Eikös se vasta eilen ollut kun syvällä rintaäänellä paheksuttiin afrikan maita, ja oltiin maailman vähiten korruptunein maa, kun vähän raottaa raaputtaa jo alkaa totuus pilkottaa, korruptio, mätä ja "hyvä veli-kerho" ne sieltä pilkistää ikävästi, kiva on olla erinomainen muidenkin kuin vaan omasta mielestään, hyväähän on vaan tarkoitettu etenkin itselle ja kavereille
Kaveria ei jätetä
Nalli-Kallio
5142
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Suomessa korruptiotapaukset ovat piilossa soiden kätköissä ja tapaukset syvällä lähes saavuttamattomissa. Niiden esiin kaivaminen on lähes mahdoton tehtävä ja aikaisemmat sukupolvet ovat viitanneet kintaalla isovelijutuille. Nykyään nuoret toimittajat, joilla on intoa ja halua nostaa epäkohtia tapetille ovat kaivaneet esille löydöksiä jäävuoren huipulta. Löydökset ovat alkaneet puhuttamaan kansaa, vaikka itse asiassa niissä ei ole mitään uutta ja hämmentävää ainakaan minulle..
Aina on ollut korruptiota ja oman edun tavoittelua maailmassa niin meillä kuin muuallakin niin yhteiskunnallisella tasolla kuin henkilökohtaisilla tasoillakin. Olen sitä mieltä, että korruptiota on ja pysyy eikä tapaukset koskaan kitkeydy pois.
joka on ollut jossain kunnan, kirkon tai muun yhteisön luottamustehtävissä, tietää,
että tätä tietynlaista "hyvä veli" toimintaa on tapahtunut.
Puhutaan ja sovitaan asioista "poikien kesken", kaikkien ei tarvitse tietää kaikesta.
Esim. kirkkovaltuustossa uudet ja etenkin naisjäsenet jätettiin syrjään tärkeistä päätöksistä, silloin, kun
itse siellä olin. Ihmeteltiin kovasti, jos esitti eriävän mielipiteen.
Käskettiin vaan äänestää porukan mukana.
Nämä tämän hetken poliittiset jahtaamiset ovat käsittämättömiä, eikö Suomessa ole tärkeämpiä asioita,
joita pohtia. Media keskittyy joko muutaman poliitikon kiusaamiseen tai sitten seurataan tositeeveen tapahtumia. Iltapäivälehtien ja juorulehtien sivut ovat täynnä joutavaa juttua, mitä joku on tehnyt jossakin ohjelmassa.
Heikompiosaisten huolet ja ne poliitikot, jotka eivät tee mitään huomiota herättävää, unohdetaan kokonaan.
Vain se herättää huomiota, jos joku tekee virheen, tai ehkä, jos poliitikko sairastuu tai saa lapsen.
Mutta se kiinnostaa vain hetken.
että turhan överiksi paisunut, hyvin kallis, julkisuushakuinen vaalikampanjointi vähän rauhoittuisi.
Tiedotusvälineet on kaksinaamaisia, itse saavat suuret mainostulot.
Toimittajien moraali on sekin kiinni rahassa, palkka juoksee sen paremmin, mitä enemmän lehti myy.
Muistan, kun Pekka Vennamo hankki virka-autoksi Audin, muutama satatuhatta markkaa. Siitä tuli viikkojen kohu. Vennamo oli kysynyt ilta-sanomien toimittajalta, kauanko jaksaa kirjoittaa. Vastaus oli olut, niin kauan kun ihmiset lukee.
Nythän helpoiten pääsee päättäjäksi, jos on missi, urheilija tai muuten saanut julkisuutta, surkein esimerkki, Tony Halme.
Sitten muilla tuntemattomammilla on keinot jo vähissä, asiaa auttaa, jos nimi alkaa a:lla, ja sen päälle julmetun kallis kampanjointi.
enää ei normaalituloinen, joka ei pysty järjestämään rahoitusta, voi eduskuntaan päästä.
Jos paikallislehdessä muutaman kerran ilmoittaa ja naamansa näyttää, kukaan ei tunnista eikä
äänestä, muut kuin sukulaiset.
Ensin täytyy hankkia julkisuutta, ja rahoitusta, silloin mahdollisuus läpimenoon lisääntyy huomattavasti.
Eräs ystäväni lohkaisi, kun kunnallisvaalien jälkeen eniten ääniä saanut oli taksiautoilija, että
täytyy varmaan hommata taksilupa, voi tehdä vaalityötä töissäkin.
Eduskuntaan ei taida päästä taksia ajamallakaan.
Täytyy ainakin olla tuttu nimi, kuten siinä yhdessä elokuvassa, jossa Eddie Murphy näytteli ns. tavallista ihmistä, jolla oli entisen poliitikon kanssa sama nimi. Läpi meni, että heilahti, joku tosin ihmetteli, kun iho oli huomattavasti tummemmaksi muuttunut.
ja tulee olemaan, riittää demarimedialla tutkittavaa ja tuomittavaa.
Itse kun ovat niin viattomia.