Kaveri kertoi lehtijutusta jossa testattiin mitä tapahtuu jos ei olekaan tietoturvaohjelmaa. Testaajien hämmästykseksi ei tapahtunut mitään, joutuivat ottamaan riskejä että ne kamalat virukset iskivät. Silti tietokone toimi, ei hajonnut eikä muutakaan ikävää. Tietoturvan vaaroja taidetaan suunnattomasti liioitella, eikä ihme, varmaan hyvä bisnes. Mitä siitä tulisikaan jos niitä ei käytettäisi tai käytettäisiin ilmaisia ohjelmia!
Virusuhkaa liioitellaan?
Kyllä vai ei
42669
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
...sitten lehti ja sen numero tänne...
-Rr
Virustorjuntaa ei välttämättä tarvitse jos päivittää muutoin käyttöjärjestelmää, ei wareta tai eksy hämärille sivuille.
siirryttyäni vistan käyttäjäksi, jolloin jätin aikaisemmin XP:ssä käyttämäni ilmaisvirustorjunnan lataamatta, aluksi melkein asennuslevy toisessa kädessä surffaten.
Huomasin lopulta, että nattaava palomuuri modeemissa näkyy riittävän tarpeisiini.
Nyt naurattaa nuo aikoinani tekemät viikkoskannaukset ja kolmansien osapuolien antivirusohjelmat ja palomuurit.
Riippuu käyttöjärjestelmäatä
Tänään scannasin koneeni ja avira löysi selfupdate_5_2_0_13.exe nimisen phish/fraud Agent.adv viruksen. Mutta kun katsoo tältä sivulta niin monet muut eivät luokittele sitä virukseksi.
http://virscan.org/report/38922c0b5e267d1c6a1ee5ea6f4c36d9.html
Silloin tällöin blokkailee myös vaarallisia sivuja, estää virusten asentumisen. Mielestäni virustorjunta ohjelmaa tarvitaan vaikka ilmaisata sitten.
korkeintaan vääristellään. Missään jutussa ei koskaan mainita, että erillisiä "tietoturvaohjelmistoja" ei tarvita missään muussa käyttöjärjestelmässä kuin Windowseissa.
BBC:llä tekivät aikoinaan testin miten käy kun suojaamattoman Windows XP:n kytkee verkkoon. 1. virus oli koneella 8 sekunnissa ja muutamassa minuutissa kone oli käyttökelvoton:
"We set up a poor Windows XP machine with no firewall or anti-virus software.
Connecting it to the internet would be like throwing it into a lion pen with raw meat strapped to its hard drive.
How long would it be before we were hit by something nasty on the net? Hours, minutes?
As it turned out - eight seconds! "
http://news.bbc.co.uk/2/hi/programmes/click_online/4423733.stm
Ilman palomuuria on selvä että kone on täynnä paskaa, Service Pack 2:sta lähtien myös Windowsissa on palomuuri, tietysti myös uudemmissa Windowseissa tuo on heti. Palomuuri on välttämätön mutta virustorjuntaohjelma ei.
Se on totta että virukset ja muut haittaohjelmat ovat Windowsin ongelmia.
Toimivassa työpöytäkäyttöjärjestelmässä ei tarvita palomuuria.
Linuxin ytimessä on sisäänrakennettu palomuuri siinäkin.
BBC lykkäsi koneen verkkoon ilman palomuuriakin.
mutta se ydin kun ei vielä ole käyttöjärjestelmä.
Useimmissa Linux-jakeluissa palomuuri ei ole oletuksena päällä, mutta jos konetta aikoo käyttää esim. reitittimenä, saa palomuurin helposti käyttökuntoon. Työpöytäkäytössä sille ei ole mitään tarvetta.
Mikäs esimerkiksi tämä on ja miksi sitä käytetään?
http://gufw.tuxfamily.org/index.html
vääräleuat sanoivat että virustorjunta ohjelmien tekijät väsäävät viruksia että pisnes kävisi, tiedä häntä..
