Olen sijaislapsi, jonka omat vanhemmat eivät pystyneet minusta huolehtimaan. Minut huostaanotettiin jo lapsena, koska alkoholistivanhemmilleni viina oli huomattavasti minua tärkeämpää. pitkään olin katkera vanhemmilleni,mutta aikuisena ymmärrän, että ihmiskohtaloita on niin monenlaisia. Olen kiitollinen vanhemmilleni siitä, että lyhyiden raittiusjaksojen aikana he eivät "penänneet" minua perheestäni takaisin itselleen, vaan antooivat minulle todellisen mahdollisuuden kasvattaa juuret sijaisperheeseeni, joka on minulle se ainoa todellinen perhe.
Minulla on nyt jo kaksi omaa lasta. Harkitsemme mieheni kanssa vakavasti sijaisperheeksi ryhtymistä. Minäkin haluan tarjota jolle kulle rikkinäiselle lapselle mahdollisuuden tasapainoiseen ja eheään lapsuuteen. Meillä on aikaa, rakkautta ja sylissä paljon tilaa. Oma äitini (sijaisäiti on ÄITINI, bioäiti on minulle "äiti") kannustaa ja tukee minua tähän raskaaseen elämäntyöhön. Hänellä on ollut lisäkseni muitakin sijaislapsia, joista kaikki pitkäaikaissijoituksessa. Olemme aina saaneet tuntea itsemme aivan yhtä rakkaiksi ja tärkeiksi kuin biolapsetkin ja tästä olen kiitollinen.
Minulla on nyt hyvä elämä, huonoista lähtökohdista riippumatta. Haluan osaltani laitta hyvän kiertämään ja tarjota tämän mahdollisuuden lapselle, jonka lähtökohdat elämälle niin ikään ovat heikot. Hatun nosto kaikille sydämellään tätä työtä tekeville sijaisvanhemmille:):)
Minulla on nyt jo kaksi omaa lasta. Harkitsemme mieheni kanssa vakavasti sijaisperheeksi ryhtymistä. Minäkin haluan tarjota jolle kulle rikkinäiselle lapselle mahdollisuuden tasapainoiseen ja eheään lapsuuteen. Meillä on aikaa, rakkautta ja sylissä paljon tilaa. Oma äitini (sijaisäiti on ÄITINI, bioäiti on minulle "äiti") kannustaa ja tukee minua tähän raskaaseen elämäntyöhön. Hänellä on ollut lisäkseni muitakin sijaislapsia, joista kaikki pitkäaikaissijoituksessa. Olemme aina saaneet tuntea itsemme aivan yhtä rakkaiksi ja tärkeiksi kuin biolapsetkin ja tästä olen kiitollinen.
Minulla on nyt hyvä elämä, huonoista lähtökohdista riippumatta. Haluan osaltani laitta hyvän kiertämään ja tarjota tämän mahdollisuuden lapselle, jonka lähtökohdat elämälle niin ikään ovat heikot. Hatun nosto kaikille sydämellään tätä työtä tekeville sijaisvanhemmille:):)
Vastaukset 43
Vanhimmat
... tarkoitus oli kirjoittaa, että minut huostaanoettiin jo VAUVANA:)
sitten kaikki vastustajat tänne yhteen ääneen riekkumaan, "mutta kun meillä ainakin oli ihan peestä koko sijaripaikka"ja "ne on manipuloinut sut, ei hyvää paikkaa voi ollakaan"
..että kerroit positiivisesta kokemuksestasi elämästäsi sijaisperheessä. Ihan mahtavaa, että harkitsette itsekin sijaisvanhemmuutta. Oma kokemuksesi kahden perheen lapsena olemisesta auttaa varmasti ymmärtämään sijaislasta. Onnea teille, minkä polun sitten valitsettekin!
Eräs sijaisäiti
tulisi jokaisen sijoitetun henkilön kokea samoin. Valitettavasti näin ei vain ole. Aika karskeja muistoja on aikuisilla aikoinaan sijoitettuna olleilla tuttavillani: seksuaalista hyväksikäyttöä, halveksuntaa, omilta vanhemmilta saatujen lahjojen polttamista yms. Toivottavasti aloittajan kaltaisia kokemuksia on edes muutamia!
Outoa, jos joku aikuinen sanoo itseään lainalapseksi. Saa todellakin ajattelemaan kirjoitusta provoksi.
räkättävä korppikotka haaskalla. joka ei usko millään, etä jollain on sijaiskodissa ollut hyvä olla.
Tukehdu katkeruutesi.
Enhän sanonut, etten usko ainoaankaan hyvään kokemukseen, vaan että kaikkien pitäisi olla hyviä kokemuksia (kun niin radikaaleja toimenpiteitä ihmisille tehdään). Kiitos nimityksestä. Ole sinä lainalapsi. Etkö sinä usko, että todella huonojakin kokemuksia on.
taas yksi kieroutuneen sijarin yksin puhelua ammattinsa tukemiseksi. säälittävää touhua sijareilta, eipä kuitenkaan tuo toivottua tulosta kun tiedämme että alkaa valtakunnalliset tutkimukset huostista ja sijais kodeista ensi vuoden aikana. tiedossa jopa rikossyytteitä.
sinulla on lainassa..ameeban?
enemmän aivokapasiteettia kuin sijareilla.
Oletko sitä mieltä ettei sijaisvanhemmuutta pitäisi olla lainkaan? Mitä niille lapsille sitten tehdään,jotka jää vaille huolenpitoa,ei mitään vai?
sut synnyttänyt ihminen on nimenomaan sun ÄITIS,ei sijaisvanhempana toiminut nainen.Kun sen ymmärrät,niin harkitse sitten itse ryhtymistä sijaisäidiksi,koska et koskaan tule olemaan mahdollisille tuleville sijaislapsillesi oikea äiti,vaikka kuinka paapoat.Vaan nimenomaan sijaisVANHEMPI.
hevonkuuseen sen rouvas kanssa, taitaa olla paha alemmuuskompleksi sulla.
niitä turhautumia voisi purkaa morkkaamatta asiaan täysin osattomia henkilöitä?
Tuota Sinun tarinaasi oli ihana lukea. Tiedän, että sijais vanhemmilla on usein hyvin raskasta ja vaikeaa, koska huonosti kohdellut lapset kokeilevat uusia vanhenpiaan. Lapset haluavat kokeilla ovatko vanhemmat varmasti heidän luottamuksensa arvoisia, koska heidät on mahdollisesti jo monta kertaa esimerkiksi hylätty.
Toivotan onnea ja voimia jos aiotte sijais vanhemmiksi ryhtyä.
mutta heitä vaan halveksitaan ja heidän päälleen syljetään. Mutta kun pullealla ammatillisella sijaisrouvalla (talo rakennettu valmiiksi sijoitetuista lapsista saaduilla rahoilla ja ostettu uusi auto) on vaikeaa, annetaan yhteiskunnan toimesta lomatukia, lisäliksaa ja autetaan pitämään uteliaat omaiset pois tontilta. Ammatillista, pulleaa rouvaa myös suojellaan tilanteissa, joissa aivan pienestä heillä asunut lapsi on toistuvasti itsetuhoinen = ei ole sijoitus oikein onnistunut. Jos lapsi oireilisi samaan tapaan omassa perheessä, hänet otettaisiin huostaan, mutta ammatilliseen perheeseen laitetaan itsemurhayrityksen jälkeen parin kuukauden kuluttua 2 pientä lasta lisää.
Mielestäni tällä palstalla on jotakin kieroutuneita tyyppejä - IHANAAAAAAA, kun on LAINALAPSIAAAAA, IHANAAAAAA. Mitä ihmeen ihanaa siinä on? Onko ihana olla HYVÄ LAMMAS, joka pelastaa eksyneitä, kuten Jeesus. Vai mitä ihmeen ihanaa asiassa on? Silloin, kun lapsi voi asua kotonaan omien vanhempiensa kanssa, sanon että IHANAA. Kaikenmaailma välistävetäjät ja sädekehien tavoittelijat pysykööt loitolla. Ei tämä ole mitään romanttista lepertelyä. Oksettaa suorastaan. Kyse on IHMISTEN ELÄMISTÄ, eikä siitä, mikä pullean sijaisvanhemman mielestä on IHANAAAAAAAA...........
