Viime vuosina puhjennut avioliittoallergia

keskusteleminen asiasta ei auta ja huomaat,että ajattelet pohjimmiltasi perusasioista ihan eri tavalla kuin mies,niin pitäisikö erota ja etsiä mies jonka kanssa pääset asioista sopimukseen? Ei kannata tuhlata elämäänsä turhaan odottamiseenkaan....mutta myöskään kaikkea ei elämässä välttämättä voi saada ja kompromissejakin on tehtävä,jostain on luovuttava saadakseen jotain toista.....kannattaa laittaa asiat myöskin vaakakuppiin ja punnita,paljon vois voittaa jos tekis näin tai näin......

Jos mies ei ole päättänyt, että ei koskaan aio mennä naimisiin niin en ymmärrä mitä vielä odottaa?
Onko hän kertonut mitään järkevää syytä tähän? Jos olette olleet liki 10 vuotta yhdessä niin mitä syytä on vielä odottaa. Mikä siinä muuttuisi?

En ole ikinä ymmärtänyt, että miten joku on valmis saamaan lapsia jonkun kanssa, mutta ei ole valmis menemään naimisiin tämän kanssa. Joka on pienempi sitoumus? Ehkä se ei joitakin sitten niin haittaa, että ovat sidoksissa lapsen isään/äitiin lapsen kautta loppuelämänsä kunhan ei aviossa tarvitse olla. Voi olla, että jollekin se lapsen saanti on tärkeämpää kuin parisuhde lapsen isän/äidin kanssa. Haluavathan jotkut sinkutkin lapsia ja käyttävät spermapankkia ja lahjoitettuja munasoluja.
Vaikka mies on valmis saamaan lapsen kanssasi luulen, että hän on epävarma teidän yhteisestä tulevaisuudesta. Miten voi rakastaa päivittäin, kerran viikossa jne.? Jos mies rakastaa harvemmin? Vai rakastaako hän vähemmän kuin ennen?

Et voi vaatia muuta kuin miestä olemaan rehellinen. Että mikä on syy miksi hän ei halua vielä mennä naimisiin. Kun hän on sen kertonut sitten sun pitää miettiä mitä haluat. Voi olla, että mies haluaa esim. ristiäisten yhteydessä mennä naimisiin, kuten monet tekee. Mutta voi olla, että mies haluaa vielä vähemmän naimisiin kun on jo lapsikin.

Omalla miehelläni kesti kosiminen myös, mutta hän oli päättänyt kosia "juhlavuotena" eli kun olimme olleet 10 vuotta yhdessä. Menimme naimisiinkin samana vuonna. Olen onnellinen siitä, että jaksoin odottaa vaikka se olikin välillä vaikeata. Onhan siinä riski, että odottelet vuosikausia ja sitten toinen vaikka jättääkin sut. Ja pahimmillaan menee vuoden päästä jonkun muun kanssa naimisiin... Sitten olet turhaan odotellut ja joudut etsimään uuden kumppanin jne.

Ihmiset voivat olla onnellisia avolittossakin kymmeniä vuosia. Mutta kysymys kuuluukin, että onko mies kanssasi onnellinen ja haluaako hän olla kanssasi vielä kauankin? Mitkä on ne syyt miksi hän epäröi avioliittoa kanssasi? Vai eikö hän ole koskaan halunnutkaan naimisiin vai on vain vedättänyt?

Hankalaa kun toinen ei ole avoin keskustelulle. Luulen kuitenkin, että poikaystäväsi on itsekin hiukan hukassa eikä tiedä mitä oikeasti haluaa, kuten parisuhteissa jommalle kummalle partnereista on ikävä kyllä tapana käydä jossain vaiheessa. Toisaalta syy voi olla jossain muuallakin kuten stressin tapaisessa.. mene ja tiedä, kysymällä selviää ja vastauksen puutteessa voi olla aika alkaa katsomaan muita suuntia eläämäänsä.

Mutta onko se sinun rakkauden loppu mikäli mies ei haluaisikaan enään ollenkaan naimisiin? Kumpi on tärkeämpää, lapsi vai mies? Tähän voisin laittaa erään miehen minulle sanoma lausahdus: otin hyvän avioeron ja lapsen itselleni, mutta oma kantani on, että otan mieluummin hyvän avoliiton ja ei ollenkaan lapsia. Kumpi siis on sinun kantasi?