Tietoturva on iso bisnes.
Etenkin kauppiaat pelottelevat ensikoneen ostajat samalla hankkimaan maksullisen tietoturvan huuhaa-jutuillaan, että Windows saastuu välittömästi nettiyhteydessä ilman virusturvaa.
Sehän on täyttä soopaa ja sontaa.
Windowsilla voi surffailla palomuurinkin takaa ilman viruksia. Asia riippuu pitkälti käyttäjästä ja hänen nettitottumuksista, eli millaisilla sivustoilla surffailee.
Itse olen surffaillut netissä kuukausiakin ilman virustorjuntaa vailla mitään vaikeuksia.
Tiedän eräänkin tapauksen, joka silkkaa itsepäisyyttään vain päätti, että hän ei mitään tietoturvia hanki ja piste.
Windowsillaan on ollut verkossa vuosia ilman virusturvaa pelkän Windowsin palomuurin takana, ja vaikka hänen koneensa olen ajanut Kasperskylla ja F-Securella verkossa - ei mitään.
Kauppiailla ja tietoturvavahysteerikoilla on eri motiivit. Yhdet tekevät rahaa, ja toiset luulevat tietävänsä.
Myös operaattorien etu, koska nekin myyvät maksullisia tietoturvia.
Niinpä liittymien tilaajille ja koneiden ostajille maalaillaan piruja seinälle ja kerrotaan kauhukuvia viruksista, vaikka totuus on varsin erilainen.
Suomessa etenkin F-Secure kunnostautuu lehtijutuillaan aina senkertaista uhkista.
Muissa maissa on omat rummun pärisyttäjät.
Mikä omaan vanhaan 3 v. läppäriini on tullut, kun joku Total Security lyö väkisin kaikkien ohjelmien yli. Koko ajan joutuu ruksaamaan pois, jotta pääsee edes postit lukemaan. Ongelmat alkoivat välittömästi siirtyessämme nettitikun käyttäjiksi. Olisiko langattomassa modemissa ollut parempi palomuuri tms. kun mitään ongelmia ei ollut silloin. En saa omin konstein sitä p..kaa pois koneesta. Pitäisi viedä johonkin putsattavaksi varmaan. Se siitä tietoturvasta, koneessa Norman-virustorjunta käytössä.
Ilmoittelee vääriä hälytyksiä.
Hankittu ko. huijausohjelman tekemällä verkkotarkastuksella, jolloin samalla se asentui.
http://www.2-spyware.com/remove-total-security.html
http://www.spywarevoid.com/remove-total-security-totalsecurity-removal-tutorial.html
Virusuhkaa liioitellaan mutta päivittämisen tarvetta väheksytään jotta saataisiin hölmöt asentamaan jotain humpuukiohjelmia.
Virus ei tartu jos reikä jonka kautta se menee sisään on paikattu. Eli kun käyttää ohjelmia joita edelleen päivitetään ja myös itse huolehtii siitä, että kaikki kriittiset päivitetään ainakin kuukausittain niin ei ole mitään hätää.
Esim. tällä hetkellä ei kannata käyttää selaimista IE:tä eikä Firefoxia. Opera, Safari ja Google käyvät.
Aina toki ohjelmien paikkaukset eivät ehdi ajoissa ja joku onnistuu löytämään sekä käyttämään aukkoa. Tällöin voi jonkinmoinen tutka auttaa.
IE:tä voi käyttää ihan hyvin kunhan se on IE8 ja Windows on vähintään Windows Vista.
Se on erittäin harvinaista, että aukkoa hyödynnettäisiin missään ennen kuin paikkaa on saatavilla. Firefoxilla on tainnut olla peräti kaksi kertaa niin, että on muutaman päivän ollut hyökkäyskoodia verkossa ilman paikkausta. IE:llä sitten on ollut todella paljon mutta kyllä sekin nyt on Windows Vistalla riittävän turvallinen kun on uusi versio.