ON todella arvokasta jos joku pystyy huolehtimaan näistä lapsista kunnolla, jotka omat vanhemmat hylkäävät. Ihailen näitä ihmisiä. Sinulla taitaa olla todella paha olla jos ei mikään ole ihanaa...
Paha olo tulee siitä, kun ammatilliset sijaisvanhemmat tekevät kaikkensa, että lapsen ja hänen sukunsa yhteydenpito saataisiin mahdollisimman vaikeaksi. Kyse on kaikesta muusta, kuin hylkäämisestä. Ja ammatillinen sijaisrouva sairaudessaan esiintyy, kuin Euroopan omistaja - koko ja ego ovat erittäin, suorastaan ylipursuavan suuria siihen nähden, mihin hänestä todellisuudessa on. Hänen ammatillisessa sijaiskodissaan lapset voivat huonosti, on itsemurhayrityksiä, paniikkihäiriötä, kuolemaa jne. Eli kaikkea muuta, kuin ihanaa.
Oli mahtava lukea kirjoituksesi. Olemme itse vasta lähdössä sijaisvanhemmuuden alkutaipaleelle, ja oli hienoa lukea ihmisen tarina joka on OIKEASTI läpikäynyt elämän muussa kuin bioperheessään ja on aidosti saanut sieltä ainekset hyvään elämään.
Kiitos tästä, sai taas toteamaan että tämä on se meidän perheen juttu.
Halaukset ja hyvää syskyn odotusta!
Tosiaan, koen aidosti, että minulle se todellinen äitini on sijaisäitinä. Hän oli minulle se äiti,joka oli läsnä. Biologinen äiti on minulle kuin etäinen täti, sillä hän ei oman ongelmansa vuokseen voinut/halunnut minuun pitää paljon yhteyttä. Kuten jo sanoinkin, en ole katkera. Ihmiskohtaloita on erilaisia ja minä olen saanut kokea hyvän lapsuuden lainalapsena.
Olipa outoa, että tätä termiä näin vastustettiin?? Olen aina ajatellut, että biologisetkin lapseni ovat minulla lainaa vain. Vielä enemmän lainaa ovat sijoitetut lapset, jos heitä joskus luoksemme saamme. Sydämessäni he kaikki tulevat kuitenkin aina olemaan läsnä, nyt ja ikuisesti, mutta fyysisestä todellisuudesta en pienenä ihmisenä voi yksin päättää.
Kyllä minä lapsena monesta pelkäsin, että bioäiti minut hakisi tupakalta ja vanhalta oluelta haisevaan kotiinsa. Pelkäsin menettäväni todellisen perheeni, mutta onneksi niin ei käynyt. Suurin osoitus bioäitini jonkin asteisesta rakkaudesta oli se kun hän sanoi, että toivoi minun saavan elää aikuiseksi saakka sijaisperheessä, sillä hän ei koskaan olisi voinut tarjota minulle yhtä turvallista, eheää ja rakkaudellista kotia. Ihailen hänen rohkeuttaan myöntää oma vajavaisuutensa. Hänen vuokseen minä sain mahdollisuuden hyvään lapsuuteen sijaiskodissa:)
Kiitos kaikille kauniiden viestien kirjoittajille:) Olen kertonut kerrottavani ja innolla jäämme odottamaan aikaa, jolloin mekin saatamme voida tarjota särkyneelle lapselle rakkaudentäyteisen kodin:)
Läheiseni sijaisukko oli puhaltanut pienen lapsen silmään tupakansavua siten, että silmää kirveli vielä tapaamisellakin. Ja vaikka haluttaisiin, ei saada hakea lasta pois tuosta tupakkaluolasta.
olet kyllä ihana ihminen kun haluat tarjota kodin toiselle
huostaluolasta ja tupakansavusta pois.
olet ryhtynyt ihan täysipäiväiseksi palstaterroristiksi? Joka saakelin viestiketju täyttyy sinun sairaista turhautumisistasi. Aijon ottaa selvää, voiko asialle tehdä jotain ja voisiko esim. ip:si bannata täältä kokonaan.
