavoitteen asettamisella ja sen saavuttamisella. Meillä yleiseen ja yhtäläiseen ääinoikeuteen sisältyi myös vaalioikeus eli oikeus asettua myös ehdolle. Ensimmäisenä maailmassa koko kansa sai yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden Uudessa-Seelannissa vuonna 1893, mutta naisilla ei ollut vaalikoiketta. Erittäin merkittävä ero.

Otto Wille kirjoitti:

Kuulut näkököjään uuden venäläisen historiankirjoituksen koulukuntaan. Kaikki asiat sovitetaan tukemaan omaa näkemystä, jos asiat eivät pidä paikkaansa, sen pahempi tosiasioille. Ihan täysinoppinut et vielä ole, kun et leimannut fasisteiksi kaikkia, jotka eivät jaa näkemystäsi. Ehkä sekin aika koittaa.

Mitä taas tulee kiertokoulun käymiseen ja siellä oppimiseen, niin sen käyneet ovat jo poistuneet keskuudestamme. Sinä kuulut kansakoulun kasvatteihin. Parhaimmillaankin kansakoulusi ajoittuu 50-luvulle. Eikä ole pois suljettu sekään mahdollisuus, että kuulut ensimmäisiin peruskoulun kasvatteihin.

Mitä tulee puolueisiin, niiden perustamisajankohta on se päivämäärä, jolloin niiden perustamiskokous on pidetty. Se, milloin puolueen edustama aatesuunta on syntynyt, on eri asia. Suomen työväenpuolue perustettiin Turussa 1899 ja 1903 Forssassa se muutti nimensä ja omaksui sosialistisen ohjelman. Mielenkiintoista sinänsä, että Venäjän sosialidemokraattinen puolue perustettiin myös 1899 (vai katsotko senkin perustamisvuodeksi Saksan sosialidemokraattisen puoluen perustamisen 1875).

Kommunistiset puolueet syntyivät vasta myöhemmin. Yhtenä jakavana tekijänä oli vanhan puoluepukarin, Leninin, suhtautuminen Saksan sosialidemokraattisen puolueen suhtautuminen I maailmansotaan. Hävittyään kansalaissodan perustivat Venäjälle paenneet suomalaiset SKP:n Moskovassa 1918. Suomessa puole oli kielletty ja toimi maan alla aina 40-luvun puoliväliin saakka, jolloin se sodan jälkeen sai toimintaoikeudet. Minkään suomalaisen työväenpuolueen perustaminen ei siis tapahtunut 1875 ja sosialistiset aatteetkin syntyivät aikaisemmin, joten sekään ei sovi perusteluksi.

Mitä tulee yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen, se säädettiin Suomessa 1906 (ei siis 1899 kuten kirjoitat). Tässäkin on olennainen ero tavoitteen asettamisella ja sen saavuttamisella. Meillä yleiseen ja yhtäläiseen ääinoikeuteen sisältyi myös vaalioikeus eli oikeus asettua myös ehdolle. Ensimmäisenä maailmassa koko kansa sai yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden Uudessa-Seelannissa vuonna 1893, mutta naisilla ei ollut vaalikoiketta. Erittäin merkittävä ero.

Otto Willekin oli huolimaton. Vastaus on tarkoitettu nimimerkille "Kanto", ei nimimerkille "jälkeen". Vanhuus ei näytä tulevan yksin.

Otto Wille kirjoitti:

Otto Willekin oli huolimaton. Vastaus on tarkoitettu nimimerkille "Kanto", ei nimimerkille "jälkeen". Vanhuus ei näytä tulevan yksin.

että selainenkin muistikuva kiertokoulu ajalta on tuosta äänioikeudesta että se olisi vuosi 1906 .Hän kyselikin että kumpi oli ensin äänioikeus vai kommunistit. Marxsin ja Engelsin laatiman puolueohjelman mukaan siirytään sosialismiin eli eikö se ole kommunistinen puolue ohjelma. Puolue perustettiin v. 1875 . Kirjoitit Suomen työväenpuolue perustettiin v.1899 ja Forssassa se muutti nimensä ja omaksui sosialistisen ohjelman nekin ovat tapahtuneet ennen kuin Suomeen saatiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus.

Kanto. kirjoitti:

että selainenkin muistikuva kiertokoulu ajalta on tuosta äänioikeudesta että se olisi vuosi 1906 .Hän kyselikin että kumpi oli ensin äänioikeus vai kommunistit. Marxsin ja Engelsin laatiman puolueohjelman mukaan siirytään sosialismiin eli eikö se ole kommunistinen puolue ohjelma. Puolue perustettiin v. 1875 . Kirjoitit Suomen työväenpuolue perustettiin v.1899 ja Forssassa se muutti nimensä ja omaksui sosialistisen ohjelman nekin ovat tapahtuneet ennen kuin Suomeen saatiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus.

Kommunisteista ei oltu silloin kuultukaan.