Pelkkä selaimen päivitys ei kuitenkaan riitä. Lisäosat kuten Flash ja Java pitää päivittää myös, samoin PDF-lukija, office, latausohjelmat, videokodekit ja soittimet, pikaviestimet yms. Kaikki pitää pistää kerran kuukaudessa uusiksi Windowsissa.
Mac OS X:ssä selviää helpommalla kun siinä on PDF-lukija, Flash, Java, kunnon selain yms. valmiina. Ubuntussa taas saa kaikki nämä valmiina tai lisättyä lähteet, että ei tarvitse huolehtia päivityksistä.
"Kaikki pitää pistää kerran kuukaudessa uusiksi Windowsissa."
Ei pidä. Linux-trolli vauhdissa. Hyvin useat ohjelmat myös ilmoittavat itse jos päivityksiä on saatavilla eli homma ei juurikaan eroa Ubuntusta.
Flash esim. on sitten plussapuolena nopeampi ja vakaampi Windowsissa:
http://arstechnica.com/software/news/2008/10/benchmarking-flash-player-10.ars
"Flash is listed by Mozilla's crash reporting system as the number one cause of Firefox crashes on Linux"
Olen kokeillut useasti asentaa kiintolevylle WinXp Home versio, ilman mitään servicepakkeja tai Microsoftin päivityksiä (auto pois). Ja sitten kone nettiin ilman palomuuria ja virustorjuntaa ja yöksi kone auki. Aamulla sitten katselin tapahtumalokia eräällä ohjelmalla mikä tallentaa kaikki kiintolevyn tapahtumat, eikä siellä juurikaan tapahtumia ole. Yöksi olen jättänyt IE selaimen auki ja sivuna www.youporn.com.
"Ei pidä. Linux-trolli vauhdissa. Hyvin useat ohjelmat myös ilmoittavat itse jos päivityksiä on saatavilla eli homma ei juurikaan eroa Ubuntusta."
Kyllä pitää. Jos käyttää pitkään vanhentunutta ohjelmaa niin siihen ehditään tehdä hyökkäyskoodia ja saastuttaa kone sen kautta. Tyhmät ei tätä osaa ja koneet näyttävät sitten "sekoavan omineen" ja sitten niille myydään jotain "tietoturvaa" ja muuta humpuukia. Vaikutus on lähinnä se, että näillä saa tietokoneen hitaammaksi ja epävakaammaksi, ja koneen saastuminen haittaohjelmista hidastuu.
Ohjelmat kyllä voivat itse ilmoittaa päivityksistä jolloin ruudulle sitten hyppii työtä keskeyttäviä laatikoita mitä pitää kuittailla. Ohjelmien omat päivitysviritelmät on usein myös ongelmallisia jos on riippuvuuksia eri ohjelmiin. Esimerkiksi jos päivittää Firefoxin niin joku Flash saattaa esimerkiksi hajota. On varmempaa päivittää manuaalisesti yhdellä kertaa.
Ubuntussa ohjelmat ei ilmoittele mistään vaan Ubuntu itse päivittää ohjelmat koska tulevat siinä mukana tai saa ohjelmalähteistä. Ei tarvitse siis itse välittää mitä versioita on käytössä.
"Flash esim. on sitten plussapuolena nopeampi ja vakaampi Windowsissa:"
Java taas on nopeampi Ubuntussa, eli mitä tuolla on merkitystä? Tärkempää on, että tarvittavat osat samassa paketissa niin ylläpito on helppoa ja ongelmatonta.
"Flash is listed by Mozilla's crash reporting system as the number one cause of Firefox crashes on Linux"
Samasta syystä se Firefox kaatuu Windowsissakin. Kaikki jotka valittaa kuinka Firefox kaatuilee käyttävät lähes aina jotain lisäosia mitkä aiheuttaa kaatuilun.