En vaan sulata kovin mustavalkoista ajattelua tällä sijaishuollon saralla. Läheiseni on joutunut sellaiseen paikkaan, että on vähän vaikea uskoa, että ihan todella ihania sijaishuoltopaikkojakin voisi olla olemassa. En halua kuitenkaan yleistää, vaan kerron kokemuksestani ja tuttavieni kokemuksista.
Niin kauan, kun läheiseni ja sukulaiseni joutuvat elämään tuon huonon sijaishuoltopaikan vuoksi sellaista elämää, joka ei ole ihmisarvoista, tulen viestittämään asioista. Etsin kyllä kanavat aina uudestaan ja uudestaan, koska tämän asian kanssa on niin raskas elää.
huolehdi keskuudessaan, esin Perhehoitoliiton kautta, että huonot sijaishuoltopaikat kertakaikkiaan eliminoitaisiin. Miksei Perhehoitoliitto ota lainkaan tällaista roolia? Luulisi sen vievän koko sijaishuollon asiaa eteenpäin. Jos läheiseni olisi hyvässä tai edes kohtuullisessa paikassa, olisi elämänlaatunit ja meidän koko lähisuvun elämänlaatu ollut jo vuodet paljon parempaa. Toisin kyllä tyytyväisyyttänikin esiin, jos läheistäni olisi onnistunut. Olen sitä mieltä, että tämä sijaishuolto ja se, millaiseen paikkaan joutuu, ei saa olla venäläistä rulettia tai arpapeliä.
Ja eikö niin, että yhtä pahalta se tupakansavun haju ja kirvely silmissä tuntuu silloin, kun sädekehäinen sijaisukko sen tekee, kuin silloin, kun lähes vieras täti (oma äiti) se tekee. Vai mikä tekee oman äidin tupakanpoltosta pahemman?
niin kommentoin vielä sen verran, että en ymmärrä miksi nostit tupakoinnin esille noin vahvasti? Minä vain kirjoitin, että pienenä minua pelotti joutua äidin luo, koska hän paitsi tupakoi (lähes ketjussa) sisällä asunnossaan oli alkoholin suurkuluttaja. Kyllä varmasti on paljon sijaisvanhempia, jotka tupakoivat. En näe siinä mitään ongelmaa, jos tupakointi tapahtuu ulkotiloissa ja vielä mieluummin lasten katseilta suojassa. Sisällä tupakointia en voi hyväksyä missään olosuhteissa, jos asunnossa lapsia.
Pidättäydyn vierailemasta tällä palstalla, koska täällä on niin paljon palstaa terrorisoivia henkilöitä. Itsekin janoaisin vertaistukea; palstaa, jossa vain sijaisvanhemmat tai sellaisiksi ryhtyvät voisivat kirjoitella. Olen itse vakuuttunut omalla kohdallani siitä, että juuri perhehoito on se, mikä pelasti minut. Varmasti on olemassa perheitä, jotka ryhtyvät väärin motiivein tähän työhön, MUTTA en usko, että tällaiset ihmiset tätä työtä jaksavat kauaakaan tehdä. Oma äitini sanoo aina, että sijaisvanhemmuus on hänelle KUTSUMUStyö.Palkkiot lapsista eivät ole suuren suuria, aika tarkaan kuluja joutuu kyttäämään. Mutta jos todella haluaa, voi elää elämänsä näinkin; pienellä rahalla, mutta suurella sydämellä lasten ympäröimänä.
lasten nähden. Olen myös nähnyt siellä - silloin, kun vielä sain ko. tontilla käydä (sen jälkeen kun olin kertonut sossuille näkemistäni / kokemistani epäkohdista), miten noin 12-14 vuotiaat jonkin sortin muun valtavan lapsilastin päälle laitetut kesävarhaisnuoret vetelivät niin ikään tupakkia täysin rauhassa ko. tontilla. SijaisROUVA ei millään muotoa puuttunut ko. varhaisnuorten tupakointiin, eivätkä varhaisnuoret olleet millään lailla ihmeissään vaikka ROUVA tuli pihaan. Kun kerroin asiasta sosiaaliviranomaisille ja sosiaalilautakunnan puheenjohtajlle (muuten rouvan ystävä) ei ketään kiinnostanut. Viranomaisten reaktio oli suunnilleen EVVK (= ei vähempää vois kiinnostaa).
