Hei,
olen todella vaikeassa tilanteessa.
Minulla on yhteishuoltajuus, tyttäret 9 ja 16.
Itse olen etä-äiti, koska muutin ulkomaille, Ruotsiin.
Yritän pitää yhteyttä lapsiini mahdollisimman usein, lähinnä soittamalla tai internetin kautta. Tapaamiset ovat melko harvinaisia-koska ne ovat joka kerta erittäin vaikeita sopia ex-mieheni kanssa. Jokainen tapaaminen on kuitenkin ihana, lapset haluavat AINA jäädä luokseni, he ovat apaattisia poislähtiessään...se riipoo sydäntäni...
Ongelmani on seuraava:
Vanhin tyttäreni pyysi minulta apua--ex-mieheni alkoholiongelma on pahentunut, lasten elämä ei ole lainkaan normaalia. Väkivaltaa ei ole, ex-mies ostaa kaiken, mitä lapset pyytävät, MUTTA lapsilla on paha olla. (LUE:raha ei tuo onnea!) Nuorin on käynyt psykologilla 4 vuotta-aina erostamme lähtien...molemmat kaipaavat minua, omaa äitiään. Ex-mies ei ole joutunut minkäänlaisiin toimeniteisiin omien ongelmiensa vuoksi---luulin ja toivoin, että hän parantaisi tapansa---koska hän sai lapset luokseen asumaan...tätä päätös oli kuitenkin uhkausen tulos: Hän sanoi minulle:Jos viet lapset-tapan itseni.
Nyt vanhin tytär pyysi minulta todella apua-"Äiti, tee jotakin". He haluavat minun luokseni-pois kotoa, pois isän luota. Exällä on uusi nainen ja naisella on myös kaksi lasta entisestä avioliitosta.
Kaikesta huolimatta lapset haluavat asumaan luokseni.
Tein seuraavaa: Kuuntelin tytärtäni ja tein sosiaalitoimistoon "ilmoituksen" ex-mieheni ongelmista ja samalla anoin yksinhuoltajuutta. Prosessi alkaa nyt.
Minun oli pakko tehdä tämä, ei ainoastaan itseni vuoksi vaan lasteni vuoksi. Haluan heidät ilman muuta luokseni asumaan ja haluan myös yksinhuoltajuuden.
Yhteishuoltajuus ei ole toiminut lainkaan-minulta on pimitetty tietoja jo 3 vuoden ajan. Perhe oli jopa ulkomailla, ilman minun "lupaani" tai edes ilmoitusta minulle...En saa tietoja kouluasioista, en mistään...Ex-mieheni on kuin "Stasi"-joten jouduina anomaan jopa sosiaalitoimistosta kopiota koulua varten, ennen kuin he antoivat minulle tietoja omista lapsistani....ex-mieheni ei halunnut, että minä saisin tietää mitään. Minun piti:Pysyä poissa kuvioista"...
Eron jälkeen annoin oman taloni ex-miehelleni...ilmaiseksi, koska luulin ajattelevani lasteni parasta---luulin, että minua ei pidettäisi rikollisena ja huonona ihmisenä, vain sen vuoksi, että halusin erota ex-miehestäni....nyt tämä karu totuus on tullut julki...nyt huomaan tekemäni virheen...luulin, olevani ystävällinen ja ajattelevani lasten parasta--samat koulut, sama koti ym....mutta lapset eivät voi hyvin...
Mitkä mahdollisuudet minulla on saada yksinhuoltajuus?
Aion tehdä kaikkeni, että lapseni saavat tahtonsa läpi.
Kuinka paljon tuomioistuin ottaa lasten oman mielipiteen huomioon tällaisissa päätöksissä?
Tapaus on todella vaikea, koska tärkeintä ei ole vain oma haluni vaan LASTEN ETU JA TOIVE.
olen todella vaikeassa tilanteessa.
Minulla on yhteishuoltajuus, tyttäret 9 ja 16.