Saastuminen tapahtuu kun avaa saastutettuja tiedostoja. Sen lisäksi sitä ei itse huomaa päälle yleensä mitenkään.
"Esimerkiksi jos päivittää Firefoxin niin joku Flash saattaa esimerkiksi hajota. On varmempaa päivittää manuaalisesti yhdellä kertaa."
Ei ole kertaakaan käynyt näin. Ainut käyttis missä jotain on hajonnut päivityksen jälkeen on Ubuntu ja tämä on fakta, ei trollaus.
IE: Internet Explorer Charset Inheritance Cross-Site Scripting Vulnerability
FX: Mozilla Firefox Temporary File Download Manipulation Security Issue
Vaikkakin melko vaarattomia aukkoja, aukkoja kumminkin. Oletko aukkojen paikkauksen puolesta vain kun sinulle sopii? Tosin olen lukemani perusteella sinua opportunistina pitänytkin.
Monta kertaa on hajonnut Firefox Windowsissa joko itsensä tai lisäosan päivitykseen, onpa niin käynyt Linuxinkin puolella.
Jos se on NATin takana niin saa kai se olla vaikka maailman tappiin ilman että saastuu jos sillä ei tee mitään. Ilman NATtia voi olla että tuo 8 sekuntia on jo hyvä tulos.
myös modeemin palomuurin pois päältä ja jos et niin tuo tulos on uskottava muuten windows ilman palomuuria on kyllä haittaohjelmaimuri
Windowseissa päivitysongelmat on yleisempiä kuin missään muualla:
http://www.tietokone.fi/uutiset/2009/f_securen_bugi_rikkoi_vistan
http://m.digitoday.fi/?page=showSingleNews&newsID=200818213
http://m.digitoday.fi/?page=showSingleNews&newsID=20049672
http://keskustelu.suomi24.fi/debate/4239
(tähän voisi hakea loputtomasti linkkejä)
Syynä on se palapeli mikä asuu Windowsin päällä kun Windowsissa ei ominaisuudet riitä ja nämä palat kun käyttävät toistensa osia ja päivittyvät miten sattuu niin ongelmia tulee.
Ubuntulla päivitys voi hajottaa myös jotain, mutta käytännössä tämä tapahtuu vain julkaisupäivityksillä, tai sitten ytimen päivityksillä jos on jälkiasennettu sitä Ubuntua johonkin muuhun koneeseen mitä ei ole Ubuntulla myyty. Ratkaisut on käynnistää kone toisella ytimellä ja jättää tarpeettomat julkaisupäivitykset tekemättä.
Windows on kotikäyttäjien keskuudessa huimasti suositumpi joten ongelmia voi olettaakin olevan enemmän. Piratoitujenkin Windowsien osuus on moninkertainen Linuxin kotikäyttöosuuteen, eli ilmainen vs. ilmainen. Linux-distrojen toimimattomuudesta koti-PC -koneissa ei tietenkään uutisoida koska kyse on niin pienistä piireistä.
F-Securen tapauksessakin otsikko kertoo syypään: "F-Securen bugi". HP:n tössi taannoin käyttämällä AMD-prossuilla varustetuissa koneissa Intelille suunnattua Windows-imagea, harva laite toimii jos sille tukkii väärät ajurit. SP3:n asennuksessa nuo koneet sitten jumiutuivat. Taas voi miettiä että missä se syyllinen on, se ei ole Microsoft eikä AMD.
Windowsin kanssa minulla on tasan kerran lakannut jokin laite toimimasta, Intel Pro 220 ADSL PCI-modeemi meni mykäksi SP2:n asennuksen jälkeen. Ratkaisu oli hyvin samantapainen kuin Ubuntussa, järjestelmänpalautuksella askel taaksepäin, netti toimi taas ja Googlasin SP2 yhteensopivat ajurit. SP2:nkin tapauksessa kone kuitenkin boottasi Windowsiin asti.
