Mulla on pieni ongelma. Ei suuri, sillä ei tää mun elämää kaada oli näin tai noin. Oon siis erään miehen kanssa tuttava ja mulla on ollu pientä ihastusta häntä kohtaan jonkin aikaa, en vaan tiedä oonko ihastunu häneen itteensä vai hänen ulkonäköönsä. Tää tyyppi ei oo oikeestaan mikään maailman huumorintajusin tyyppi, vitsailee välillä ihan hauskasti, hymyilee paljon ja naureskelee sillon tällön, mutta ei mikään ns. vekkuli. Normaalisti ihastun näihin vekkulimiehiin, joilla on mahtava huumorintaju ja kyky naurattaa ihmisiä (eli porukan pellet).
Hän nyt sattuu olemaan hyvin komee (kappas vaan), oikeestaan jopa mallin näkönen. Ei niinkään vartaloltaan, joka on tällänen perusmiehen lihakseton vartalo, vaan kasvoiltaan. Vaatetyylistä en lähe puhumaan, sillä sitä en yleensä ihmisissä huomioi. Meillä on jonkin verran yhteistä tän tyypin kanssa, vaikka hän onki paljon "ylempitasonen" kuin minä, korkeemmin koulutettu ja jutuista päätellen melko varakas (tälläkään ei lainkaan väliä, ihastus ilmeni ennen tätäkin tietoa :)).
Onko siis todellakin niin, että oon ihastunu tän ihmisen ulkonäköön? Aina kun sen nään on pientä jännitettä ilmassa ainaki mun puolelta, tuun tosi iloseks sen seurassa ja mietin mahollisia puheenaiheita. Mietin tässä äsken, et jos hän olis ruma ku persläpi nii en varmaan ois ihastunu, vai oisinko? Mitä ootte mieltä? Tulipa vaan tällänenkin mieleen, haukkukaa mut pinnalliseksi tai teinipissikseks, mutta mielipiteitä olis kiva kuulla muiltakin. Tiedoks kaikille jos henkilökohtaisuuksiin mennään, että oon jo 23-vuotias, joten teini en enää oo..
Voin melkeinpä jo arvata teidän vastauksenne.. :)
Hän nyt sattuu olemaan hyvin komee (kappas vaan), oikeestaan jopa mallin näkönen. Ei niinkään vartaloltaan, joka on tällänen perusmiehen lihakseton vartalo, vaan kasvoiltaan. Vaatetyylistä en lähe puhumaan, sillä sitä en yleensä ihmisissä huomioi. Meillä on jonkin verran yhteistä tän tyypin kanssa, vaikka hän onki paljon "ylempitasonen" kuin minä, korkeemmin koulutettu ja jutuista päätellen melko varakas (tälläkään ei lainkaan väliä, ihastus ilmeni ennen tätäkin tietoa :)).
Onko siis todellakin niin, että oon ihastunu tän ihmisen ulkonäköön? Aina kun sen nään on pientä jännitettä ilmassa ainaki mun puolelta, tuun tosi iloseks sen seurassa ja mietin mahollisia puheenaiheita. Mietin tässä äsken, et jos hän olis ruma ku persläpi nii en varmaan ois ihastunu, vai oisinko? Mitä ootte mieltä? Tulipa vaan tällänenkin mieleen, haukkukaa mut pinnalliseksi tai teinipissikseks, mutta mielipiteitä olis kiva kuulla muiltakin. Tiedoks kaikille jos henkilökohtaisuuksiin mennään, että oon jo 23-vuotias, joten teini en enää oo..
Voin melkeinpä jo arvata teidän vastauksenne.. :)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Eikä kai sitä kukaan voi sun puolesta tietääkään. Lähinnä alkoi kiinnostaa tämä asia, koska itse aivan samanlaisessa tilanteessa ja vasta tekstisi luettuasi aloin ajatella, että taidan itse olla ihastunut vain ulkonäköön. Mies ei ole oikein tyyliseni "porukan pelle" (joihin itsekin aina ihastun) vaan silloin tällöin ihan hauska, ei hyvävartaloinen tms, mutta mielettömän komea!
Jos alkaa miettiä luonnetta ja ulkonäköä erikseen niin siitä sen kai huomaa kumpaan on ihastunut. Kuten sanoitkin jos mies olisi ruma, et olisi kiinnostunut. Joten luonne sua ei ainakaan sytytä;)
peilikuva----------------------------------