Itse olen etä-äiti, koska muutin ulkomaille, Ruotsiin.
Yritän pitää yhteyttä lapsiini mahdollisimman usein, lähinnä soittamalla tai internetin kautta. Tapaamiset ovat melko harvinaisia-koska ne ovat joka kerta erittäin vaikeita sopia ex-mieheni kanssa. Jokainen tapaaminen on kuitenkin ihana, lapset haluavat AINA jäädä luokseni, he ovat apaattisia poislähtiessään...se riipoo sydäntäni...
Ongelmani on seuraava:
Vanhin tyttäreni pyysi minulta apua--ex-mieheni alkoholiongelma on pahentunut, lasten elämä ei ole lainkaan normaalia. Väkivaltaa ei ole, ex-mies ostaa kaiken, mitä lapset pyytävät, MUTTA lapsilla on paha olla. (LUE:raha ei tuo onnea!) Nuorin on käynyt psykologilla 4 vuotta-aina erostamme lähtien...molemmat kaipaavat minua, omaa äitiään. Ex-mies ei ole joutunut minkäänlaisiin toimeniteisiin omien ongelmiensa vuoksi---luulin ja toivoin, että hän parantaisi tapansa---koska hän sai lapset luokseen asumaan...tätä päätös oli kuitenkin uhkausen tulos: Hän sanoi minulle:Jos viet lapset-tapan itseni.
Nyt vanhin tytär pyysi minulta todella apua-"Äiti, tee jotakin". He haluavat minun luokseni-pois kotoa, pois isän luota. Exällä on uusi nainen ja naisella on myös kaksi lasta entisestä avioliitosta.
Kaikesta huolimatta lapset haluavat asumaan luokseni.
Tein seuraavaa: Kuuntelin tytärtäni ja tein sosiaalitoimistoon "ilmoituksen" ex-mieheni ongelmista ja samalla anoin yksinhuoltajuutta. Prosessi alkaa nyt.
Minun oli pakko tehdä tämä, ei ainoastaan itseni vuoksi vaan lasteni vuoksi. Haluan heidät ilman muuta luokseni asumaan ja haluan myös yksinhuoltajuuden.
Yhteishuoltajuus ei ole toiminut lainkaan-minulta on pimitetty tietoja jo 3 vuoden ajan. Perhe oli jopa ulkomailla, ilman minun "lupaani" tai edes ilmoitusta minulle...En saa tietoja kouluasioista, en mistään...Ex-mieheni on kuin "Stasi"-joten jouduina anomaan jopa sosiaalitoimistosta kopiota koulua varten, ennen kuin he antoivat minulle tietoja omista lapsistani....ex-mieheni ei halunnut, että minä saisin tietää mitään. Minun piti:Pysyä poissa kuvioista"...
Eron jälkeen annoin oman taloni ex-miehelleni...ilmaiseksi, koska luulin ajattelevani lasteni parasta---luulin, että minua ei pidettäisi rikollisena ja huonona ihmisenä, vain sen vuoksi, että halusin erota ex-miehestäni....nyt tämä karu totuus on tullut julki...nyt huomaan tekemäni virheen...luulin, olevani ystävällinen ja ajattelevani lasten parasta--samat koulut, sama koti ym....mutta lapset eivät voi hyvin...
Mitkä mahdollisuudet minulla on saada yksinhuoltajuus?
Aion tehdä kaikkeni, että lapseni saavat tahtonsa läpi.
Kuinka paljon tuomioistuin ottaa lasten oman mielipiteen huomioon tällaisissa päätöksissä?
Tapaus on todella vaikea, koska tärkeintä ei ole vain oma haluni vaan LASTEN ETU JA TOIVE.
Vastaukset 31
Vanhimmat
ensin muuttaa suomeen, jos mahdollista. Johonkin lähelle, missä lapsesi asuvat. Yrittäisi sitten järjestää tapaamisia usein. lastenvalvojaan yhteys ja sieltä kautta tapaamisehdotus.
