Olen ajatellut hakea yliopistoon ensi vuodeksi opiskelemaan tietotekniikan dippa-inssiksi. Oon opiskellut kaks vuotta tietotekniikkaa AMK:ssa. Motivaationa mulla olisi parempi koulutus ja haasteellisemmat työtehtävät/koulutehtävät. Kannattaako ?
Kuinka näkyy käytännössä työpaikalla insinöörin ja DI:n ero?
Onko tietoa, kuinka hyvin saa korvattua kursseja?
Pitääkö SINUN kokemusten mukaan paikkansa se, että AMK insinööreihin suhtaudutaan kuin ämatööreihin työpaikallanne DI:ien osalta?
Palkkaeroista jo tiedänkin. Kiitos vastauksista jo etukäteen.
Kuinka näkyy käytännössä työpaikalla insinöörin ja DI:n ero?
Onko tietoa, kuinka hyvin saa korvattua kursseja?
Pitääkö SINUN kokemusten mukaan paikkansa se, että AMK insinööreihin suhtaudutaan kuin ämatööreihin työpaikallanne DI:ien osalta?
Palkkaeroista jo tiedänkin. Kiitos vastauksista jo etukäteen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kysymykseen ei ole oikein yksikäsitteistä vastausta. Ei koulutustausta välttämättä kerro pätevyydestä ammattiin.
Tottahan toki DI laajempana tutkintona edellyttää "lähtötason" olevan korkeampi kuin inssillä, mutta yksilökeskeisiähän nämä asiat loppupeleissä ovat.
Sinun tilanteessa ottaisin selvää, kuinka monta noppaa tuolla saat tuosta kahdesta vuodesta hyväksytyksi DI:n tutkinnosta. Jos ei paljoa, niin itse lukisin itseni inssiksi loppuun.
>Kysymykseen ei ole oikein yksikäsitteistä vastausta. Ei koulutustausta välttämättä kerro pätevyydestä ammattiin.
Näinhän se on, mutta huonommat DIt on täysin päinvastaista mieltä. Tuttavani on näitä huonompia ja sen viimein selitys on usein, että hänellähän on DI-tutkinto. Meikäläisellä ei ole teknistä koulutusta eikä oikein muuta kokemusta tekniikasta kuin mitä pakkopullana on työn kautta tullut. Tällä "mahtavalla pätevyydellä" meikäläinen sitten huomauttelee kyseiselle DI-paralle tyyliin: "Tuon sun valitseman alihankkijan vimpaimen juotosteknologia ei muuten kestä käytössä." Ja sitten taas mennään.
>Tottahan toki DI laajempana tutkintona edellyttää "lähtötason" olevan korkeampi kuin inssillä, mutta yksilökeskeisiähän nämä asiat loppupeleissä ovat.
Wanhaan hyvään aikaan insinöörin piti rakentaa joku välppä todetakseen, ettei se toimi, mutta dippainssi pystyi selvittämään sen kynällä ja paperilla. Näin kiteytän perinteisen teoreettisemman koulutuksen edun.
Nykyään taso voi olla hiukan laskenut ylisuurten koulutumäärien takia. Dippainssi ei välttämättä osaa laskea eikä selvittää rakentamalla, toimiiko ko. vimpain. Insinööri ei välttämättä ymmärrä edes mistä on kyse.
Aivan varmasti on ero onko dippa vai amk-inssi. Lähtöpalkka, työtehtävät ym. erilaisia.
Ensinnäkin amk-inssejä on valtava määrä ja kilpailu duuneista kovaa. Jos hakee paikkaa, niin voi varautua siihen, että hakemuksia on satoja... ja kaikilla suunnilleen samanlaisia juttuja. Jotta voisi nousta siitä paperipinosta edukseen, pitää olla jotakin erityisen kiinnostavaa työkokemusta.
