Hotapulveri

Olen lukenut saman asian, mutta en nyt muista mitä huumetta siinä Hotassa oli.
Jotkut tuli siitä riippuvaiseksi, ja söi sitä muina työnään.
Meillä kotona oli Hotapulverilappuja myös, mutta lapsille niitä ei annettu.

Minämaalta kirjoitti:

Olen lukenut saman asian, mutta en nyt muista mitä huumetta siinä Hotassa oli.
Jotkut tuli siitä riippuvaiseksi, ja söi sitä muina työnään.
Meillä kotona oli Hotapulverilappuja myös, mutta lapsille niitä ei annettu.

Lue lisää

En oo varma, mutta oiskohan voinu olla morfiinia..
Oi niitä aikoja ;))

Minämaalta kirjoitti:

Olen lukenut saman asian, mutta en nyt muista mitä huumetta siinä Hotassa oli.
Jotkut tuli siitä riippuvaiseksi, ja söi sitä muina työnään.
Meillä kotona oli Hotapulverilappuja myös, mutta lapsille niitä ei annettu.

Lue lisää

kiellettyja nyt, tai silloin. Tiedon kyllä löytää helposti netistä, halutessaan.

"Hota-pulverissa ei ollut mitään kiellettyjä aineita. Vaikuttavat aineet olivat: Asetyylisalisyylihappo (300 milligrammaa), salisyyliamidi (300 mg), askorbiinihappo eli C-vitamiini, kolapähkinä ja kofeiini."

http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=102&t=57&a=356

.

aineita, kirjoitti:

kiellettyja nyt, tai silloin. Tiedon kyllä löytää helposti netistä, halutessaan.

"Hota-pulverissa ei ollut mitään kiellettyjä aineita. Vaikuttavat aineet olivat: Asetyylisalisyylihappo (300 milligrammaa), salisyyliamidi (300 mg), askorbiinihappo eli C-vitamiini, kolapähkinä ja kofeiini."

http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=102&t=57&a=356

.

Lue lisää

sotavuosina , kun kaikkia aineita ei saanut. Piti vähän kaivella itsekin, asia putkahtanut jossain muuallakin esiin.

http://www.tampere-seura.fi/tampere/Santen.html

http://fi.wikipedia.org/wiki/Guarana

=DW=

aineita, kirjoitti:

kiellettyja nyt, tai silloin. Tiedon kyllä löytää helposti netistä, halutessaan.

"Hota-pulverissa ei ollut mitään kiellettyjä aineita. Vaikuttavat aineet olivat: Asetyylisalisyylihappo (300 milligrammaa), salisyyliamidi (300 mg), askorbiinihappo eli C-vitamiini, kolapähkinä ja kofeiini."

http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=102&t=57&a=356

.

Lue lisää

Eli samat aineet kuin nykyään finrexinissä. Siitä tulee hyvä ja virkeä olo, finrexistä. Joskus olen ottanut, vaikka en ole ollut flunssassa.

Mulle täysin uusi asia. Meillä kun ei juotu mitään alkoholia, paitsi faija, se joi sitten muunkin suvun puolesta. Erittäin vahvat särkypulverit tuli kyllä tutuiksi. Kotiin piti roudata niita parin paketin satseissa pari kertaa viikossa kirkolta apteekista.

Nämät vahvat lääkkeet oli mun käsittääkseni paitsi lääkkeitä, jotain sodassa narkomatisoituneitten loivennushuumeita kans. Kuka oikeesti jaksaa juosta kolme päivää pois Syväriltä selvinpäin?

Mutta mitä toi Rautaviini on ollut?


=DW=

---- kirjoitti:

Mulle täysin uusi asia. Meillä kun ei juotu mitään alkoholia, paitsi faija, se joi sitten muunkin suvun puolesta. Erittäin vahvat särkypulverit tuli kyllä tutuiksi. Kotiin piti roudata niita parin paketin satseissa pari kertaa viikossa kirkolta apteekista.