Jos näyttää, että ne eivät toteudu, nosta kissa pöydälle. kerro, että sinua on pidetty täysin pimennossa lasten asioissa.
Tällaisia tuli mieleen näin alkuun.
Ilmoita mm eksäsi alkoholiongelmasta jne.
ei auta---tuli heti exältä tekstari--oikeudessa tavataan....eli käytännössä lapsilla tulee olevaan vieläkin vaikeaa, kun isä on saanut tietää huoltajuuskiistasta. Lapset joutuvat nyt ristituleen--ja varsinkin vanhempi tytär joutuu miettimään tarkasti, mitä tekee, sanoo jne.
Isä jo kyseli häneltä: Oletko juoninut jotakin minua vastaan...Eihän isä voi kyseenalaistaa lapsen omaa mielipidettä, jos tytär voi huonosti ja elättelee toiveita päästä äidin luo---isä manipuloi välittömästi..
Kamalaa!
"Annoin talon ilmaiseksi" Kusetit siis itse itseäsi osituksessa. Mikset jättänyt omistusoikeutta puolikkaaseesi tai siirtänyt sitä lapsille ? Kohta ex pistää talon lihoiksi ja rällää uuden akkansa kanssa. Jos noin hölmösti toimit raha-asioissa, miten muutenkaan toimit lasten parhaaksi ? Muuta nyt ensin Suomeen sieltä ruikuttamasta, jos haluat olla lähempänä lapisasi.
jo 16v jolloin moni muuttaa kotoa pois jo jatko-opintojenkin perään.. Hän pääsee muuttamaan pois nytkin jos haluaa. Ja on täysi-ikäinen pian. Kannattaa yrittää neuvotella ja sopia asiat. Miten usein tapaat lapsesi kun asut ruotsissa? Sinun olisi paras olla lähempänä lapsiasi, sillä heillä on yksinkertaisesti ikävä omaa äitiään.
Palaa lastesi lähelle, niin asiat voivat muuttua jo sillä parempaan suuntaan.
Minulla oli avioehto-OMISTIN kaiken-talon, kesämökin, autot ym...eli en valita...mutta peruin avioehdon ja täten annoin puolisolleni puolet omaisuudestani VAPAAEHTOISESTI, hän sai talon ja mökin yhden auton...---KOSKA luulin, että tämä auttaa häntä ja lapset saisivat asua omassa kodissaan...puolisoni ei ole minua kiitellyt kertaakaan...haluaa vaan lisää---raha tässä on pelissä, ei lasten tunteet..maksan elastusapua joka kuukausi. Minulle ei vain kerrota mitään...
En todellakaan valita omasta puolestani-luulin tehneeni ystävällisesti ja auttaneeni puolisoa..mutta lapset eivät ole onnellisia....niinpä...
Tiedän, että en tarvitse varsinaisesti yksityishuoltajuutta, jos tytöt voivat muuttaa luokseni- se riittää minulle...mutta olen katkera myös exän tavasta osoittaa kiitollisuutta--sai lapset ja puolet "omaisuudesta"..minun hyvän tahtoni ansiosta...kiitosta ei tule...eikä yhteyttä pidetä...
Vanhin tytär tulee luokseni oli juttu mikä tahansa--eihän ex voi sitä estää????
Kamalinta olisi erottaa sisarukset toisistaan....
voi jo itsekin sanoa, missä haluaa asua.
Esim minä itse muutin 15 vuotiaana pois kotoa, opiskelemaan.
Joten pyydä, että lapsi tekisi itse ilmoituksen, että haluaa asua äidin luona.
Voimia!
Minä tein (valitettavasti) samoin. Ei sitä ihminen vaan pysty ajattelemaan eteen päin kovinkaan järkevästi, kun on ero meneillään.
