Hei.
Olen 17-vuotias lukiolainen. Muutin vasta Tampereelle poikaystäväni luo ja tuntuu ettei minulla ole oikein ystäviä. Koulussa joitain hei-moi-tuttuja, on hekin ihan ok, mutta haluaisin oikeita ystäviä joiden kanssa viettää aikaa vapaa-ajallakin ja kertoa salaisuuksia yms. Olen yrittänyt rakentaa syvempää ystävyyssuhdetta minun ja näiden koulukavereiden välille. Olen ollut ystävällinen, iloinen, viestillä muistanut heitä ja ehdottanut koulussa tapaamisiakin. He ovat vastanneet viesteihini, mutta jos minulla on ollut saldo loppu, ei heistä ole kuulunut mitään. Olisin toivonut, että he olisivat ottaneet minuun yhteyttä joskus omatoimisesti, etten minä ole aina se joka ottaa yhteyttä.. en haluaisi häiritä ketään viesteilläni ja tapaamisehdotuksillani. Sitten tajusin, että ehkä heitä ei kiinnosta, niin jätin heihin yhteydenpidon.
Olen myös miettinyt onkohan minussa jotain vikaa.. mutta kun mietin ja poikaystäväni kanssa myös pohdittiin.. en vaan keksinyt mikä käytöksessäni on/oli väärää.. Liikayritys? Kiitos jos joku viitsisi auttaa ja jos haluaa ottaa yhteyttä mun email on: [email protected]
Olen 17-vuotias lukiolainen. Muutin vasta Tampereelle poikaystäväni luo ja tuntuu ettei minulla ole oikein ystäviä. Koulussa joitain hei-moi-tuttuja, on hekin ihan ok, mutta haluaisin oikeita ystäviä joiden kanssa viettää aikaa vapaa-ajallakin ja kertoa salaisuuksia yms. Olen yrittänyt rakentaa syvempää ystävyyssuhdetta minun ja näiden koulukavereiden välille. Olen ollut ystävällinen, iloinen, viestillä muistanut heitä ja ehdottanut koulussa tapaamisiakin. He ovat vastanneet viesteihini, mutta jos minulla on ollut saldo loppu, ei heistä ole kuulunut mitään. Olisin toivonut, että he olisivat ottaneet minuun yhteyttä joskus omatoimisesti, etten minä ole aina se joka ottaa yhteyttä.. en haluaisi häiritä ketään viesteilläni ja tapaamisehdotuksillani. Sitten tajusin, että ehkä heitä ei kiinnosta, niin jätin heihin yhteydenpidon.
Olen myös miettinyt onkohan minussa jotain vikaa.. mutta kun mietin ja poikaystäväni kanssa myös pohdittiin.. en vaan keksinyt mikä käytöksessäni on/oli väärää.. Liikayritys? Kiitos jos joku viitsisi auttaa ja jos haluaa ottaa yhteyttä mun email on: [email protected]
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ole onnellinen kun olet tyttö. Sinulla on siis ollut mahdollisuus saada seurustelukaveri jo nuorena. Tuossa "kehitystehtävässä" oleminen auttaa sinua siinä, että identiteettisi muodostuu terveelle pohjalle, ja kykenet myöhemminkin elämässäsi seurustelusuhteisiin. Saat siis hyväksyntää ja kosketusta, olet olemassa jollekin. Ilman häntä olisit todella yksinäinen Mansessa.
Jos masennus vaivaa, voit jo vuoden päästä saada masennuslääkettä (joskus jopa alaikäisenä). Ne antaa ensin citalopramia ja vasta sitten essitalopramia, mirtatsapiinia, fluoksetiinia, venlafaksiinia.. jne. Joten masennuksesta ei tarvitse kärsiä enää tänä päivänä. Pieni depis saadaan hyvin asettumaan.
No depression, we are your friends! Käy vaikka Sorsapuistossa fiilistelemässä ja keskity opintoihisi :). Ja nauti elämästä - Be happy! =)
Toivottavasti olet saanut vastauksia meiliboksiisi. Mielenkiinnosta kysyn: oletko niitä saanut?
Onnekas kyl olet kun poikaystävän omaat. Kaikilla ei ole sitäkään.
Oo onnellinen siitä kun sulla on poikaystävä jonka kanssa voit puhua tämmöisistäkin asioista!
Itelläni ei ole ketään kenen kanssa puhua tai viettää vapa-aikaa. Koulussa kyllä on juuri noita hei-moi tuttuja, mutta kun heille yrittää soittaa, niin aina on jotain muuta tekemistä tai eivät edes jaksa vastata.
"haluaisin oikeita ystäviä joiden kanssa viettää aikaa vapaa-ajallakin ja kertoa salaisuuksia yms."
Haluaisit siis kertoa intiimiasioita miehestäsi toisille naisille kuten millainen hän on sängyssä jne....? Mikä pakkomielle teillä naisilla on tällaiseen miehen yksityisyyttä loukkaavaan toimintaan?
Yksinäistä ja masentavaa... HALOO, sullahan on sentään se poikaystävä. Olisit onnellinen edes siitä, kun toisilla ei ole sitäkään