Hesarin artikkeli tänään: Energiansäästölamppu voikin kasvattaa ympäristöpäästöjä
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Energiansäästölamppu voikin kasvattaa ympäristöpäästö...
Ympäristöpäästöt vähenevät jos hehkulamppujen tilalle vaihdetaan energiansäästölamppuja vain jos käytetään maalämpöä tai vastaavaa lämmitystä jossa itse lämmitys jo vähentää hiilijalanjälkeä. Ratkaisevassa asemassa ei siis ole hehkulamput vaan lämmitysjärjestelmä.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Energiansäästölamppu voikin kasvattaa ympäristöpäästö...
Ympäristöpäästöt vähenevät jos hehkulamppujen tilalle vaihdetaan energiansäästölamppuja vain jos käytetään maalämpöä tai vastaavaa lämmitystä jossa itse lämmitys jo vähentää hiilijalanjälkeä. Ratkaisevassa asemassa ei siis ole hehkulamput vaan lämmitysjärjestelmä.
Vastaukset 14
Vanhimmat
niinkuin siinä artikkelissa sanottiin :-)
Hyvä että tätäkin testattiin mitä monet sähkölämmittäjät ovat jo kauan toitottaneet (minua mukaanlukien :-).
Mutta tepsii näköjään myös öljytalossa...
nimim. hehkulamppuja vuosiksi eteenäin hamstrannut
Ei hyvää päivää .... joko siellä TKK:lla on apinoita profeettana .. eiku prtofessorina, tai sitten on faktat ottaneet "vähän" siipeensä toimittajan pistellessä mutkat suoriksi.
Laitetaan nyt vaikka neljä esimerkkiä:
1) "Poistoilmaluukku" - voiko professoritason ihminen todella olla näin pihalla? Siis ei ole edes perustason terminologia hallussa!
2) Puhumattakaan siitä, ettei normaaleissa asuinhuoneissa ole "poistoilmaluukkua" sisäseinällä, katon rajassa, vaan ilma johdetaan *lattian rajassa*, oven alla, olevan raon kautta eteis- ym. tiloihin ja sieltä edelleen pesutilojen kautta ulos/poistoilmakoneelle.
....eli tässä kohtaa putosi jo teoriapuoleltakin pohja pois.
3) professori höpötti (toimittajan mukaan), että patterin lämpö tulee pääosin katon rajaan , kun taas hehkulamppu luovuttaa lämpönsä säteilemällä, siis vertailuparina on ollut
- paljas hehkulamppu katossa
- virtauslämmitin = halvin mahdollinen sähköpatteri
...ihan ymmärrettävä koejärjestely, muttei nyt ehkä kuitenkaan 100 % todellisuutta vastaava. Jäi nääs huomioimatta mm. vesikiertoiset radiaattorit ja suljetut sähkölämmittimet, jotka nekin luovuttavat >50 % lämpötehostaan säteilemällä, lattialämmitys jne.
4) eipä ottanut rohvessoori kantaa siihen, miten käy, jos se hehkulämmitin tuottaa enemmän lämpöä kuin mitä lämmöntarve on. Tuleeko edelleen 100 % hyödyksi....?
ottaa kantaa mutta tämä
"2) Puhumattakaan siitä, ettei normaaleissa asuinhuoneissa ole "poistoilmaluukkua" sisäseinällä, katon rajassa, vaan ilma johdetaan *lattian rajassa*, oven alla, olevan raon kautta eteis- ym. tiloihin ja sieltä edelleen pesutilojen kautta ulos/poistoilmakoneelle."
on aika ihme väite.
Olen tämän elämäni aikana (58 tuli täyteen) asunut 7 kerrostalohuoneistossa
ja KAIKISSA on ollut poistoilmaritilä katon rajassa, yleensä keittiössä,
vaatehuoneessa ja kylppärissä.
> Olen tämän elämäni aikana (58 tuli täyteen) asunut 7 kerrostalohuoneistossa
ja KAIKISSA on ollut poistoilmaritilä katon rajassa, yleensä keittiössä,
vaatehuoneessa ja kylppärissä.
Mitä osaa ilmauksesta ASUINHUONE et ymmärrä?
Asuinhuoneissa on katonrajassa tuloilmaventtiili jota myös raitisilmaventtiiliksi kutsutaan. Eli sieltä tulee ulkoilmaa sisään eikä päinvastoin.
on ollut koko asunnon yksinkertaistus, kuten testeillä ja malleilla yleensä on, eli sillä yhdellä huoneella jossa poisto haluttiin kuvata asunto jossa poisto. Eihän ne yks yhteen mene, mutta sinne päin kuitenkin
> on ollut koko asunnon yksinkertaistus, kuten testeillä ja malleilla yleensä on,
On on, mutta siinä on jo jätetty oleellisiakin tekijöitä pois
- on (todennäköisesti) käytetty virtauslämmitintä, joka ei ole yleisin lämmitintyyppi vanhoissa eikä uusissa taloissa
- onko siinä patterin yläpuolella ollut kylmä pinta (jota myös ikkunaksi tavataan kutsua) sitä patterin konvektiovirtausta heikentämässä?