Onkohan ihan loppun asti ajateltu 9-vuotiaan lapsen repäisy Ruotsiin ? 16-vuotias nyt voi "tulla joka tapauksessa". Hän voisi marssia itse lastenvalvojalle selvittämään halunsa asua äidin luona, jos on tosissaan. Jos lähtee ominpäin, isä voi tehdä katoamisilmoituksen, niin hyvä että on sossussa valmiina lapsen lausunto omasta tahdosta. Voipi olla niin että puhuu äidille toista ja isälle toista. Normaalia murkku-touhua.
Aika ristiriitaista: Kamalinta olisi erottaa sisarukset toisistaan... sitähän juuri olet tekemässä.
En repäise lapsia luokseni---molemmat ovat ruotsinkielisiä ja kumma kyllä...ja hieman ironista on se, että heidän isänsä koko suku sattuu asumaan RUOTSISSA-joten maa ei ole tytöille mitenkään vieras/outo---he ovat molemmat viettäneet luonani ja sukulaisissa paljon aikaa!!!
Olisi kenties eri asia, jos asuisin Australiassa tai Kiinassa...
Tyttöjen eroa toisistaan en todellakaan halua--senhän jo mainitsin!
Mutta vanhin voi siis itse mennä juttelemaan soskun kanssa ja ketoa oman tahtonsa. OK. Asia selvä...
Kummallista, että tässäkin tapauksessa on lähivanhempi ns. parempi---mistäs kukaan osaa sanoa, miten hyvin minä olisin tehnyt lähivanhempana-jos olisin saanut siihen mahdollisuuden...lapsilla ei ollut paljon vaihtoehtoja, koska ex pelotteli heti alkuun, että äidin uusi poikaystävä "hakkaa ja lyö"...Minulla meni ainakin puoli vuotta pelkästään siihen, että lapseni USKALSIVAT TULLA LUOKSENI...koska heitä oli peloteltu. LUE( exän oma paha olo purkautui lapsiin)...
Huh huh...vaikeaa.
asioilla on taipumus järjestyä. Onko lapsillasi joitain tuttavia täällä suomessa, jotka voisi todistaa tarvittaessa mm isän alkoholiongelman? (Alkon kanssa jos on ongelmaa, niin harvoin sitä itse huomaa. muut kyllä huomaavat ennemmin.)
Oliko siis alunperin niin, että lapset määrättiin isälle, siis olitteko oikeudessa asti vai perustuuko lasten asuminen vain siihen, että isä on uhkaillut sinua?
-kuten jo kirjoitin-lapset ovat jutelleet moneen otteeseen psykologien kanssa
-alkoholiongelma on siis tiedossa muillakin kuin minulla...
-sosiaalitoimistosta on tehty esi. yksi kotikäynti ja keskusteltu exän kanssa asiasta...mutta hän tietenkin oli juuri sinä päivänä selvinpäin ja lupasi parantaa tapansa
-ex ON TIETOINEN ALKOHOLIONGELMASTAAN, jopa nyk. nainen on yrittänyt parantaa tilannetta-mutta ilman tulosta...minä jaksoin 10 vuotta..sitten luovutin....nyk. on jaksanut 3 vuotta..ja lapset koko ajan kuvassa mukana...vanhin häpeää isäänsä----ei voi tuoda kavereita kylään, ainoastaan parhaan kaverinsa..joka tietää asiasta...
-lapsia ei oikeastaan ole määrätty isälle missään oikeudenkäynnissä, mutta lapset jäivät asumaan hänen luo, koska se tuntui myös minusta ainoalta vaihtoehdolta alussa...kun luulin, että asiat menisivät hyvin...lapsien mielipidettä ei kysytty...käytännössä isä uhkaili minua---ja sanoi jopa lapsien kuullen, että: "nyt otan auton ja teen itsarin...ja hän ajoi pois kotoa...vanhin tytär tajusi tilanteen ja oli aivan kauhuissaan..tämä tapahtui siis eron alkuvaiheessa.
vaan ihan oikeasti lasten muuttoa luoksesi. lastenvalvoja varmaankin puoltaa asiaa, jos kerran ette ole olleet oikeudessa (eli sinua ei olla "tuomittu" huonoksi äidiksi)
Voimia taisteluun!
