Niin joo, on tullut huomattua sellanen asia, että miesten kanssa ei voi olla ystävä. Ystävyys vain ei riitä heille. Harvassa ovat miehet, jotka ovat valmiita olemaan ainoastaan ystäviä. Yleensä ystävyys/ tuttavuus menee pilalle siinä vaiheessa kun alkavat tavoitella.
Huh.
,,.
5329
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ei aina. No mä olisin ollut kaveri jos mua oltais kohdeltu ku kaveria.enste sanotaan ettei kiinnosta; sitte pidetään "peliä", sitte ku kysytään; ei tosiaan kiinnosta; sitten ku oot kavereita; loukkaannutaan ku nähdään toisen; jopa vielä kaveirn seurassa ja kostetaan se ja kohdellaan ku jotain p*skakasaa.
Eli naiset ne eivät taida aina osata päättää mitä haluavat mutta mitäs siinä ku "miehen kanssa ei voi olla ystävä".
Oikeasti joidenkin kanssa vois olla ystävä; vaikka näkee toisen kiinnostuneen; ei sitä niin tarvitsisi kohdella että saa siitä vihamiehen, mielummin niin että saa siitä ystävän tai edes kaverin. Ei sitä mitä toinen pystyy olemaan voi etukäteen päättää ja vielä sillä perusteella että "testaa" toista.
kaikki tavallaan
No tuo juttu ei ainakaan liity minuun, enkä pelaa kenenkään kanssa. rakastan vain yhtä, enkä halua muita väliimme.
Kavereita ja tuttavia voi olla, jos se vaan pysyy kaveruutena ja tuttavuutena.
Todella harvoin kiinnostunut kykenee olemaan myöhemmin enää vain ystävä. Siksi on ihan turhaa edes alkaa prosessoimaan asiaa ja ottaa vastaan toisen tunnepurkauksia ja ihastuksenosoituksia, kun se johtaa yleensä ennemmin tai myöhemmin välien rikkoutumiseen. Ei ehkä aina, mut kuitenkin on parempi viheltää peli poikki heti kun alkaa mennä metsään koko juttu.
koska sitä en unohda... Jos muhun joku ihastuisi ja vaikka en itse syystä tai toisesta näkisi sen enempiä tilanteessa; en mä kyllä loukkaamaan tahallani... ja jos tahattomasti jostain kumman syystä niin tekisin (saisin toisen lähestymään turhaan monta kertaa antamalla kuvan että mua toinen sillä tavalla kiinnostaisi), olisi mulla kaikki syy pyytää anteeksi.
Kyllä se voi pysyä kaveruutena; ja joskus mies voi olla hiukan ihastunut (ihan viattomallakin tavalla) mutta eivät kaikki ole valmiita rikkomaan mitään ja tiedostavat tilanteen; eivät tod.näk olisi valmiit osallistumaan mihinkään vaikka jostain kumman syystä jotain ehdottelisit (vaikka jos olisit tosi kovassa humalassa; en tarkoita että niin tekisit), ihan totta. Jotkut tietysti ovat, mutta eivät kaikki.
kohdalla näin. Olen ollut jo _pitkään_ ihastunut ystävääni, ja olen kertonut tunteistani melko alkumetreillä. Hän ei tunne ystävyyttä enempää, mutta ei minulla ole ollut mitään tarvetta osoittaa tunteitani kun ollaan tekemisissä ja nähdään vaikka tunteet ovatkin syviä. Nielin tilanteen ja sillä hyvä. Ollaan pysytty kavereina koko tämä aika eikä ole ollut hämminkiä ja tiedän ettei hänkään ole miettinyt asiaa sen kummemmin. Kai kuulun sitten siihen pienenpieneen vähemmistöön, tai sit ihmiset ilman omakohtaista kokemusta ei tiiä mistä puhuvat...