Tuo sijaisperhe muuten elää näistä lapsista / varhaisnuorista / nuorista saamillaan rahoilla, vaikkei koulutsta järin ko. vanhemmilla ole.
That's it. Tuolle kunnalle oli tärkeää saada läheltä, mutta metsän keskeltä sijaishuoltopaikka, jonne saattoi äkillisissä tilanteissa kipata lapsia (ylittää säännöllisen tilapäisesti lain sallimia lapsimääriä). Joten viranomaiset olivat itse mukana huonon laadun tekemisessä - joten kuka olisi hoitanut VALVONTAA, kun kyseessä oli toimeksiantosopimuksella palkattu paikka. Oikein oksettaa. Minun läheiseni joutui tuollaiseen paikkaan. (Lähtökohta muuten silloin, kun hänet sijoitettiin, oli 2 kk täysin muuta). Paikka oi 2 kuukautta tavallinen sijaisperhe, mutta todella 2 kuukauden kuluttua tuli ensimmäinen lapsilasti ja sitähän sitten jatkui, niin ettei meinannut henkeä saada.
pienellä sydämellä ja suurella rahalla. Olen kuullut, että tuo sijaishuoltopaikka on oikein mestari vetämään rahoja esim. omien lapsiensa matkoihin ym. kursseihin. Omat lapset saavat maksuja, kun ottavat jonkun sijoitetun lapsen silmänlumeeksi mukaan.
taas vie kalatkin vesistä? Vai????
Voi miks voi miks, miks ei se peili, ikinä auta niin molemmin puolin?
Ei kun vouhkataan, syyttä tai suotta, ja himo rahaan-ko? Pelko menettää rahaa toisel puolen ja että ne sit saa ne munkin rahatulot kun ne vie mun lapset, mut ei ajatus käy, miks ne vie mun lapset???
Miks en minä ITSE VOISI HOITAA LAPSIANI, missä se ajatuksesi äiti/isä on????
Voi elämän kevät, tätä elämää täällä ja tuolla toisella eli biopuolella luettuna, totuus on ja tulee olemaan yleensäkin niin toisenlainen, nyt ja aina!
Lopun elämää, BIOT: äiti ja isä, ajatelkaa ja SELVINPÄIN JO VIIMEIN!
vaikkeivat isä ja äiti kykene hoitamaankaan. Ei ole lapsen syy siten, että hänet pitää laittaa esim. sairaalle sijaisvanhemmalle, koskapa vanhemmat eivät ole kyenneet hoitamaan. Ja mitä sanot, jos lapsia pitää ottaa 7 -10. Mistä on kysymys? Halusta auttaa lapsia vaiko rahasta. Niin kuule, voi itku. Kyllä sen tähtisijaisvanhemmankin kyvyt hyytyy matkalla, kun joukossa on pari vauvaa ja useita alle kouluikäisiä ja muitakin roppakaupalla. Arvostan ennemmin sellaisa, jotka ottavat esim. 2 sijoitettua lasta (jos ottavat).
En ole kade sellaisille onnettomille, joiden pitää keinotella itselleen yhteiskunnan rahoja. Rahanahneudesta on vaan kerrottu minulle eri sektoreilta. Jos ko. pereellä olisi 2 sijoitettua lasta, en koskaan edes mainitsisi rahaa.
joten haukkusi meni ainakin nyt väärälle puulle. Mahdatko itse naukkailla, kun tuollainen tulee mieleen.
