Muistatteko edesmenneen ravintola Topikatin, joka oli viellä -90 luvulla voimissaan keskustassa? Kun rappusia
noustiin ylös kohti ravintilaa, oli portaikon seinällä aivan mahtava" kissat tanssii can-cania" seinävaate tunnelman nostattajana. Onko kellään arkistoisssaan kuvaa tuosta mahtavasta, mieleen painuneesta seinävaatteesta?
Ehkä jollain sen ravintolan entisellä työtekijällä tms. Olen toiveikas...
noustiin ylös kohti ravintilaa, oli portaikon seinällä aivan mahtava" kissat tanssii can-cania" seinävaate tunnelman nostattajana. Onko kellään arkistoisssaan kuvaa tuosta mahtavasta, mieleen painuneesta seinävaatteesta?
Ehkä jollain sen ravintolan entisellä työtekijällä tms. Olen toiveikas...
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jota myös lennonjohdoksi kutsuttiin.
Voi,voi kun siellä oli mukava tunnelma. .
Se oli oikein kaupunkilaisten kohtauspaikka. Rento fiilis,---- oli mukava nähdä tuttuja.
Mistäköhän johtuu ettei vastaavanlaista meininkiä ,eikä paikkaa enää kaupungissa ole?
Vastaavanlaista meininkiä ei enää ole helposti löydettävissä/saavutettavissa kun tuota ikää on tullut ja olemme vissiin ns. keski-ikäisiä :)) Nykynuorten meininkejä on, mut ne ovat erilaisia kuin meidän.
Sitä "entisten nuorten tunnelmaa" kyllä kaipaa, olemme ystävän kanssa sitä yrittäneet sitä viritelläkin, ja sellainen K50 disko toimisi jos niitä olisi ja sellainen olisi oikeassa ympäristössä...
Itse muistan Topikatista myös sellaisen maukkaan "suolaisen" letun joka oli ruokaisa, oliko se omeletti, munakas vai joku lätty vaan???
Onhan ne Kissanviikset kai olemassa edelleen, se vaan ei taida olla mitenkään meno- tai pohjienottomesta vaan arvostettu ruokapaikka. Pääsisiköhän siellä silti "entisten nuorten" tunnelmaan, oletteko kokeilleet?
Enpä itse muistele kaiholla topikatin ryyppymestaa...kuin paljon muitakaan menneen nuoruuteni
pyhättöjä. Olut maistuu edelleen samalta vaikka sen joisikin uudessa, modernissa pubissa. Tai
jopa kotisohvalla! Ja kuka estää kuuntelemasta niitä kasarihittejä kotonasi...ei kun joraamaan:
"uuua heela natten..."
Kuuntelehan sää vaan noita kasareitas hela natten från hemmasoffa!
Eihän topparissa soinu mitkään heela nattenit ,-vaan sellanen rauhallinen hissimusa taustalla,--
muistelen. Sehän oli tasokas seurusteluravintola.
Me aikuiset naiset kaivataan sitä tunnelmaa, niitä tunteita, ja entäs ne lähtövalmistelut! Pitää olla myös oikea ympäristö, me halutaan oikeesti käydä diskoissa. Kaljasta viis.
Eläköön se pieni ero, pukin ja kissamaisten naisten. Tosin se selittää, ikävä kyllä, senkin ettei ikäistämme toista sukupuolta juuri tapaa menomestoissa jorailemassa. Sekään ei kyllä ole este vaan ihan pieni hidaste.
Kissanviikset toimii edelleen siinä vanhassa paikassaan. Muistan 60-70 luvun herkullisen grillipihvin ja ranskalaiset joiden kyytipoikana käytin lapinkultaa... ja Topikatissa poikettiin usein duunin jälkeen ottamassa kaljat ja joskus enemmänkin.
Oi se aika nuoruuden.