Itse olen bibliofiili ja ornitologi aivan lapsuudesta saakka.
Nyt liityin vapaa-opiston puutyöryhmään (180e), jossa meinaan tehdä talven mittaan tyttärilleni ns. kapioarkut.
Olen jo luonnostellut ne valmiiksi.
Niin, piirrän myös, tai olen aiemmin piirtänyt muotokuvia. En mallista, mutta valokuvista.
Ihan näkoiseksi sanovat tulleen.
Nyt liityin vapaa-opiston puutyöryhmään (180e), jossa meinaan tehdä talven mittaan tyttärilleni ns. kapioarkut.
Olen jo luonnostellut ne valmiiksi.
Niin, piirrän myös, tai olen aiemmin piirtänyt muotokuvia. En mallista, mutta valokuvista.
Ihan näkoiseksi sanovat tulleen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mulla kun on tämä elämä vähän kokonaisvaltaista. En oikein osaa eritellä tätä eri sektoreihin, kaikki on tätä samaa kokonaisuutta. Joskus oli hankalaa tehdä CV:tä kub piti miettiä noita harrastuksia. Nohm onhan niitä, perhokalastus (viiteen vuoteen heittänyt perhoa), lukeminen(moneen vuoteen saanut luetuksi mitään kun alkaa olemaan vanhuusnäköä ja kädet ei oikein riitä), ATK, kun koneet on aina solmussa ja vaikkapa kesämökin remontointi, se kun luhistuisi, jos ei tekisi mitään.
Mutta kun ei nuotkaan oikein ole mitään harrastuksia, mä teen mitä teen, en erottele asioita, tää on vaan elämää.
Kun ilkeä olisi itelleen, sanoisin että mulla on harrastuksena typerille nettipalstoille kirjoittelu. Tottahan se on, kirjoittelen nettipalstoille, ja nettipalstat on nykyisin typeriä :))))))
Kiltisti sanottuna mulla on kirjallisuus ja kuvataiteet-
Noh, bibliofiili olen. Valitettavasti. Vaikka tuo lukeminen ei oikein onnistukkaan, kirjaa kertyy. Tota. Kasasin jo vuosia kirjastohuoneeseen tyynesti kirjoja kasoihin lattialle kun hyllyjä ei mahdu enää enenpää. Nyt on olkkarin lattiallakin jo kaksi kasaa ;( Päällimmäisenä joku taidekirja, siittä sujuva aasinsilta toiseen juttuun. Kuvataiteisiin.
Mä oon ammatiltani graafikko.Siis mainosgraafikko, en oikein taiteilija. Eli kuvaahan sekin on. Mutta ei tunnu ammatilta, se on enenpi elämäntäpa. Töitä harvemmin, palkkaa vielä harvemmin, juusii. Pitäis lähteä sinne kaatuvalle kesämökille hitsaamaan, kun tuli päissää uhotuksi pitää metalliveistosnäyttely...shit. Tänään ois hyvä syksyinen valo valokuvata yks juttu yhteen kilpailuun. Valokuvaaminen on hauskaa, olen kuvannut kymmeniä vuosia. En tee siitä numeroa, mutta harvempi graafikko kuvaa itse.
Mulla on ollut parikymmentä vuotta haaveena veistää itelle ja muijalle net ruumisarkut laudasta. Kai se harrastus toi haaveileminenkin on. Mutta net mä vielä väännän, jos siis en kuole ensin.
Mutta siis periaatteessa, mä en erottele harrastuksia muusta elosta. Kuka perskutti laittaa ansioluetteloonsa harrastukseksi ruumisarkkujen veistämisen suunnittelemisen?
=DW=
Kovin perinteiset nää harrastukset: lukeminen, käsityöt ja puutarhanhoito. Tänä syksynä aloitin taas jumpan, siinä oli vuoden katkos.
haluaisin harrastaa muutakin, erilaista. Esim. sukututkimusta. Taidot ei vaan riitä. Pitäisi päästä jollekin kurssille että pääsis jyvälle.
Täytyy ensinnäkin osata verrattain hyvin ruotsia ja lukea hyvin fraktuuraa.
Itekin innostuin siitä taannoin, liityin jopa seuraan. Hiukan selvitinkin.
Mutta kun sukupuu jo kolmannessa sukupolvessa ylöspäin viittasi toisiin kädellisiin, lopetin...
tsau; Täytyy taas mennä...Heippa!