Näin aion tehdä---one for all and all for the children!
Ensin sanoit: "Tapaamiset ovat melko harvinaisia-koska ne ovat joka kerta erittäin vaikeita sopia ex-mieheni kanssa."
Ja myöhemmin sanoit: "he ovat molemmat viettäneet luonani ja sukulaisissa paljon aikaa!!!"
Matlock...tarkoitin, että tytöt tuntevat ja pitävät Ruotsia kuin toisena kotimaanaan.
Ennen avioeroa...(avioliitto kesti sentään 10 vuotta) silloin lapset olivat Ruotissa todella paljon...sukulaisten luona ym...
Avioeron jälkeen tämä on tietenkin jatkunut-mutta he ovat olleet vähemmän aikaa minun luonani---exän ja minun keskeisten ongelmieni takia...
Pyydän anteeksi, jos muotoilin lauseen: "he ovat molemmat viettäneet luonani ja sukulaisissa paljon aikaa!!!" väärin...
Tärkeintä ei ole se, mitä minä tai ex sanomme, teemme, minkälaiset välit meilla on tms...tärkeintä on se, että lapseni haluavat muuttaa luokseni alkoholiongelmaisen isänsä luota, joten tämän vuoksi haluan tsempata ja yrittää auttaa omia lapsiani. Muutto Suomeen ei tule kysymykseen, se ei onnistu, valitettavasti. That´s all.
Kiitos kaikille kommenteista.
18 vuotiaaksi saakka, ellei asiaa oikeudessa muuteta. Ei se käy niin, että lapsi menee itse kertomaan "soskuun" missä haluaa asua, koska huoltajuus muutetaan oikeudessa, ellette ole yksimielisiä siitä.
Haluaisin osoittaa sinulle sympatiani, mutta se on vaikeaa, koska olet äiti, joka jätti lapset alkoholisti-isälle ja muutit pois maasta. Sinä jätit lapsesi heitteille, eikä siinä aktiiviset internetyhteydenpidot paljon auta.
Unohtaa koko juttu, vaikka lapset pyytävät apuani?
10 vuotta maailman parhaana äitinä omille lapsilleni ei auta---minun oli pakko lähteä...lukekaa koko tarina alusta asti...niin saatte enemmän faktoja asiasta.
Mitä minä ajattelin--ajattelin, että haluan pois avioliiton kahleista-kyllä. Lapset halusin itselleni, mutta se ei onnistunut uhkauksien vuoksi. Olisiko pitänyt viedä lapset isältä ja heittää mies pellolle...niinpä kai...Mitäs sitten olisi sanottu..."Oletpas itsekäs ihminen"...
On kummallista, että etä-vanhempana olen ns. tuomittu.."jätin lapset heitteille" ym...joopa joo. Jokaisella on omat mielipiteensä. En todellakaan voi kertoa täällä koko elämän tarinaani...se ei ole tarkoitus. En olisi jättänyt tyttöjä isälle, JOS olisin tiennyt, että he 4 vuoden päästä pyytävät minulta apua...haloo!
Sain vastauksen eräältä henkilöltä täällä foorumissa ja hän ehdotti, että tekisin kaikkeni, että lapset saisivat tulla luokseni. Se tuskin on väärin?????
Nyt kaikki luurangot ulos komerosta ja lasten parasta ajattelen...etä-äiti EI OLE HUONO ÄITI, EI MYÖSKÄÄN ETÄ-ISÄ....jokaisen tarina on erilainen, joten toisten on erittäin hankala ns. tuomita. Neuvoja täältä haetaan ja toisten kokemuksia--ei henk. koht. loukkauksia ja tuomioita.
