Minulla on noin viisi kuukautinen sekarotuinen koiranpentu,joka kynsiä leikatessa muuttuu aivan mielipuoleksi. Näyttää hampaitaan,puree älyttömästi ja rimpuilee pois. Kynsien leikkuusta ei tule kertakaikkiaan mitään,vaikka antaisi mitä makupaloja. Mitä neuvoksi? En kuitenkaan haluaisi lähteä leikkuutamaan eläinlääkärin luo.
Koiran kynsien leikkuu
Sander90
15221
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ainoa keino on olla antamatta koiralle periksi, sillä jos se huomaa kerrankin että hei, tästähän pääsee pois kun oikein rimpuilee ja näyttää hampaita jne. niin sitten siitä ei tule koskaan mitään siitä kynsien leikkuusta. Eli mahdollisimman rento alkutilanne, yhtäkkiä vaan kynsien kimppuun, ettei koira ehdi etukäteen stressata, sitten jonkun avustuksella pidätte huolen, ettei se pääse rimpuilemaan pois, ja alussa kun yksikin kynsi on leikattu, oikein hyvät makupalat ja kehut päälle. Siis joka kynnen jälkeen. Myöhemmin kun alkaa sujumaan, niin voi palkita esim. joka tassun jälkeen ja kehua.
Kaikkein tärkeintä on että et anna koiran huomata että se pääsee hommasta "kuin koira veräjästä" vaan rimpuilemalla. Ole myös tuossa tarkkana ettet vahingossa leikkaa liikaa verisuoneen asti. Kun koiraa sattuu niin se alkaa kammota tapahtumaa, on tärkeää, että leikkaat riittävän vähän kynttä kerrallaan.
mulla ainakin auttoi se kun koiran kanssa lukittauduttiin vessaan, ja pidin sitä koko ajan paikallaan ettei pois pääse,siinä sen päällä varmaan vartin olin,kunnes rauhottui, ekan tassun jälkeen homma sujui tosi helposti kun koira tajusin ettei siinä mitään pelättävää ole :)
Opetin pentua niin, että pidin sitä sylissä jonkin aikaa ilman mitään toimenpidettä, kuitenkin samassa asennossa kuin leikatessa. Kun pentu oli rauhoittunut (ja kannattaa malttaa rauhassa, jos alkaa taas venkoilla niin rauhoita sylissä vaan uudestaan) leikkasin aluksi yhden kynnen ja palkitsin ja päästin pois. Sama myöhemmin uudestaan.
Sitten aloin pikkuhiljaa lisätä määrää, yksi etutassu kerrallaan jne. Myös palkinnoksi valitsin jotain koiran mielestä superherkkua jota ei muutoin saa kuin toimenpiteiden jälkeen. Herkun laitan valmiiksi odottamaan viereiselle pöydälle niin että koira haistaa sen mutta ei siihen ylety (itse leikkaan istuen lattialla, koira sylissä), nyt se on jo oppinut että kynnenleikkuusta seuraa kyseinen palkinto ja malttaa olla leikkuun ajan.
Jos koira on kiinnostunut kaivamaan myyriä ja muita ötököitä, niin anna ihmeessä tehdä niin ja kannusta siihen. Silloin ei tartte leikata kuin kannuksen kynnet joskus ja jouluna. Meillä toimii homma näin.
Ei villi- tai katukoirillakaan mitään manikyyrejä ole luonnossa...
Tuo on totta, mutta suosittelen silti että siihen leikkuuseen opetetaan pentuna ja leikataan silloin hieman useammin. Jos ei koira ole tottunut yhtään niin voi ne pelkät kannuksetkin olla aika tuskan takana leikata.
Viitsi "kaivaa" niin paljon että kynsiä ei tarvitsisi leikata vaikka koira olisi aina vapaana kynnet kasvaa siitä huolimatta.Katukoirat ovatkin törkeässä kunnossa kyllähän eläin kärsimälläkin toimeen aikansa tulee suomessa katukoiria ei ole mutta esim viipuri on täynnä niitä.
Tietenkin niitä oman koiran kynsiä pitää tarkkailla, että tietää milloin täytyy leikata, toisilla kynnet kuluu enemmän kuin toisilla ja voihan se kasvuvauhtikin olla yksilöllistä. Pentuna kannattaa leikata vain ihan vähän kerrallaan ja useammin, jotta koira tottuu leikkaamistapahtumaan.