Windowsiin joutuu kyllä ladata paljon lisäohjelmia, mutta silti se tuntuu viimeistellymmältä käyttikseltä kuin Ubuntu jonka kanssa joutuu painiskella monesti että saa edes asennettua koko systeemin toimintakuntoon.
Olen asentanut Ubuntua ties kunka moneen koneeseen ja tehnyt sen siksi kun Windows XP on ollut niin ongelmallinen ja puhelin on pirissy kokoajan ties minkä vian takia. Ubuntu kun on koneissa, ei ole ongelmia ollut.
"F-Securen tapauksessakin otsikko kertoo syypään: "F-Securen bugi"."
Niin mutta ihmisillä on F-secure, ja lukemattomia muita lisäohjelmia Windowsissa koska Windowsin ominaisuudet ei riitä ja siitä palapelistä tulee ongelmia.
"Windowsiin joutuu kyllä ladata paljon lisäohjelmia, mutta silti se tuntuu viimeistellymmältä käyttikseltä kuin Ubuntu jonka kanssa joutuu painiskella monesti että saa edes asennettua koko systeemin toimintakuntoon."
Kuuluisimpia urbaanilegendoja. Samassa sarjassa Windowsin rekisterin hidastumisen kanssa, joilla ei ole oikein mitään perää todellisuuden kanssa.
Ubuntu on erittäin helposti asennettava käyttöjärjestelmä, ja 99% tapauksista kaikki väitetyt "Ubuntun ongelmat" johtuu käyttäjästä joka asentaa sitä yhteensopimattomaan koneeseen tai muuten sössii.
"Olen asentanut Ubuntua ties kunka moneen koneeseen ja tehnyt sen siksi kun Windows XP on ollut niin ongelmallinen ja puhelin on pirissy kokoajan ties minkä vian takia. Ubuntu kun on koneissa, ei ole ongelmia ollut."
Olen myös itse asentanut vastaavasti Windows XP:tä asentaen juuri nuo samat softat joita käytän päivittäin itse eikä ongelmia ole ollut. Ubuntuakin olen kyllä pariin masiinaan asentanut, yhden kerran olikin hauska kun konetta tultiin hakemaan niin kävikin siinä keskustellessa ilmi että hakijalla oli Windows XP-lisenssi + levy ja tuo Ubuntu jyrätään samantien yli, turhauttavaa :D
"99% tapauksista kaikki väitetyt "Ubuntun ongelmat" johtuu käyttäjästä joka asentaa sitä yhteensopimattomaan koneeseen tai muuten sössii."
Tämä yhteensopimattomuus onkin kenties se suurin este Linuxin leviämiselle kotikäytössä, suurin valituksen aihe kun on ettei jokin laite toimi. Windows on paremmin tuettu ja käytännössä voit valita perus ATK-liikkeestä minkä tahansa tuotteen niin Windows-ajurit löytyy ja tulee mukana.
"Olen myös itse asentanut vastaavasti Windows XP:tä asentaen juuri nuo samat softat joita käytän päivittäin itse eikä ongelmia ole ollut."
Ongelma tulee siinä kun niitä pitäisi päivittää tai jos ei päivitä niin kone on turvaton käyttää.
"Tämä yhteensopimattomuus onkin kenties se suurin este Linuxin leviämiselle kotikäytössä, suurin valituksen aihe kun on ettei jokin laite toimi. Windows on paremmin tuettu ja käytännössä voit valita perus ATK-liikkeestä minkä tahansa tuotteen niin Windows-ajurit löytyy ja tulee mukana."
Ja sitten kun päivittää Windowsin uuteen julkaisuun tai vaikka vain service packin niin laite voi lakata toimimasta. Sitten pitäisi ostaa uusi laite kun ajurit on tietenkin suljettuja ja laitevalmistajaa ei aina kiinnosta uusia tehdä kun rahaa tulee paremmin myymällä uusi laite.