Nämät vahvat lääkkeet oli mun käsittääkseni paitsi lääkkeitä, jotain sodassa narkomatisoituneitten loivennushuumeita kans. Kuka oikeesti jaksaa juosta kolme päivää pois Syväriltä selvinpäin?

Mutta mitä toi Rautaviini on ollut?


=DW=

Lue lisää

ollut mitään päihdyttäväksi tarkoitettua. Ei sitä juotu kaksin käsin lasikaupalla, muistaakseni pari ruokalusikallista päivässä, ehkä. Verenvähyyteen, anemiaan sitä käytettiin.
Papan vahvinta juomaa oli sokeripalaan tiputetut karmferintipat.

Tuolla näytään puhuttavan rautaviinistä:

http://www.saunalahti.fi/arnoldus/anaemia.htm

hili-jane kirjoitti:

ollut mitään päihdyttäväksi tarkoitettua. Ei sitä juotu kaksin käsin lasikaupalla, muistaakseni pari ruokalusikallista päivässä, ehkä. Verenvähyyteen, anemiaan sitä käytettiin.
Papan vahvinta juomaa oli sokeripalaan tiputetut karmferintipat.

Tuolla näytään puhuttavan rautaviinistä:

http://www.saunalahti.fi/arnoldus/anaemia.htm

Lue lisää

Ei mennyt tämäkään päivä sitten ihan hukkaan. En varsinaisesti ole mitenkään erityisemmin lääketieteeseen edes perehtynyt, mutta kiinnostaahan se, tietenkin.

Tää rautaviini oli oikeasti mulle aivan ennenkuulematon asia, tässähän siihen tuli tietoa, sekä paljon muutakin kiinnostavaa asiaa. Mä olin nimitäin luullut, että ainoa lääke keripukkiin on raakat sipulit. Lukenut vissiin lapsena liikaa merirosvokirjoja.



=DW=

---- kirjoitti:

Ei mennyt tämäkään päivä sitten ihan hukkaan. En varsinaisesti ole mitenkään erityisemmin lääketieteeseen edes perehtynyt, mutta kiinnostaahan se, tietenkin.

Tää rautaviini oli oikeasti mulle aivan ennenkuulematon asia, tässähän siihen tuli tietoa, sekä paljon muutakin kiinnostavaa asiaa. Mä olin nimitäin luullut, että ainoa lääke keripukkiin on raakat sipulit. Lukenut vissiin lapsena liikaa merirosvokirjoja.



=DW=

Lue lisää

moni mummeli käytti liikaa noita apteekin vahvoja pulvereita, varmasti oli riippuvuutta, suurtakin.
Minunkin mummollani oli sen sadat lääkärin antamat lääkkeet vielä lisäksi.
Kerran olivat katsoneet, että kattinsa on vetänyt viimeisen henkäyksensä, kun kellotti selällään ketarat levällään. Olikin ilmeisestä napannut mummon unilääkkeen, joka oli tippunut lattialle.

.

---- kirjoitti:

Mulle täysin uusi asia. Meillä kun ei juotu mitään alkoholia, paitsi faija, se joi sitten muunkin suvun puolesta. Erittäin vahvat särkypulverit tuli kyllä tutuiksi. Kotiin piti roudata niita parin paketin satseissa pari kertaa viikossa kirkolta apteekista.

Nämät vahvat lääkkeet oli mun käsittääkseni paitsi lääkkeitä, jotain sodassa narkomatisoituneitten loivennushuumeita kans. Kuka oikeesti jaksaa juosta kolme päivää pois Syväriltä selvinpäin?

Mutta mitä toi Rautaviini on ollut?


=DW=

Lue lisää

rauraviini on Malvitona http://www.laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=19774&i=MEDA_MALVITONA
tai Ramavit http://www.yliopistonverkkoapteekki.fi/epages/KYA.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/KYA/Products/TE1923002

Ikivanhoja valmisteita.

hili-jane kirjoitti:

ollut mitään päihdyttäväksi tarkoitettua. Ei sitä juotu kaksin käsin lasikaupalla, muistaakseni pari ruokalusikallista päivässä, ehkä. Verenvähyyteen, anemiaan sitä käytettiin.
Papan vahvinta juomaa oli sokeripalaan tiputetut karmferintipat.

Tuolla näytään puhuttavan rautaviinistä:

http://www.saunalahti.fi/arnoldus/anaemia.htm

Lue lisää

Hyvin muistan rautaviinin. Hyvää se kyllä maultaan oli, oikein tosihyvää! Lusikallinen kerrallaan joskus annettiin, luultavimmin ennen 1950 -lukua.

Olin varmaan alle kouluikäinen kun paljon olin isäni äidin luona, hän nappasi päivittäin Hotaa. En kyllä tiedä ottiko johonkin vaivaan vai oliko ihan koukussa. Sen muistan että hänellä aina koski mahaan - oli varmaan seurausta jatkuvasta Hotan käytöstä.

Äidin puolelta mummo ja pappa otti kamferitippoja joka vaivaan: lentsuun, syvämmen tykytykseen, mahatautiin ja jos johonkin.

Meille lapsille kumpaakaan lääkettä ei tarjottu. Mutta mutta kuumaa sipulimaitoa (YÄK) pakotettiin juomaan flunssan aikan. Ja sitten tietenkin se kalanmaksaöljy..vieläkin röyhtäyttää kun ajattelenkin sitä.

Uuninlämmittjä kirjoitti:

Olin varmaan alle kouluikäinen kun paljon olin isäni äidin luona, hän nappasi päivittäin Hotaa. En kyllä tiedä ottiko johonkin vaivaan vai oliko ihan koukussa. Sen muistan että hänellä aina koski mahaan - oli varmaan seurausta jatkuvasta Hotan käytöstä.

Äidin puolelta mummo ja pappa otti kamferitippoja joka vaivaan: lentsuun, syvämmen tykytykseen, mahatautiin ja jos johonkin.

Meille lapsille kumpaakaan lääkettä ei tarjottu. Mutta mutta kuumaa sipulimaitoa (YÄK) pakotettiin juomaan flunssan aikan. Ja sitten tietenkin se kalanmaksaöljy..vieläkin röyhtäyttää kun ajattelenkin sitä.

Lue lisää

Tää keskustelu menikin itseasiassa oikein kiinnostavaksi. Mulla on kai tuosta sipulimaidosta jäänyt toi sipuliaddiktio. En kylläkään ite keittele sitä itselleni, tai muillekaan. Mutta kun teen kalasoppaa, sipulia on joskus melkein enenpi kuin kalaa. Ja muutenkin sipuli huilaa, raakana ruisleivän päällä jne. No ei oo ikinä ollut keripukkia.

kiintoisa keskustelu oli taannoin tuosta kalanmaksaöljystä kamujen kanssa. Mä ja moni muukin popsii noita kalaöljykapseleita, jostain syystä. Mutta oli yks kamu, joka kertoi joka aamu nappaavansa perinteistä Möllerin kalanmaksaöljyä hörpyn pullosta. Kuulemma pullo on vessassa, siellä kaapissa parranajokoneen vieressä. Mulla siellä ei oo lääkkeitä, mutta Illodinia kyllä :DDDD

Innostuin taas, sori. Mutta oiskohan parasterveysruoka kuitenkin kalanmaksaöljyssä keitetty sipuli? Tällanen liikeidea on sitten ihan vapaasti avoinna kaikiklle ravintoloille. Jotenkin epäilen, että tuolla menyyllä ei myyntiennätyksiä rikota....