- jos on haluttu mallintaa koko taloa, niin em. virtauslämmittimen lämpimän virtauksen kaappaaminen "poistoilmaluukkuun" ei vastaa todellisuutta - iso osa ilmavirrastahan joutuu kulkemaan ainakin yhden oviraon kautta
- on (todennäköisesti) käytetty isoa lämmitystehoa (jotta on saatu aikaan selvästi mitattavia lämpötilaeroja) ja mahdollisesti myös normaalia asuntoilmanvaihtoa suurempaa ilmanvaihtokerrointa, mikä on johtanut suureen lämpötilakerrostumaan, mikä taas on johtanut siihen, että patterin tuottama lämpö on kadonnut pääasiassa sinne "poistoilmaluukkuun"
- kaikkein tärkein tarkastelu on jätetty "tarpeettomana" pois - lämmöntuotanto vs. lämmöntarve, eli syntyykö valaistuksesta JA MUISTA SÄHKÖLAITTEISTA enemmän lämpöä kuin mitä lämpöhäviöihin haaskaantuu?
"Mitä osaa ilmauksesta ASUINHUONE et ymmärrä? "
kaksi asiaa
-onko mielestäsi ainostaan asuinhuoneissa lämmittimiä ja valaistusta?
-kuka pitää huoneistossaan väliovia normaalisti elettäessä kiinni.? Ei kukaan.
> kaksi asiaa
Asiaa sinulla ei ole, ainoastaan ihmeellisiä harhaluuloja.
-onko mielestäsi ainostaan asuinhuoneissa lämmittimiä ja valaistusta?
No, enimmäkseenhän nuo ovat olo- ja makuuhuoneissa. Siis ainakaan minulla ei pala vaatehuoneen eikä kylppärinkään valot kovin montaa tuntia päivässä.
Ainoa merkittävä poikkeus tähän sääntöön on keittiö, jota ei siis lasketa asuinhuoneeksi.
-kuka pitää huoneistossaan väliovia normaalisti elettäessä kiinni.? Ei kukaan.
Älä yleistä omia perversioitasi. Useimmilla on tapana pitää vessan ja kylppärin ovet kiinni, samoin vaatehuoneen (...jossa on kanssa "poistoilmaluukku").
Ja onhan se kivempi myös, jos pystyy a) lapset pitämään ovea kiinni esim. läksyjä tehdessään ja yleensäkin b) ovet kiinni öisin. Toki monessa talossa on ilmanvaihto niin huono, että väliovet on pakko pitää selällään koko ajan... mutta silloin ei sitten ole sitä ilmavirtaa, joka veisi lämpöpatterin lämmön mennessään, kun ei ole ilmanvaihtoakaan.
"Asiaa sinulla ei ole, ainoastaan ihmeellisiä harhaluuloja."
Olen liki kuuskymppinen rakennusmestari ja täynnä
harhaluuloja asumisesta?
No, olkoon sitten niin, ei pahemminh heilauta.
Minusta tutkimuksen olisi pitänyt kattaa koko vuosi eikä pelkästään lämmityskautta, etenkin kun hiilijalanjäljet ilmoitettiin kiloissa. Vaikka kesäaikana valot eivät ole päällä niin paljon kuin talvella, vaikuttaisi tämä saatuun tulokseen.
Entäpä paremmin varustetuissa taloissa käytetyt jäähdytyslaitteet ja ilmalämpöpumppujen jäähdytyslaitteet. Hehkulampputalouksissa sähköä kulutetaan hehkulampun lämpöenergian jäähdytykseen, mutta miten iso merkitys tällä on koko vuotta ajatellen? Tästäkin olisi hyvä saada tutkittua tietoa.
Muitaakseni Motivan sivuilla on arvioitu, että hehkulampun lämmöstä saadaan hyötykäyttöön 60 %, ja tässä tutkimuksessa oletetaan että kaikki energia saadaan hyödynnettyä. Mistä näin iso ero johtuu? Onko toinen tai molemmat tahot tarkoitushakuisia?
Olisi kiinnostavaa nähdä tämä tutkimus loppuun asti vietynä.
Hesarin painettu artikkeli on hiukan laajempi kuin elektroninen versio, esim. tutkimusjärjestelyn osalta.
On mielenkiintoista että energiansäästölampuista tulee erilaisia tutkimustuloksia. Toimittaja varoittaa omassa painetussa kommentissaan yleistämässä liikaa.
Oli miten oli, hehkulamppukielto on tosiasia eikä sitä hevin muuteta. Se perustuukin pääosin Keski-Euroopan tilanteeseen jossa valtaosa EU:n väestä asuu. Siellä tarvitaan valoa vaikkei lämmitetäkään. Siellä kiellolla on parempi perusta kuin Suomessa.
"Oli miten oli, hehkulamppukielto on tosiasia eikä sitä hevin muuteta. Se perustuukin pääosin Keski-Euroopan tilanteeseen jossa valtaosa EU:n väestä asuu. Siellä tarvitaan valoa vaikkei lämmitetäkään. Siellä kiellolla on parempi perusta kuin Suomessa."
Suomalaisilla on vain tottelijoiden osa.
Kun tuo Irlannin kansanäänestys meni miten meni niin persut iskevät päätä seinään täällä ja murehtivat hehkulamppujensa menetystä. Mistähän löytäisi terapeutteja näille reppanoille?