Ja sitten jos löytyy uusi ajuri niin laite ei välttämättä toimi kun pitäisi laitteen firmware päivittää, että laite olisi yhteensopiva sen ajurin kanssa, ja tilanne on oleellisesti sama kuin usein jollain Ubuntulla kun sitä asentaa geneerisine ajureineen random rautaan.
"Ongelma tulee siinä kun niitä pitäisi päivittää tai jos ei päivitä niin kone on turvaton käyttää."
Asennan aina Avast AntiViruksen joka hoitaa itse päivitykset. Samoin Windows ilmoittaa kun uusia päivityksiä on saatavilla. Nuo kaksi ovat riittäneet pitämään asentamani koneet turvallisina. Ubuntun paketinhallinta on kyllä yksi tuon käyttiksen hyviä puolia, ei sen puoleen, mutta eivät nuo erilliset automaattipäivityksetkään mielestäni ole ollenkaan huonoja.
"Ja sitten kun päivittää Windowsin uuteen julkaisuun tai vaikka vain service packin niin laite voi lakata toimimasta. Sitten pitäisi ostaa uusi laite kun ajurit on tietenkin suljettuja ja laitevalmistajaa ei aina kiinnosta uusia tehdä kun rahaa tulee paremmin myymällä uusi laite."
Eipä ole tämmöistä tullut vastaan, yksi laite on lakannut toimimasta mutta siihenkin on ollut päivitetty ajuri sen kun vain asentaa. Erittäin monien laitteiden kohdalla valmistaja ei mainitse sanallakaan koko Ubuntua/Linuxia ja ajureita ei sitten valmistajan toimesta ole olemassakaan. Toimivuus vaihtelee eikä Ubuntun Supported Hardware -listallakaan olevat laitteet aina toimi niin hyvin kuin olettaisi, esim. tuo läppäri mistä puhuimme tuolla toisessa ketjussa. Samoin mainitsin ettei myöskään Texas Instruments ACX 111-piirin sisältävä WLAN-korttini kuitenkaan toiminut vaikka Ubuntun listojen mukaan pitäisi. Toimivuus on satunnaista Ubuntussa.
"Ja sitten jos löytyy uusi ajuri niin laite ei välttämättä toimi kun pitäisi laitteen firmware päivittää, että laite olisi yhteensopiva sen ajurin kanssa, ja tilanne on oleellisesti sama kuin usein jollain Ubuntulla kun sitä asentaa geneerisine ajureineen random rautaan."
En ole koskaan joutunut päivittämään minkään laitteen firmwarea sen vuoksi että olisi ollut jokin konflikti ajurin kanssa. Emolevyihin olen joutunut biosia päivittämään kun sisällä ollut bios ei ole tunnistanut prossua tai jos bios on korjannut emolevyn kummallista käyttäytymistä tilanteissa, joissa mitään käyttistä ei edes ole ladattu. Eli en ymmärrä tuota firmware / ajuri -juttua kun ei ole moista vastaan tullut. Käytössä on kuitenkin ollut Windowseja 95:stä nykyiseen Vistaan asti ja useampia kokoonpanoja on löyty kasaan.
"Asennan aina Avast AntiViruksen joka hoitaa itse päivitykset."
Ei se ole mikään turvatae. Ei ne virustorjunnat uusia haittaohjelmia tajua, eikä kaikkia vanhojakaan. Käytännössä torjuvat 50-80% liikkeellä olevista haittakoodeista. Paikattu aukko torjuu 100% mitä siihen aukkoon on tehty.
"Eipä ole tämmöistä tullut vastaan, yksi laite on lakannut toimimasta mutta siihenkin on ollut päivitetty ajuri sen kun vain asentaa."
On se kyllä harvinaista, mutta ei mahdotonta.
