Olen kohta 20 vuotta täyttävä nainen. Ongelmani on seuraavanlainen: Muutimme poikaystäväni kanssa yhteen kesäkuussa kolmen vuoden seurustelun jälkeen, aina ennen tätä poikaystäväni oli huomaavainen, hellä, intohimoinen ja oli kiinnostunut asiostani. Nyt on alkanut tuntua että nämä elementit ovat kadonneet, enkä ole mikään pirttihirmu että sitä on turha ehdottaa syyksi. Meillä molemmalla on töitä ja taloutemme on kunnossa, eli näiden asioiden ei pitäisi vaivata häntä. Olen yrittänyt kysyä että onko töissä sattunut jotain tai onko hänellä stressiä - hän kieltää.
Todellinen ongelma on kuitenkin se, että toinen mies on alkanut ns. kisuttelemaan. