Tää saa taas miettimään onko parantuminen edes mahdollista. Olin viimeksi oksentanut kesäkuussa, silloin säikähdin kun naama tuli niin täyteen verenpurkaumia, että näytin hakatulta. Se olikin jo vähän vaikeaa selitellä.
Noh, nyt sitten tänään, oltuani pari viikkoa jo todella hyvällä ruokavaliolla ilman mässäilyä ja sokeria, ja voinut paremmin, päätin hakea jäätelöä kaupasta, syödä sitä litran ja oksentaa. Oksentaminen sattui, tuntui kun jäisi ns. ruokatorveen kiinni ja kauhea kipu taas mikä menee ohi kun hengittää syvään hetken ja odottaa.
Nyt on todella paha olo. Tunnen itseni todella heikoksi ja tyhmäksi, enkä voi tajuta miten näin pitkän ajan jälkeen yhtäkkiä repsahdin näin pahasti. Tässä nyt sitten mietitään jatkanko huomenna taas kuin tätä ei olisi tapahtunutkaan vai jatkanko taas aktiivisesti tätä helvettiä. Kurkkuun sattuu ja on kylmä.
Aivan käsittämätöntä että en pysty pitämään kiinni päätöksistäni ja elämään normaalia elämää ja keskittymään oikeasti tärkeisiin asioihin. Olen korkeasti koulutettu ja fiksu, mutta kuka ihme pystyisi tämän perusteella sen uskomaan? Tuhoan omaa terveyttäni minkä kerkeän, mikä on täysin idioottimaista.
Kai taas aloin nipistää ruokavaliota liikaa laihtumisen toivossa, mikä sitten aiheutti tämän repsahduksen. Täytyy vaan koittaa jatkaa syömällä normaalia ruokaa riittävästi jos se sitten pysyisi kurissa. Ja... pelottaa ajatella että pakastimessa on vielä litra jäätelöä. Ei hyvä asia.
Noh, nyt sitten tänään, oltuani pari viikkoa jo todella hyvällä ruokavaliolla ilman mässäilyä ja sokeria, ja voinut paremmin, päätin hakea jäätelöä kaupasta, syödä sitä litran ja oksentaa. Oksentaminen sattui, tuntui kun jäisi ns. ruokatorveen kiinni ja kauhea kipu taas mikä menee ohi kun hengittää syvään hetken ja odottaa.
Nyt on todella paha olo. Tunnen itseni todella heikoksi ja tyhmäksi, enkä voi tajuta miten näin pitkän ajan jälkeen yhtäkkiä repsahdin näin pahasti. Tässä nyt sitten mietitään jatkanko huomenna taas kuin tätä ei olisi tapahtunutkaan vai jatkanko taas aktiivisesti tätä helvettiä. Kurkkuun sattuu ja on kylmä.
Aivan käsittämätöntä että en pysty pitämään kiinni päätöksistäni ja elämään normaalia elämää ja keskittymään oikeasti tärkeisiin asioihin. Olen korkeasti koulutettu ja fiksu, mutta kuka ihme pystyisi tämän perusteella sen uskomaan? Tuhoan omaa terveyttäni minkä kerkeän, mikä on täysin idioottimaista.
Kai taas aloin nipistää ruokavaliota liikaa laihtumisen toivossa, mikä sitten aiheutti tämän repsahduksen. Täytyy vaan koittaa jatkaa syömällä normaalia ruokaa riittävästi jos se sitten pysyisi kurissa. Ja... pelottaa ajatella että pakastimessa on vielä litra jäätelöä. Ei hyvä asia.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Heitä nyt ihmeessä se jäätelö vessanpönttöön, muuten repsahdat kuitenkin. Eikö niin?
Kaikki ahmintaa aiheuttavat ruoka-aineet roskakoriin vaan.
Totta on, että jos on viikon pari kestävällä kitudieetillä niin repsahtaminen on luonnollista. Keho vaan yrittää saada takaisin menettämiään ravintoaineita. Suosittelen, että söisit monivitamiinipillereitä säännöllisesti, erityisesti B-vitamiineja ja magnesiumia ja lisäksi kuitupitoista ruokaa, niin että verensokeri ei pääse laskemaan liika alas. Itse olen huomannut ihan selvästi, että syötyäni päivällä hyvin kuitupitoista ruokaa, ahmimishimoa ei tule, ei ainakaan mitään hallitsematonta. Tsemppiä vaan :)