Kanto. kirjoitti:

että selainenkin muistikuva kiertokoulu ajalta on tuosta äänioikeudesta että se olisi vuosi 1906 .Hän kyselikin että kumpi oli ensin äänioikeus vai kommunistit. Marxsin ja Engelsin laatiman puolueohjelman mukaan siirytään sosialismiin eli eikö se ole kommunistinen puolue ohjelma. Puolue perustettiin v. 1875 . Kirjoitit Suomen työväenpuolue perustettiin v.1899 ja Forssassa se muutti nimensä ja omaksui sosialistisen ohjelman nekin ovat tapahtuneet ennen kuin Suomeen saatiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus.

Olet sinä sentään tainnut käydä Sirola-opiston viikonvaihdekurssin. Sen verran villejä juttusi ovat.

Saksan sosiaalidemokraattinen puolue perustettiin 1863, ainakin he itse pitävät sitä perustamispäivänään. Tottahan sinä voit olla eri mieltä. Tuolloin nimi oli Yleissaksalainen työväenyhdistys. Sosialidemokraattinen työväenpuolue perustettiin 1869. Nämä yhdistyivät vuonna 1875 ja puolueelle laaditiin toimintaohjelmakin, joka kantaa nimeä Gothan ohjelma. Eli 1875 perustettu puolue ei siis suinkaan ollut ensimmäinen.

Näitä puolueita olivat perutamassa Lassalle, Bebel ja Liebknecht. Marxia ei niissä touhuissa näkynyt, hänhän asui tuolloin Lontoossa, oli asunut jo pitkään.

1864 perustetussa Työväen Internationaalissa(I Internationaali) Marx kyllä aktiivisti toimi, mutta se on sitten taasa eri juttu. Eikä Marx osallistunut Gothan ohjelmankaan valmisteluun, mutta kylläkin kritisoi sitä. Kritiikissään Marx kirjoitti mm. "...ettei meillä (hänellä ja Engelsillä) ole ollut osaa eikä arpaa mainittuun periaateohjelmaan emmekä ole olleet missään tekemisissä sen kanssa." Ennen kuin ryhdyt opettamaan historiaa muille, sinun varmaan kannattaisi tutustua siihen ensin itse.

Marx, Engels ja muut humut toki pitivät tavoitteena sosialistista yhteiskuntaa, jonka ylin vaihe olisi kommunistinen yhteiskunta. Toistaiseksi sellaista ei ole näkynyt. No tokihan kiinalaiset kutsuvat maataan kommunistiseksi, mutta sitä ei maailma tosiaankaan kaipaa, eikä Marx ja kummpanitkaan tainneet ihan sellaista tavoitella.

Mitä tulee SDP:n ja sen edeltäjään, ne todella perustettiin ennen kuin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus meille saatiin. Eihän muuta ole väitettykään. Mainittu oikeus oli jopa yksi SDP:n tavoitteista.

Otto Wille kirjoitti:

Olet sinä sentään tainnut käydä Sirola-opiston viikonvaihdekurssin. Sen verran villejä juttusi ovat.

Saksan sosiaalidemokraattinen puolue perustettiin 1863, ainakin he itse pitävät sitä perustamispäivänään. Tottahan sinä voit olla eri mieltä. Tuolloin nimi oli Yleissaksalainen työväenyhdistys. Sosialidemokraattinen työväenpuolue perustettiin 1869. Nämä yhdistyivät vuonna 1875 ja puolueelle laaditiin toimintaohjelmakin, joka kantaa nimeä Gothan ohjelma. Eli 1875 perustettu puolue ei siis suinkaan ollut ensimmäinen.

Näitä puolueita olivat perutamassa Lassalle, Bebel ja Liebknecht. Marxia ei niissä touhuissa näkynyt, hänhän asui tuolloin Lontoossa, oli asunut jo pitkään.

1864 perustetussa Työväen Internationaalissa(I Internationaali) Marx kyllä aktiivisti toimi, mutta se on sitten taasa eri juttu. Eikä Marx osallistunut Gothan ohjelmankaan valmisteluun, mutta kylläkin kritisoi sitä. Kritiikissään Marx kirjoitti mm. "...ettei meillä (hänellä ja Engelsillä) ole ollut osaa eikä arpaa mainittuun periaateohjelmaan emmekä ole olleet missään tekemisissä sen kanssa." Ennen kuin ryhdyt opettamaan historiaa muille, sinun varmaan kannattaisi tutustua siihen ensin itse.

Marx, Engels ja muut humut toki pitivät tavoitteena sosialistista yhteiskuntaa, jonka ylin vaihe olisi kommunistinen yhteiskunta. Toistaiseksi sellaista ei ole näkynyt. No tokihan kiinalaiset kutsuvat maataan kommunistiseksi, mutta sitä ei maailma tosiaankaan kaipaa, eikä Marx ja kummpanitkaan tainneet ihan sellaista tavoitella.

Mitä tulee SDP:n ja sen edeltäjään, ne todella perustettiin ennen kuin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus meille saatiin. Eihän muuta ole väitettykään. Mainittu oikeus oli jopa yksi SDP:n tavoitteista.

oli ensin sen jälkeen vasta oli yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Sen verran halusin opettaa historiaa sille joka ei sitä tiennyt.

Kanto. kirjoitti:

oli ensin sen jälkeen vasta oli yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Sen verran halusin opettaa historiaa sille joka ei sitä tiennyt.

opettaminen niille joilla on edes jonkinlainen sivistys ja koulutus