"Erittäin monien laitteiden kohdalla valmistaja ei mainitse sanallakaan koko Ubuntua/Linuxia ja ajureita ei sitten valmistajan toimesta ole olemassakaan."
Ei sen tarvitse mainita. Sillä ei ole väliä missä se on mainittu, ja monilla valmistajilla joilla ei ajureita ole, löytyy kyllä sivustoilta lähdekoodia joista ajurit sitten tehdään käyttöjärjestelmiin.
"Toimivuus vaihtelee eikä Ubuntun Supported Hardware -listallakaan olevat laitteet aina toimi niin hyvin kuin olettaisi, esim. tuo läppäri mistä puhuimme tuolla toisessa ketjussa.
"Samoin mainitsin ettei myöskään Texas Instruments ACX 111-piirin sisältävä WLAN-korttini kuitenkaan toiminut vaikka Ubuntun listojen mukaan pitäisi. Toimivuus on satunnaista Ubuntussa."
https://help.ubuntu.com/community/WifiDocs/WirelessCardsSupported
Eipä tuolla mistään Texas Instrumentsista mainita, ja onko firmware päivitetty?
"En ole koskaan joutunut päivittämään minkään laitteen firmwarea sen vuoksi että olisi ollut jokin konflikti ajurin kanssa."
Tuo on usein tavallista sitten kun ajuriversio on eri mitä laitteen mukana toimitetaan.
"Emolevyihin olen joutunut biosia päivittämään kun sisällä ollut bios ei ole tunnistanut prossua tai jos bios on korjannut emolevyn kummallista käyttäytymistä tilanteissa, joissa mitään käyttistä ei edes ole ladattu."
Firmwaren päivittämistä tuokin on.
"Eli en ymmärrä tuota firmware / ajuri -juttua kun ei ole moista vastaan tullut."
Sitä, että ajuri toimii sillä käyttöjärjestelmäjulkaisulla mihin se tehdään. Pelkkä Windows XP ei välttämättä riitä vaan yhteensopivuus saattaa hajota service packin kohdallakin. Yleensä ei hajoa.
Jotta ajuri taas toimii, pitää laitteen firmwaren olla yhteensopiva sen ajurin kanssa. Ajuri jos on uudempi/eri niin firmwaren voi joutua päivittämään sille sopivaksi koska yhteensopivuus voi hajota.
Jos ostaa jonkun laitteen ja siinä on ajurilevy, sen laitteen firmware on todennäköisesti yhteensopiva näiden ajurien kanssa (kun kerran yhdessä ne myydään) ja niiden käyttiksien julkaisujen kanssa johon ajurit on tehty.
Sitten kun jonkun versio vaihtuu, voi muita joutua päivittämään sellaiseen versioon missä ovat yhteensopivia.
"Eipä tuolla mistään Texas Instrumentsista mainita, ja onko firmware päivitetty?"
Kortti on NetGear WG311V2 jossa siis ACX 111:
https://help.ubuntu.com/community/HardwareSupportComponentsWirelessNetworkCardsNetgear
Firmwarea ei ole päivitetty koska kortti on toiminut XP:ssä ja Vistassa ilmankin, en tiedä onko firmwarepäivitystä edes olemassa. Tai jos tarkoitat Ubuntuun ladattavaa firmware-tiedostoa etkä korttiin itseensä ladattavaa niin ei ole sitäkään.
"Tuo on usein tavallista sitten kun ajuriversio on eri mitä laitteen mukana toimitetaan."
Ei ole kyllä tullut vastaan, emolevyjen bioseja olen päivittänyt ja ne ovat korjanneet joitain ongelmia emolevyssä itsessään, näytönohjaimien bioseja olen päivittänyt silloin kun on ollut tarkoitus modata ohjaimia. Yhden DVD RW aseman firmwaren päivittänyt niin että se tukee myös -RW levyjä. En mitään mikä korjaisi jonkin yhteensopivuusongelman ajurien tai käyttöjärjestelmän kanssa.