Yleensä DI porukkaa hakee huomattavasti vähemmän ja koulutuksen kautta he sopivat monipuolisempiin tehtäviin kuin amk:t. Työnjohtohommat esim. ovat sellaisia, että amk joutuu tekemään suunnilleen 5 v hommia ennenkuin nousee. Dippainssi voi päästä tehtävään heti.
Onhan se tietenkin hel...tin väärin, ettei työkokemus välttämättä oikeuta mihinkään ja vain koulutuksella on merkitystä, mutta näin vain on. Ja it-ala ei todellakaan ole ainoa.
Työtehtävät eivät läheskään aina ole yhtään erilaiset, on koulutus sitten ins, di, fil.maist, jne. Aloituspalkka lienee paras di:llä riippuen firmasta. Mutta ihmisestä kiinni miten hyvin osaa hommansa myöhemmässä vaiheessa, ei koulutuksesta.
Useat firmat ottavat mielummin töihin halvemman inssin tai tietysti DI:n jos suostuu tulemaan töihin osapuilleen inssin palkalla. Vaikka DI titteli avaa ovia uusiin työpaikkoihin se samalla sulkee niitä. Työkokemus on sellaista valuutaa, että loppupeleissä koulutuksella ole mitään merkitystä, jos TODELLA osaat jotain.
Mutta tottakai jos innostusta riittää ja pyrkyä johonkin todella special hommiin niin siitä vain DI käymään.
"Työnjohtohommat esim. ovat sellaisia, että amk joutuu tekemään suunnilleen 5 v hommia ennenkuin nousee. Dippainssi voi päästä tehtävään heti. "
a) Kaikki eivät halua työnjohto hommiin.
b) Ja sen kyllä huomaa, kun kokematon kaveri pääsee suoraan joksikin manageiksi. Mitään käsitystä asioista ja niihin kuluvasta ajasta.
Ketään ei pitäisi päästä it alalla manageriksi ennekuin on koodannut joitakin vuosia, oli koulutus mikä tahansa.
Dippa-inssin papereilla päätyy nykyisin entistä useammin 'tippa-inssiksi' eli työttömäksi juomaan olutta ja joskus väkevämpiäkin juomia murheeseen.
Edullinen työvoima on nyt in. Virkasuhteet ovat asia erikseen, tosin olen kuullut että 'tippa-inssejä' olisi niissäkin tehtävissä. Juomien saatavuus on kuitenkin virkasuhteisilla 'tippa-insseillä' paremmin turvattu.
Itse opiskelin AMK:ssa 178.5 opintoviikkoa. Sitten menin saman alan DI koulutukseen otaniemeen. Hyvitys on 60ov ruotsin virkamiestutkinto. Joten eipä kahden vuoden nopilla paljon hyvitystä taida saada. Nyt on 60 noppaa TKK:lta joten ovareita on tullu hankittua melkoisesti. Suosittelen menemistä DI:ksi heti vaikka ei hyvitettäisi yhtään mitään.
Lukisin itseni ensin AMK-inssiksi ja sillä nyt pääsee mihin pääsee. Paljon on kiinni työhaastattelusta, jos sinne saakka pääset. Sitten opiskelisin työn ohessa inssistä dipaksi - sellaista on nykyään tarjolla (ainakin Turuus).
Ero näkyy yhtiöstä riippuen ei mitenkään tai lasikattona ettei pääse tiettyä tasoa "korkeampiin" tehtäviin. Typeryydestä voi rokottaa työnantajaakin ja opettelet jonkun alan specialistiksi ja menet toiselle töihin jollei lasikattoluukku aukene :)
Teollisuudessa ainakin arvostetaan inssejä käytännönläheisemmän koulutuksen ansiosta.
Ensimmäistä työpaikkaa hakiessa ei ole hirveästi väliä onko DI vai AMK-inssi.
Ero tulee esiin kun on ollut muutaman vuoden töissä. AMK-inssillä tulee äkkiä katto vastaan.
DI-tutkinnon suorittaneet pääsevät työelämässä pitemmälle.