Elämme vuotta 2009...nykymaailmassa ei ole mitään ns. vanhanaikaisia käytäntöjä...perheet ovat erilaisia kuin esim. 50 vuotta sitten. Lähi-isät voivat olla aivan yhtä hyviä kuin lähiäiditkin...sama koskee etä-äitejä ja etä-isiä. Huoltajuuskiistassa on AINA kyse lasten parhaasta. Hyvä, että sosiaalilautakunta, oikeus päättävät asiasta.
Kyllä minut on tuomittiin ihmisten silmissä "huonoksi ihmiseksi" avioeron vuoksi, koska tilanne oli erittäin epänormaali...KUINKA ÄITI VOI MUUTTAA POIS...HÄN ON VARMASTI HULLU, ALKOHOLISTI YM...HUH, HUH.-MUTTA vihdoinkin sukulaiset ja ystävät ymmärtävät tilanteeni...ja ratkaisujen syyt. Etä-vanhempana ei ole ikinä helppoa olla, aina täytyy todistella olevansa hyvä ihminen...mutta kukaan ei kyseenalaista lähivanhemman tilannetta, koska hänellä ON LAPSET...minun tapauksessani LAPSET kyseenalaistavat lähi-isän toimet..eli tällä perusteella olen luottavaisin mielin.
siirry eroperhe.net foorumille. Sieltä saat asiallista tukea. Tällä palstalla saat enemminkin 'laidasta laitaan'. Tsemppiä ja lycka till!
aina alkoholisti ja sinä jätit lapsesi hänelle? Sen käsityksen sain.Olisit saanut yhtä lailla huoltajuuden jos isä oli alkoholisti kun erositte. Ei siinä mikään uhkaus tai kiristys auta jos sinulla oli todisteet holtittomasta viinasten käytöstä.
että erosit, en siksi että olet etä-äiti, vaan siksi, että jätit lapsesi alkoholistin vastuulle ja muutit toiseen maahan ajattelematta lapsiasi! Itsekkäämpää tekoa äiti ei voi tehdä.
Lapsesi saavat kaiken sympatiani, sinä et ansaitse ajatustakaan. Heillä on sairas isä ja itsekäs äiti, kumpi teistä on lopultakin parempi vanhemmaksi?
Sinä haluat kostaa exällesi, ettei hän kiittänyt sinua koska jätit puolet omaisuudestasi hänelle, nyt on hyvä sauma siihen ;)
on todella vaikeaa tuntea sympatiaa Sinua kohtaan! Miksi? Lapsiaan suuresti rakastava Äiti ei kertakaikkiaan voi jättää lapsiaan alkoholisoituneelle puolisolleen ja lähteä ulkomaille rakentamaan uutta ja parempaa elämää ilman lapsiaan. Omatunto tietysti kolkuttaan ja luovutettu "taloudellinen turva" ei enää riitä hiljentämään sen ääntä!? Teit aikoinaan ratkaisusi - elä sen mukaan! Jos lapsesi haluavat pitää yhteyttä, niin hyvä niin, ole todella tyytyväinen siitä. Kun he kasvavat aikuiseksi he aivan varmasti kyseenalaistavat syysi livetä takavasemmalle ilman heitä.... Siitä huolimatta toivon, että voit joskus antaa anteeksi itsellesi ja että pystyt viisaihin päätöksiin jatkossa!
Nainen lähti, koska ei jaksanut elää alkoholisti-helvetissä. Mutta miksi jätti lapset siihen helvettiin ?
1.Tahtoi uskoa, ettei mies ole lapsille paha.
