Mulla on nyt muutaman vuoden ollut jonkinasteinen masennus, viiltelyä, itsetuhoajatuksia ja tällästä. Tuntuu, ettei se koskaan lopu. Viiltely on loppunut, mutta tuli uusi tapa satuttaa. Viime vuonna sain nimittäin vimman laihduttaa, joten pian listaan voisi kai lisätä syömishäiriönkin.
Ei mun elämässä ole nyt juuri mitään vikaa, josta voisi masentua. Niin en ymmärrä miksi silti masentaa todella paljon. En ole koskaan halunnut kuolla näin pahasti. Ihmisten olisi parempi olla ilman mua enkä mä muutenkaan ansaitse elää. En odota tältä elämältä mitään, joten en näe mitään syytä olla täällä. Ainoa vain, että en voi myöskään kuolla oman käden kautta. En voisi tehdä sitä perheelleni ja ystävilleni, koska he eivät tajuaisi sen olevan heidän parhaaksi. Onnettomuus olisi eri asia. Antaisin mitä vain, että pääsisin pois. Itsensä näännyttäminen on hidas itseaiheutettu kuolema eikö, mutta parempi sekin kuin ei mitään.
En tahdo terapiaa. Tahtoisin saada tämän perheen ja ystävien tuella loppumaan, mutta onnistuuko se.. Olen kuitenkin jotenkin yrittänyt jo pari vuotta. Tiedän, ettei se vain häviä äkkiä, mutta se tuntuu olevan aina vain pahempi ja pahempi. Nyt se tietenkin pahenee huonon syömisen kanssa, mutta en tiedä miten mun pitäisi sitten käsitellä näitä tunteita..
Haluaisin vain lopettaa kaiken, mutta en voi. En tiedä mitä tehdä.
En tiedä mitä haen tällä viestillä, mutta laitan sen kuitenkin..
Ei mun elämässä ole nyt juuri mitään vikaa, josta voisi masentua. Niin en ymmärrä miksi silti masentaa todella paljon. En ole koskaan halunnut kuolla näin pahasti. Ihmisten olisi parempi olla ilman mua enkä mä muutenkaan ansaitse elää. En odota tältä elämältä mitään, joten en näe mitään syytä olla täällä. Ainoa vain, että en voi myöskään kuolla oman käden kautta. En voisi tehdä sitä perheelleni ja ystävilleni, koska he eivät tajuaisi sen olevan heidän parhaaksi. Onnettomuus olisi eri asia. Antaisin mitä vain, että pääsisin pois. Itsensä näännyttäminen on hidas itseaiheutettu kuolema eikö, mutta parempi sekin kuin ei mitään.
En tahdo terapiaa. Tahtoisin saada tämän perheen ja ystävien tuella loppumaan, mutta onnistuuko se.. Olen kuitenkin jotenkin yrittänyt jo pari vuotta. Tiedän, ettei se vain häviä äkkiä, mutta se tuntuu olevan aina vain pahempi ja pahempi. Nyt se tietenkin pahenee huonon syömisen kanssa, mutta en tiedä miten mun pitäisi sitten käsitellä näitä tunteita..
Haluaisin vain lopettaa kaiken, mutta en voi. En tiedä mitä tehdä.
En tiedä mitä haen tällä viestillä, mutta laitan sen kuitenkin..
Vastaukset 4
Vanhimmat
Käytätkö kofeiinia, sen päivittäiskäyttö aiheuttaa osalle vakaviakin mielen häiriötiloja. Kofeiinilla tarkoitan kaikkia sen variaatioita joita on kahvissa, energiajuomissa, kolajuomissa, teessä, kaakaossa, suklaassa jne.
http://qmies.blogit.fi/
Tiesitkö että noista sun kofeiini puheista on enemmän HAITTAA kun hyötyä. Vai miksi luulet että susta niin usein valitetaan ylläpidolle?
Just.. Kofeiinia tulee ehkä kerran viikossa, että tuskin se siitä johtuu...
Surullista luettavaa. Tarttisit varmaan jutella jollekin asioista. Miksei terapia voisi olla vaihtoehto? Sitä on kuitenkin nykyisin niin monta erilaista muotoa, että varmaan jokin niistä voisi auttaa sua!
Masennus ei aina kysy syytä tai oikeaa ajankohtaa, se on sairaus joka vain joskus iskee, toisinaan outoonkin kohtaan elämää. Mutta se ei tarkoita etteikö siihen kannattaisi hakea kaikkea sitä apua jota on saatavissa! Itse masennuksen kokeneena en haluaisi kenenkään kokevan sitä oloa, että elämältä puuttuu tarkoitus ja että mieluummin lähtisi pois täältä kuin jatkaisi.
Mulla paha olo purkautui toiseen suuntaan, söin liikaa ja lihoin. Ruoka on yksi tapa säädellä tunteita. Mutta tulemalla tietoiseksi tästä asiaa on mahdollista muuttaa. Yleensäkin omien tunteiden tiedostaminen on tie parempaan: ajan kanssa sitä pystyy muuttamaan myös käyttäytymistään. Toivoisi, että sinun ei tarvitsisi painiskella tämän asian kanssa yksin. Toivon Sinulle rohkeutta hakea apua! Kohti valoisampia aikoja, toivottaa kohtalotoverisi.