on pakko purkaa tänne...ihan sama vaikka joku näkisi kuka tän on kirjoittanut...
Nimittäin...en jaksa enää uskoa parisuhteeseen tais iihen että joku mua oikeasti rakastais, koska:
Mut on imetty kuiviin. Kuka musta kiinnostuis enää? Olen kai naurettava. En silti epätoivoinen, ehkä vihainen...
Mikä siinä on että ihmiset ei tajua että parisuhteessakin pitää osata antaa jotain. Saa lyödä päätä seinään siinä kohtaa kun ottaa miehen joka ei omaa kuitenkaan tarpeeksi tunteita vaan etsi minusta enemmän kaveria heikolle itsetunnolleen. Vi**u mua vit***aa!!! Mitään en oo saanu rakkauden nimissä!!!
No, onhan noita miehiä mutta kuka niistä on minun...?
Nimittäin...en jaksa enää uskoa parisuhteeseen tais iihen että joku mua oikeasti rakastais, koska:
Mut on imetty kuiviin. Kuka musta kiinnostuis enää? Olen kai naurettava. En silti epätoivoinen, ehkä vihainen...
Mikä siinä on että ihmiset ei tajua että parisuhteessakin pitää osata antaa jotain. Saa lyödä päätä seinään siinä kohtaa kun ottaa miehen joka ei omaa kuitenkaan tarpeeksi tunteita vaan etsi minusta enemmän kaveria heikolle itsetunnolleen. Vi**u mua vit***aa!!! Mitään en oo saanu rakkauden nimissä!!!
No, onhan noita miehiä mutta kuka niistä on minun...?
Vastaukset 2
Vanhimmat
että haluan että joku rakastuu muhun oikeasti. Ja sitten rakkaus vain syvenisi..ja se olisi molemmin puolista ja sitä olisi yhtä paljon ja se ajaisi tekemään kivoja asioita toisen eteen ja se toisi harmoonisen ja onnellisen olon. Se ei satuttaisi tai olisi epävakaa. Siihen uskaltaisi nojata kuin vanhaan tammeen. Se ei kaatuisi.
En halua ketään otta vain siksi koska se joku ei saa ketään muutakaan tai koska olen suloinen tyttö!!
Minäkin haluan jotain suurta!!!!Minä ansaitsen sen!
provolta ja vieläpä tosi huonolta sellaiselta. ;)