Onko kuolinpesällä aina lain mukaan oltava pankkitili? Isäni kuoli mutta tilanne on käsittäkseni sellainen että hänellä ei ollut mitään pankkitiliä omissa nimissään vaan ainoastaan käyttöoikeus äitini (=lesken) tiliin. Nyt siis kuolinpesällä ei ole pankkitiliä siinä mielessä. Pitääkö kuolinpesälle avata pankkitili mikäli kuolinpesä jatkaa olemassaoloaan? Leski ei ole halukas mihinkään ositukseen. Kuolinpesän rahat ovat negatiiviset, sillä lesken rahat ovat toisella tilillä, joka eivät kuulu pesään. Pesässä on kuitenkin sijoitusasunto. Mitä jos tämän vuokraa niin miten rahaliikenne hoituu, tuleeko pesälle avata pankkitili johon leskellä ei ole yksin oikeutta vaan tarvitaan kaikki osakkaat eli lisäksi minä ja veljeni.
Kuolinpesän pankkitili?
YksPöljäVaan
71466
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Käsittääkseni mitään pakkoa ei sinänsä ole.
Lesken on suostuttava kuitenkin ositukseen, jos sitä vaaditaan. Jos ei ennemmin, niin sitten myöhemmin.
Jos kuolinpesällä on omaisuutta ja siitä tuloja, kuolinpesälle kannattaa avata oma tili. Pesän varat pysyvät silloin helpommin erossa lesken omista, pesän ulkopuolisista varoista. Pesän osakkaiden ei ole pakko suostua järjestelyyn, jossa vuokratulot menevät jonkun muun kuin pesän tilille. Asunto jää silloin vuokraamatta.
Ymmärsin itse leskeksi jäädessäni,että ainoastaan leskellä on oikeus vaatia ositus.Olenko aivan väärässä? En tosin tiedä,miten sen laittaisin alkuun.
Olet väärässä. Kuka tahansa kuolinpesän osakkaista voi itsenäisesti vaatia osituksen tehtäväksi. Lesken vastustaessa tämä tehdään hakemalla sopiva asianajaja pesänjakajaksi. Kannattaa kuitenkin ensin puhua leskelle järkeä ja muistuttaa häntä siitä että hän joutuu maksamaan puolet toimitusosituksen kuluista (tuhansia euroja vähintään) jos sitä ei saada vapaaehtoisesti tehtyä ilman pesänjakajaa.
Jos kuolinpesässä on sijoitusasunto, ilman muuta rahaliikenteen hoitamiseksi kuolinpesälle tulee avata pankkitili. Leskellä on ehkä pyrkimyksenä kavaltaa vuokrarahat itselleen. Älkää suostuko vuokralaisen ottamiseen jos leski ei suostu yhteistoimintaan tässä asiassa. Jos vuokralainen on jo, eikä ole selvyyttä minne vuokrarajat menevät niin sitten kannattaa hakea pesänselvittäjä ottamaan pesän omaisuus hoitoonsa. Pesä, jossa on hankala leski, on yleensä kannattavampaa jakaa vaikka pakolla kuin jäädä vuosikausiksi jänkäämään itsestään selvistä asioista.
Leskenä en ollenkaan vastusta ositusta,koska ei ole mitään rahavaroja jaettavana,on vain tämä yhteinenkoti,jota edesmenneen jälkeläiset himoitsevat...Itselläni on kyllä omaisuutta jonkinverran,jota en missäännimessä halua heille kuolemani jälkeen jättää!Ps. Riittääkö edesmenneen perukirjassa maininta:Avioliitolain 103 §:n 2 momentin nojalla merkittiin ,että osituksessa, joka mahdollisesti toimitettaisiin ensiksi kuolleen puolison jälkeen,eloonjäänyt puoliso ei ole halukas luovuttamaan omaisuuttaan ensiksi kuolleen perillisille?Tarvitaanko muutakin? Ja mitä... Kiitän ja kumarran nöyrästi vastauksista.
Perukirjaan vaan merkintä että leski käyttää oikeuttaan olla jakamatta tasinkoa perikunnalle niin sillähän asia on hoidettu, kyseessä on ns. tasinkoprivilegi.
On hyvä ottaa maininta myös asumisesta perukirjaan. Eli leski pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käyttämän asunnon - kannattaa yksilöidä kiinteistö/asunto-osake - tavanomaisine koti-irtaimistoineen. Tasinkoprivilegiin sekä asumissuojaan vetoaminen vaikuttavat perintöverotukseen ja niihin on nimenomaan vedottava, joten maininnat molemmista perukirjaan.
Vain perukirjaan merkitty ( leski rikkaampi) tasingon antamisesta kieltäytyminen ei käsittääkseni takaa sitä, etteikö vasta kuolemasi jälkeen tehtävässä perikuntien välisessä osituksessa puolisosi perilliset saa tasinkoa sinun perillisiltäsi. Selvintä on tehdä ositus välittömästi.