"Firmwarea ei ole päivitetty koska kortti on toiminut XP:ssä ja Vistassa ilmankin, en tiedä onko firmwarepäivitystä edes olemassa."
Windows XP:ssä ja Windows Vistassa on eri ajuri. Jos se oli sama ajuri mikä tuli mukana niin kyllähän se on sen firmwaren kanssa yhteensopiva. Toisaalta tuossa sivulla mainittiin yhteensopivuus Ubuntu 5.10:n kanssa ja uudempien kanssa ei ole testattu. Epätodennäköistä, että yhteensopivuus on hajonnut jos nyt käytät eri versiota mutta eipä tuokaan ole mahdottomuus. Eri ytimellä käyttäminen voipi myös auttaa.
Ja milläs tavalla tuo nyt sitten oli oikeastaan rikki?
"Windows XP:ssä ja Windows Vistassa on eri ajuri."
Itseasiassa jos tarkkoja ollaan niin tuon kortin ei edes pitäisi toimia Vistassa valmistajan mukaan, mutta minulla on ollut se alusta asti XP:n ajureilla ja toimii tosiaan ilman mitään ongelmia.
"Ja milläs tavalla tuo nyt sitten oli oikeastaan rikki? "
Se ei pysty yhdistämään verkkoon. Kortti kyllä tunnistuu ja se löytää verkon mutta ei saa millään siihen yhteyttä. Käytän WEP-salausta ja olen moneen otteeseen varmistanut että kirjoitan salasanan varmasti oikein. Ndiswrapperia en siis ole kokeillut ja sillä se saattaisi toimiakin, tuon läppärini kanssahan Linuxin oma ajuri ei toiminut kunnolla kun taas Ndiswrapperin kanssa laitettu Windows-ajuri toimi mainiosti. 9.04 Ubuntua kokeilin.
"Se ei pysty yhdistämään verkkoon. Kortti kyllä tunnistuu ja se löytää verkon mutta ei saa millään siihen yhteyttä. Käytän WEP-salausta ja olen moneen otteeseen varmistanut että kirjoitan salasanan varmasti oikein."
Onko siinä Linuxin ajurissa WEP-salaus?
Ja Ubuntua kun käyttää niin siinä usein tulee suljetut ajurit mukana joita myös voi käyttää.
"Onko siinä Linuxin ajurissa WEP-salaus?"
Tuolla Compatibility-listassa oli kyllä tämmönen maininta:
"Worked out of the box with Breezy. WEP now works 100%!"
Mutta Breezyhän on vanha kuin mikä joten olisiko ajuri rikkoontunut tässä välissä? Sama tilanne kenties kuin tuon RT2500:n kanssa, tosin sillä kyllä sai yhteyden WEP-salauksien kanssa, mutta yhteys oli epävakaa. Vaikea sanoa. Yritin tosiaan useammin kuin kerran ja kävin verkkoasetuksissa manuaalisestikin luomassa verkon mutta yhteyttä ei pystynyt muodostamaan. Plussana tuo ATI-kortti toimi ainakin perusajurilla kun aiemmin löi jumiin työpöydälle (Ubuntu versio 8.04.1 muistaakseni). Ei ole vähään tullut Ubuntua käytettyä ja nyt kun on ylimääräinen kovalevy niin voisi sen laittaa tuohon vierelle.
Nyt siis koitin vain Live-CD:llä. Aikaisempien kokemusten perusteella Ndiswrapperilla toiminee tuokin.
Itse taidat nyt puhua puuta heinää. Viestisi sisältö ei tarkoita yhtään mitään. Yhtä hyvin olisit voinut kirjoittaa vaikka "pimpeli pom, hepskukkuu". Miten tuosta seuraa se, että kukaan olisi aukkojen paikkauksen puolesta vain silloin kun hänelle sopii?