Meille tuli kuukausi sitten aikuisen uroskoiran kaveriksi narttupentu. Alku sujui hyvin. Koirat olivat kavereita heti ensisilmäyksestä, mitä hieman ihmettelin, sillä uros ei siedä muita koiria. Uskoin, että totuttamalla hyväksyisi pennun, mutta tosiaan hyväksyi heti. Nyt kulunut kuukausi ja ongelmia alkaa tulla. Uros murisee, näyttää hampaita ja on yrittänyt käydä pentuun kiinni. Uros rajoittaa pennun liikkumista asunnossa murisemalla mikäli tulee noin kahta-kolmea metriä lähemmäs itseään. Pentu käyttäytyy riehakkaasti, mutta alistuvasti. Vanhemmalle koiralle on taattu oma rauha ja perustietous koirien mustasukkaisuudsta ja arvojärjestyksistä minulla on hallussa. Onko muilla ollut vastaavia kokemuksia ja miten olette selvinneet? Vanhempi koirani on voimakas ja suuri rotu, en voi vain antaa niiden keskenään selvittää välejään, koska en luota etteikö syntyisi pahaa jälkeä, sillä mielestäni välejenselvittelyn pitäisi päättyä jo pennun alistuviin elkeisiin. Antakaa neuvoja koiraihmiset!!
Pennun ja vanhemman koiran suhteessa pulma
yykaakoo
1175
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
tai näytät sillejotta sinä olet se johtaja joka määrää mitä laumassa tapahtuu eli muriseva seinään,mutta älä paapo sitä toista silloin ollenkaan vaan kohdistat juuri kaikki vain siihen joka ei ole kunnolla.Muista jotta myös myöhemmin jos pikkuinen ärsyttää tahallaan toista niin se jäähylle samantien.Ettekai mitään kääpiö koiraa ottanut jonkun ison kaveriksi ne ei tule ikinä selviin sillä pienet koirat kovia haastaan riitaa vaikka isommille jotka hermostuu ja listii sen.