No juu siinäpä tuli kerrassaan mainio neuvo, kannustakaa siis koirienne kaivamista... voi hyvä sylvi näitä... :))
Ei ne kynnet siinä kaivuuhommassa niin paljoa sitä paitsi kulu että voisit kuitata ne 2 krt/vuodessa leikkuulla... laiskan puolustus, sanoisin
Paikoillaan on koiran pysyttävä sen hetken, että ainakin yhden jalan kynnet leikataan. Sitten voi välillä juosta mutkan, ja leikataan toinen jalka. Tai siis kynnet... Itse en tosin tähän ole ikinä jaksanut vaivautua, vaan kaikki kynnet leikataan kerralla ihan pienestä pitäen. Enkä todellakaan hyväksyisi kiemurtelua ja murinaa, puremisesta nyt puhumattakaan. Viisi kuukautta vanha pentu, heh! Tilannehan on sama, jos antaisit kolmevuotiaan lapsen terrorisoida itseäsi ja vähän myöhemmin myös muuta ympäristöä! - Jos nämä jutut täällä keskusteluissa ovat ihan totta, niin enpä lainkaan enää ihmettele, miten monilla aikuisilla ihmisillä on nykyään niin paljon ongelmia sekä koirien että lasten kanssa...
Anteeksi Sander90 jos pahoitit mielesi. Kovin nuori kun ilmeisesti vielä lienet, jos nimerkistä voi päätellä. Vaan ota nyt koirasta kunnon ote, paitsi kuvaannollisesti myös ihan fyysisesti, ja laita asiat kuntoon. Sata kertaa mukavampaa on sinulla koirasi kanssa seuraavat kaksitoista vuotta, kun vain otat vastuun laumastasi ja alat määräilijäksi. Mikään ei ole parempi (lauma)järjestelmä kuin valistunut yksinvaltius. Pätee myös ihmisten yhteiskuntaan, mutta valitettavasti ihmiset eivät ole siihen kypsiä vielä.
ksi.Meillä cihauhau 2v.Otetiin 1v.7kk Viimeeksi antoi hyvin leikata mies piti sylissä ja minä leikkasin.Nyt ei antannut millään leikata muris ,vinku ja rimpuili saatiin jotenkuten leikattua.Neuvo olisi tosi hyvä?En kyl veisi ammatti-ihmisen leikattava.
Vaihda kynsisaksia. Jotkut sakset painavat kynnen hermoja samalla kun kynsiä leikellään, koira pelkää hermoihin asti leikataan. Omakohtaista kokemusta löytyy. Uusilla paremmilla saksilla antoi koira kyntensä nätisti leikata. Koiralle kannattaa rauhoittavasti jutella leikkuun aikana.
Palkitse jokaisen kynnen leikkauksen jälkeen, kinkun palalla, tai koiran mielestä hyvällä herkulla.Kun palkka on hyvä, koira haluaa kynsienleikkuuseen ;)
1). Koira aloilleen, kun rauhoittuu, aletaan leikkaaminen.
2). Jos riehaantuu, niin pitele jämäkästi, mutta hellästi aloillaan, kun rauhoittuu, jatka.
3). Älä päästä pois ennenkuin rauhoittuu, eli ei pyri pois, murise tai pelkää.
4). Palkkaa maltillisella kehulla ja vaikka nannalla, kun on tositosi nätisti/leikkaaminen ohi.
6). Varo palkkaamista väärään aikaan.
Toiset otukset vaan ovat äärettömän herkkiä kynsistään.
Meillä sattuu asustelemaan rwu. jonka kynsienleikkuuta on harjoiteltu luovutusikäisestä lähtien, koskaan ei ole liikaa leikattu (ei ensimmäinen rotikka meidän taloudessa...), mutta silti tämä "herra" aristelee kynsien leikkuuta jopa silloin, kun se on nukutettu ristiside leikkausta varten.
Jos koira luottaa omistajaan, se kyllä antaa tehdä kaikki tarvittavat toimenpiteet.Niin kynsien leikkut, lääkitsemiset kun karvojen ajelut ja korvien puhdistamisetkin.Pentuna kannattaa harjoitella niin, että palkitsee herkuin aika ajoin toimenpiteiden ohessa, ja aina kehutaan ja herkutetaan toimenpiteen jälkeen.Näin koira huomaa, että hänellekkin on hyötyä toimenpiteistä, kaikki koirat tykkää joistakin herkuista.Omille riittänyt aina juustokuutiot, tai kinkun palaset.
Palkitsitteko ja kehuitteko te koiraa pentuna, ihan jokaisen kynnen leikkaamisen jälkeen?