on epäonnistunut. Jos siellä joukossa on joku ihana lainalapsi, joka on päässyt ihanaan sijaispeheeseen hyvä niin. Joka tapauksessa on luvattoman paljon niitä kertomuksia, jotka ovat syvältä. Ja siinä, että lukuisten ihmisten elämä pilataan, ei pidä syyllistää yhteiskunnan vähäosoisia. EI KERTAKAIKKIAAN ole yhdenkään lapsen syy, että hänen vanhempiensa elämä ei ole mennyt alkuperäisen käsikirjoituksen mukaan. Eikä ainuttakaan lasta saisi laittaa jonnekin huonoon paikkaan, kun muutakaan ei ole. Jos ei löydy hyviä sijaisperheitä, on alettava tukea perheitä ja ihmisiä ylipäätänsä paremmin ja sitten rakentaa valtion lastenkoteja - jissa kukaan ei joudu jonkun epämääräisen sijaisvanhemman vallankäytön ja sairaiden mielitekojen kohteeksi. Tällaistakin tapahtuu. Näet sen, kun avaat suloiset silmäsi, suloinen lainalapsi.
sosiaaliportista löytyy suojattu sivusto sijaisvanhempien keskusteluun.
Kiitos positiivisesta viestistä! Ihana nähdä että liikkeellä ollaan oikealla asenteella. Täällä näyttää valitettavasti vallitsevan sama ilmasto kuin muuallakin; kaikki energia menee siihen, että mietitään kuka teki mitäkin, kuka oli isompi roisto, omia käsittelemättömiä möykkyjä retostellaan ja piruja maalataan joka seinälle. Siinä sivussa lapsi on ja kasvaa kokoajan. Jos kaikki tämäkin energia käytettäisiin lapsen eduksi, niin johan alkaisi tapahtumaan tässä maassa.
Huonoja aikuisia on joka ryhmässä. Turha kaivaa tikkua kaverin silmästä, kukin katsokoon peiliin ja arvioikoon omia tarkoitusperiään. Jos biovanhemmilla menee pieleen, niin miksi ei menisi sijaisvanhemmillakin?
Lapset keksivät hyvinkin osuvia ilmauksia asioille; miksikäs muuksi sitä ei-oman suvun jäseniä sanoisi? "Laina-" kuulostaa paljon maalaisjärjen mukaisemmalta kuin "sijais-" ja mitä äiti-sanan käyttöön tulee, sanakirjan mukaan se on naaraspuolisen (jälkikasvusta) huolehtijan nimike. Ei enempää eikä vähempää.
Ei pidä vähätellä, että joka ammattikuntaan mahtuu sopimattomia tyyppejä. Kysymys on lasten elämästä. Yhtäkään epäsopivaa ei saisi tehtävään valita - tai jos näin käy, asia pitäisi viipymättä korjata.
Fakta on, että meitä on moneen junaan. On sopimattomia (bio/sijais/adoptio)vanhempia, epäpäteviä sosiaalityöntekijöitä, asennevammaisia opettajia ja huonoja päättäjiä. Se ei saisi meitä estää huolehtimasta siitä, että lapsen etu toteutuu aina ja kaikkialla. Tätäkin palstaa lukiessa syntyy vaikutelma, että syytellään, kadehditaan ja jossitellaan.. kun senkin ajan voisi käyttää lapsen hyväksi. Asioille voi aina tehdä jotain ja epäkohtiin pitää puuttua. Motiivina pitäisi kaikilla toimijoilla olla vain ja ainoastaan lapsen etu.
lapsen ja vanhemman / läheisen suhteeseen. Mielestäni sellainen ei ole lapsen etua.
http://kaisaruokamo.blogspot.com/
"Loppuvuosi on ymmärrettävästi hyvä aika ottaa lapsi huostaan, sillä kunnat saavat rahaa lastensuojeluun lastensuojelukertoimen mukaan. Tämä kerroin lasketaan vuoden lopussa huostaanotettujen lasten määrän mukaan. Kertoimen laskentatapa on ääliömäinen, siihen kun ei vaikuta mikään muu lastensuojelutyö. Vain huostaanotettujen määrä merkitsee. Lastensuojelukerroin ei noteeraa kunnan tarjoamia avohuollon tukitoimia. Viheliäistä."
Onneksi pääsin pois aikoinaan väkivaltaisten ja alkoholisoituneiden vanhempieni luota. Parasta mitä mulle on tapahtunut on pääsy pois heidän luotaan. Ehkä mä sitten yksi poikkeuksista mutta mulla hyvät sijaisvanhemmat.