=DW=

.... kirjoitti:

Tää keskustelu menikin itseasiassa oikein kiinnostavaksi. Mulla on kai tuosta sipulimaidosta jäänyt toi sipuliaddiktio. En kylläkään ite keittele sitä itselleni, tai muillekaan. Mutta kun teen kalasoppaa, sipulia on joskus melkein enenpi kuin kalaa. Ja muutenkin sipuli huilaa, raakana ruisleivän päällä jne. No ei oo ikinä ollut keripukkia.

kiintoisa keskustelu oli taannoin tuosta kalanmaksaöljystä kamujen kanssa. Mä ja moni muukin popsii noita kalaöljykapseleita, jostain syystä. Mutta oli yks kamu, joka kertoi joka aamu nappaavansa perinteistä Möllerin kalanmaksaöljyä hörpyn pullosta. Kuulemma pullo on vessassa, siellä kaapissa parranajokoneen vieressä. Mulla siellä ei oo lääkkeitä, mutta Illodinia kyllä :DDDD

Innostuin taas, sori. Mutta oiskohan parasterveysruoka kuitenkin kalanmaksaöljyssä keitetty sipuli? Tällanen liikeidea on sitten ihan vapaasti avoinna kaikiklle ravintoloille. Jotenkin epäilen, että tuolla menyyllä ei myyntiennätyksiä rikota....


=DW=

Lue lisää

Kakarana, äidin tehtyä lihapullia/mureketta, haarukalla huolella hajotin möykyt ja joka ikisen sipulin nypin pois. Päydän alle pudottelin.

Valkosipulista ei siihen aikaan tiedettykään.

Nyt kun paistan pihvejä 400gr jauhelihaa ja saman verran purjoa,keltasipulia,valkosipulia jne.
Kananmunia on laitettava kaks, ei muuten pysy keitos läjässä. Ja viellä pari kynttä valkosipulia.

Siitä kun tempasee pihvit ja vähän brenkkua päälle, niin naapurin koirakin korttelin päässä yrjöää...

handek kirjoitti:

Kakarana, äidin tehtyä lihapullia/mureketta, haarukalla huolella hajotin möykyt ja joka ikisen sipulin nypin pois. Päydän alle pudottelin.

Valkosipulista ei siihen aikaan tiedettykään.

Nyt kun paistan pihvejä 400gr jauhelihaa ja saman verran purjoa,keltasipulia,valkosipulia jne.
Kananmunia on laitettava kaks, ei muuten pysy keitos läjässä. Ja viellä pari kynttä valkosipulia.

Siitä kun tempasee pihvit ja vähän brenkkua päälle, niin naapurin koirakin korttelin päässä yrjöää...

Lue lisää

aloituksen kanssa ?

Eikö aloittaja kysynyt hotapulverista ?

.... kirjoitti:

Tää keskustelu menikin itseasiassa oikein kiinnostavaksi. Mulla on kai tuosta sipulimaidosta jäänyt toi sipuliaddiktio. En kylläkään ite keittele sitä itselleni, tai muillekaan. Mutta kun teen kalasoppaa, sipulia on joskus melkein enenpi kuin kalaa. Ja muutenkin sipuli huilaa, raakana ruisleivän päällä jne. No ei oo ikinä ollut keripukkia.

kiintoisa keskustelu oli taannoin tuosta kalanmaksaöljystä kamujen kanssa. Mä ja moni muukin popsii noita kalaöljykapseleita, jostain syystä. Mutta oli yks kamu, joka kertoi joka aamu nappaavansa perinteistä Möllerin kalanmaksaöljyä hörpyn pullosta. Kuulemma pullo on vessassa, siellä kaapissa parranajokoneen vieressä. Mulla siellä ei oo lääkkeitä, mutta Illodinia kyllä :DDDD

Innostuin taas, sori. Mutta oiskohan parasterveysruoka kuitenkin kalanmaksaöljyssä keitetty sipuli? Tällanen liikeidea on sitten ihan vapaasti avoinna kaikiklle ravintoloille. Jotenkin epäilen, että tuolla menyyllä ei myyntiennätyksiä rikota....