2. Mies ei antanut lapsia
3. Mies uhkasi ties millä, hengenlähtöjä yms
4. Nainen kuvitteli, että alkoholisti parantuu, kun saa lapset itselleen.
5. Jotain muita syitä, joita ulkopuoliset voivat vain arvailla
Nyt tytöt elävät dokun isänsä kanssa. Mutta kuka uskoo tyttöjä, jos julkisivu on kunnossa. Moni alkoholisti klaaraa työnsä yms. mutta kotielämä voi olla täysi helvettiä, myös silloin kun alkoholisti on kuivilla. Sama meuhkaaminen jatkuu selvinpäin.
jätit 5v ja 12v tytöt suomeen alkoholistin kasvatettaviksi ja muutit itse uuden äijän perässä ruotsiin?
en antaisi sinulle lähihuoltajuutta ikinä
alkoholin käyttö oli normaalimpaa alkuaikoina--eikä hän ollut millään lailla huono isä kun erosimme-päinvastoin. Minähän olin myös kotona hoitamassa lapsia...ja HALUSIN TYTÖT MUKAANI-MUTTA EN SAANUT ....AJATELKAA NYT: TAPAN ITSENI, JOS PUHUT SOSKUN KANSSA YM....ei siinä paljon uskaltanut tehdä asialle mitään...
Alkoholinkäyttö on siis lisääntynyt--ennen oli minä lasteni luona-nyt siellä on uusi nainen--ollut lähestulkoon erosta lähtien--en tiedä, mikä miestä vaivaa...Kun itse olin kuvassa mukana, siis naimisissa, minä suojelin miestäni, omaa typeryyttäni, jayritin salata koko alkoholijutun...mutta silloin se ei vaikuttanut lasten turvallisuudentunteeseen ym..koska ex-mieheni on aina osoittanut rakkautta ja tehnyt kaikkensa lasten hyvä'ksi. Hän ei vaan nykyisin kenties pysty ihan kaikkeen, mitä lähivanhemman pitäisi pystyä tekemään...siinäpä se ongelma onkin...
ON PAKKO SELVITTÄÄ:
1. mies hoitaa lapset ja työnsä hyvin...alkoholinkäyttö on tosin alkanut NYT vaikuttaa käytännön asioihin-kuten lasten kyyditykset harrastuksiin jms...
2. kuten sanoin, en olisi koskaan jättänyt lapsia miehelle, jos hän olisi ollut huono isä lapsille tms...
3-mies on enemmänkin sellainen "järkevä" alkoholisti-joka tekee työnsä..(HYVÄ TYÖPAIKKA)...ostaa lapsille kaiken, mitä he pyytävät...hän ei ole millään lailla holtiton lasten suhteen_MUTTA alkoholi haittaa lapsia yhä enemmän...koska isä ei ole niinkuin muut isät....
Lopettakaa minun haukkuminen, että jätin lapset hänelle...Hän oli erittäin USKOTTAVA ja RAKASTAVA ISÄ....kun erosimme...soskukaan ei huomannut mitään outoa...vaikeudet ovat ilmaantuneet pikkuhiljaa ja nyt tytöt tarvitsevat apuani.
Eli--ei tässä ketään olla tuomitsemassa---lapset haluavat luokseni ja siinä se. mahdollisuuksistani ent iedä ja siihen tarvitsin lähinnä apua. Nyt saa riittää...te keskitytte vain minun mollaamiseen....minä kyllä pärjään ja voin hyvin--haluan vain auttaa lapsiani, koska he sitä pyysivät.
Teidän vastausten perusteella minun pitäisi itkeä ja pyydellä maailmalta anteeksi tekojani...huh huh!
Lapset rakastavat minua ja aina tullaan mahtavan hyvin toimeen, eiväthe muuten luokseni edes haluaisi!!!!
Kiitos.
mies ei ole väkivaltainen.
alkkis jo erotessanne, itsemurhauhkauksineen yms, ja sinä jätit lapsesi hänen vastuulleen siitä huolimatta!
toisaalla kirjoitat, miten olette tavanneet lasten kanssa todella vähän, koska exäsi sai kohtauksia... sekin kertoo tasapainottomuudesta, mutta et viimeisen neljän vuoden aikana ole siitä huolimatta ollut huolissasi lapsista, vasta nyt... jos tytöt eivät olisi pyytäneet sinua puuttumaan asioihin, kauanko olisit leikkinyt sinkkua ruotsinmaalla ja uskotellut itselelsi että kaikki on hyvin? sinä et millään tasola vakuuta lukijoita, että puhuisit totta tai olisit kelpo lähihuoltajaksi. päänsilityksiäkö odotit? heh voi pojat, millainen vanhempi muuttaa toiseen valtioon ja jättää lapset alkoholisoituneen vanhemman lähihuoltoon? mulle on aivan sama, oletko lena elle lasse, käsittämättömän itsekäs olet joka tapauksessa. Ja lopuksi vastaus alkuperäiseen kysymykseesi. Hommaa exäsi katkolle ja jatka sinä elämääsi sveamamman helmoissa, mikään oikeuslaitos ei tule antamaan sinulle YKSINhuoltajuutta jos exäsi ainoa synti on alkoholismi.
Yhteys lastenvalvojaan isompi tyttö mukaan. Lastenvalvojalta lausunto. Sitten käräjille hakemaan lähihuoltajuuden muutosta. Voi olla, että prosessi kestää niin kauan että isompi on 18 v. Mutta pääseehän pienempi samalla luoksesi, jos oikeus sellaiseen ratkaisuun päätyy. Mutta muuta et voi nyt yrittää. Ja tarkoitushan ei ole erottaa sisaruksia toisistaan. Ikävä, että tytöt joutuvat elämään alkoholistin kanssa, niinkuin monet lapset vanhemman sukupuolesta, sosiaaliluokasta tai huoltajuusmuodosta riippumatta. Kun olet yhteyksissä lapsiin, ei ole hyödyllistä kaäyttää kaikkea aikaa ukon tekemisten vatvomiseen, keskittytkää lasten muihin asisoihin. Isommalle tytölle voisi kertoa Alateen ryhmistä - alkoholistien lapset. Siellä saa vertaistukea.
Ukon uhkailut itsensä tappamisesta... hän on niistä ja mahdollisesta toteutuksesta itse vastuussa.
'Eli--ei tässä ketään olla tuomitsemassa---lapset haluavat luokseni ja siinä se. mahdollisuuksistani ent iedä ja siihen tarvitsin lähinnä apua. Nyt saa riittää...te keskitytte vain minun mollaamiseen....minä kyllä pärjään ja voin hyvin--haluan vain auttaa lapsiani, koska he sitä pyysivät.
Teidän vastausten perusteella minun pitäisi itkeä ja pyydellä maailmalta anteeksi tekojani...huh huh!
Lapset rakastavat minua ja aina tullaan mahtavan hyvin toimeen, eiväthe muuten luokseni edes haluaisi!!!!'
Kommenttini ylläolevaan. Olet ilmeisesti ehtinyt antaa jo itsellesi anteeksi...Sinua ei ehkä sitten omatunto vaivaa, kenties sitä ei ole laisinkaan. Jos ajattelen asiaa lasten kannalta niin ei hyvältä näytä. Vaihtoehtoina masentava elämä alkoholisti-isän kanssa tai sitten suuntaansa hakevan, moraalittoman Äitinsä kanssa. Oikeudessa voidaan lapset toki määrätä yhden tai useamman lähiomaisen huostaan, mikäli tilanne on tarpeeksi paha... Omaksi parhaaksesi katso joskus peiliin muutenkin kuin meikatessa!
Oletko keskustellut asiosta lastesi äitipuolen kanssa? Hänkin on äiti ja sinunkin lastesi kanssa koko ajan. Jos ex mies ei kuuntele, kuuntelisiko hänen vaimonsa? Oletko yrittänyt? Puheyhteys kannattaa jollakin tavalla avata heidän perheeseensä.