=DW=

Lue lisää

sun kaveris Möllerin kalanmaksaöljypulloa lämpimässä kylppärissä?
Mä muistelen vieläkin kammolla kun piti ottaa lämmintä Mölleriä ruokalusikallinen ja meinas aina tulla takaisin samantein. Mutta siihen aikaan ei ollut meillä jääkaappia joten se luonnollisesti oli vain keittiön kaapissa, ja olen miettinyt että olikohan ihan härskiintynyttä koko mömmö.
Jekovitia sain aina palan sen jälkeen kun öljy oli otettu. Jekovit oli sitä suklaan muodossa olevaa vitamiinivalmistetta. Olikohan A-vitamiinia vai mitä. Nykyään ei taida tuollaisia vitamiinisuklaita ollakaan. Se oli tosi hyvän makuista ja luulis että olis houkutellut lapsia salaa syömään koko levyn. Myrkytyksenhän siitä olis saanut. Mutta tietysti fiksuna lapsena en mennyt sellaista tekemään:)

Kicca_ kirjoitti:

sun kaveris Möllerin kalanmaksaöljypulloa lämpimässä kylppärissä?
Mä muistelen vieläkin kammolla kun piti ottaa lämmintä Mölleriä ruokalusikallinen ja meinas aina tulla takaisin samantein. Mutta siihen aikaan ei ollut meillä jääkaappia joten se luonnollisesti oli vain keittiön kaapissa, ja olen miettinyt että olikohan ihan härskiintynyttä koko mömmö.
Jekovitia sain aina palan sen jälkeen kun öljy oli otettu. Jekovit oli sitä suklaan muodossa olevaa vitamiinivalmistetta. Olikohan A-vitamiinia vai mitä. Nykyään ei taida tuollaisia vitamiinisuklaita ollakaan. Se oli tosi hyvän makuista ja luulis että olis houkutellut lapsia salaa syömään koko levyn. Myrkytyksenhän siitä olis saanut. Mutta tietysti fiksuna lapsena en mennyt sellaista tekemään:)

Lue lisää

Googletin ja Jekovitia on näköjään vieläkin mutta tippoinaja on D-vitamiinivalmiste. Mahtoi olla tupla-annos D-vitamiinia kun peräkkäin annetiin Mölleriä ja Jekovitia...

Kicca_ kirjoitti:

Googletin ja Jekovitia on näköjään vieläkin mutta tippoinaja on D-vitamiinivalmiste. Mahtoi olla tupla-annos D-vitamiinia kun peräkkäin annetiin Mölleriä ja Jekovitia...

aika hyvin jos sattuu iskee kamee kankkunen, ei muuta ku sokeripalaan tiputtelee, nii tauti tokenee

Kokemusta on! kirjoitti:

aika hyvin jos sattuu iskee kamee kankkunen, ei muuta ku sokeripalaan tiputtelee, nii tauti tokenee

utta mitä hyötyä mulle on siitä, että sokeripalalla ei ole kankkunen?

Uuninlämmittjä kirjoitti:

Olin varmaan alle kouluikäinen kun paljon olin isäni äidin luona, hän nappasi päivittäin Hotaa. En kyllä tiedä ottiko johonkin vaivaan vai oliko ihan koukussa. Sen muistan että hänellä aina koski mahaan - oli varmaan seurausta jatkuvasta Hotan käytöstä.

Äidin puolelta mummo ja pappa otti kamferitippoja joka vaivaan: lentsuun, syvämmen tykytykseen, mahatautiin ja jos johonkin.

Meille lapsille kumpaakaan lääkettä ei tarjottu. Mutta mutta kuumaa sipulimaitoa (YÄK) pakotettiin juomaan flunssan aikan. Ja sitten tietenkin se kalanmaksaöljy..vieläkin röyhtäyttää kun ajattelenkin sitä.

Lue lisää

vanhaan juttuun, meillä taisi olla sama mummo, hänellä myös kipua ja särkyä vatsassa ja aina oli hotapulveri esillä. Niin aamuin kuin illoinkin. Lapset eivät saaneet siihen pakettiin koskea. Kumma kun oltiinkin niin tottelevaisia, vaikka uteliaisuutta oli vaikka muillekin jakaa.
Mutta valtava voima sillä hotapulverilla oli kun kivusta vääristyneet kasvot tulivat takaisin lempeiksi ja rakastavaisiksi.
Mummu otti hotapulveria kuolemaansa saakka.

Kicca_ kirjoitti:

sun kaveris Möllerin kalanmaksaöljypulloa lämpimässä kylppärissä?
Mä muistelen vieläkin kammolla kun piti ottaa lämmintä Mölleriä ruokalusikallinen ja meinas aina tulla takaisin samantein. Mutta siihen aikaan ei ollut meillä jääkaappia joten se luonnollisesti oli vain keittiön kaapissa, ja olen miettinyt että olikohan ihan härskiintynyttä koko mömmö.
Jekovitia sain aina palan sen jälkeen kun öljy oli otettu. Jekovit oli sitä suklaan muodossa olevaa vitamiinivalmistetta. Olikohan A-vitamiinia vai mitä. Nykyään ei taida tuollaisia vitamiinisuklaita ollakaan. Se oli tosi hyvän makuista ja luulis että olis houkutellut lapsia salaa syömään koko levyn. Myrkytyksenhän siitä olis saanut. Mutta tietysti fiksuna lapsena en mennyt sellaista tekemään:)

Lue lisää

oli ja on vieläkin herkkua, valkoista suklaata, vitamiineilla terästettynä.
paljon pahempaa kuin kalanmaksaöljy oli Mellisatiini...voi ziisus, sitä makua ja tökötinnäköä.
Ruskenapunaista litkua lasipullossa...YÖK!

tuo lääkkeitten liikakäyttö olikin aika yleistä. Etenkin naispuoliset ottivat pulvereita lähes päivittäin. Aina oli jotain vaivaa pulverin verran. Tulipa mieleen tuo saksalaisten meille tuoma herkku: Pervitiini. Tässä vanha ketjunpätkä siitä:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8232335

0ree kirjoitti:

tuo lääkkeitten liikakäyttö olikin aika yleistä. Etenkin naispuoliset ottivat pulvereita lähes päivittäin. Aina oli jotain vaivaa pulverin verran. Tulipa mieleen tuo saksalaisten meille tuoma herkku: Pervitiini. Tässä vanha ketjunpätkä siitä:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8232335

Lue lisää

oli sotilaiden kainalokeppi, silloin kun piti etulinjassa pysyä hereillä..
Metamfetamiinia, eli täysverinen huume.

Anjaniina kirjoitti:

oli sotilaiden kainalokeppi, silloin kun piti etulinjassa pysyä hereillä..
Metamfetamiinia, eli täysverinen huume.

on huomautellut Suomea myös ylenmääräisestä C-vitamiinin käytöstä. Turhan moni syö ympäri vuoden flunssakuureja varmuuden vuoksi. Nykyisten tutkimusten mukaan C-vitamiini ei mitenkään vaikuta viruksiin.
Meille on kuitenkin luotu päinvastainen mielikuva, ja mehän popsimme terveellisiä vitamiinejä. Lääketeollisuushan myy meille surutta kaikkea, mikä ei välittömästi tapa. Yleensäkin suomalaisilla on sellainen näkemys, että lääkkeet ovat terveellisiä: wikipedia, C-vitamiini.

C-vitamiinilla on vahva maine vastustuskyvyn ylläpitäjänä. C-vitamiinin runsas (yli 500 mg/vrk) saanti näyttäkin lyhentävän ylempien hengitysteiden infektioiden (flunssan) kestoa noin päivällä ja lievittävän oireita. Sen sijaan ei ole näyttöä että C-vitamiini kykenisi ehkäisemään flunssaa. Flunssa on virustauti eikä C-vitamiinin ole todettu tehoavan viruksia vastaan. Todennäköisesti C-vitamiinia on markkinoitu ”hyvänä” flunssalääkkeenä aikanaan niin hyvin, että se on säilynyt ihmisten mielissä tavallista sitkeämmin. Kannattaako flunssaan sairastuttuaan syödä C-vitamiinia sisältäviä pillereitä, jotta oireiden kesto mahdollisesti vähän lyhenisi, jääköön siksi jokaisen omaan harkintaan.

0ree kirjoitti:

on huomautellut Suomea myös ylenmääräisestä C-vitamiinin käytöstä. Turhan moni syö ympäri vuoden flunssakuureja varmuuden vuoksi. Nykyisten tutkimusten mukaan C-vitamiini ei mitenkään vaikuta viruksiin.
Meille on kuitenkin luotu päinvastainen mielikuva, ja mehän popsimme terveellisiä vitamiinejä. Lääketeollisuushan myy meille surutta kaikkea, mikä ei välittömästi tapa. Yleensäkin suomalaisilla on sellainen näkemys, että lääkkeet ovat terveellisiä: wikipedia, C-vitamiini.

C-vitamiinilla on vahva maine vastustuskyvyn ylläpitäjänä. C-vitamiinin runsas (yli 500 mg/vrk) saanti näyttäkin lyhentävän ylempien hengitysteiden infektioiden (flunssan) kestoa noin päivällä ja lievittävän oireita. Sen sijaan ei ole näyttöä että C-vitamiini kykenisi ehkäisemään flunssaa. Flunssa on virustauti eikä C-vitamiinin ole todettu tehoavan viruksia vastaan. Todennäköisesti C-vitamiinia on markkinoitu ”hyvänä” flunssalääkkeenä aikanaan niin hyvin, että se on säilynyt ihmisten mielissä tavallista sitkeämmin. Kannattaako flunssaan sairastuttuaan syödä C-vitamiinia sisältäviä pillereitä, jotta oireiden kesto mahdollisesti vähän lyhenisi, jääköön siksi jokaisen omaan harkintaan.

Lue lisää

vitamiinit, C:kin on hyvää, kun sitä otetaan kohtuudella.
Itse vierastan noita Finrexi ja muita särky/mehupulvereita. En ole huomannut niillä olevan kummoistakaan merkitystä ja kaiken lisäks ne on pahoja...
Talvisaikaan syön jotain multitabsia, jos on väsynyt olo, nyt ei ole tainnut muutamaan vuoteen tarvita..

Anjaniina evk kirjoitti:

vitamiinit, C:kin on hyvää, kun sitä otetaan kohtuudella.
Itse vierastan noita Finrexi ja muita särky/mehupulvereita. En ole huomannut niillä olevan kummoistakaan merkitystä ja kaiken lisäks ne on pahoja...
Talvisaikaan syön jotain multitabsia, jos on väsynyt olo, nyt ei ole tainnut muutamaan vuoteen tarvita..

Lue lisää

purkissa, esim.mainitsemasi multitabs, niin en ole huomannut koskaan niiden vaikuttavan piristävästi. Samoin finrexit ihan turhia, pari parasetamolia on auttanut flunssaan. Olen sitä mieltä, että jos syö normaalisti hyvää ruokaa ja vihannekset lisuina päivittäin, niin niitä tabletteja ei tarvita "takuiksi".
Apteekkiala on bisnestä siinä missä muukin ala. Huvittaa kun nykyään pitäs ruiskasta korvaan jotain litkua ja nenäänkin samansorttista, että kuulee ja haistaa. Silmiin tippoja, että näkee, vaikka silmien vuotamista ne ei todellakaan estä.

Mummulassa paappa haki pirtureseptin lääkärilta, siis sioille annettavaksi ulkoisesti. Hotaa en siellä nähnyt, kamferttitippoja oli. Mumma otti niitä sydämen tykytykseen.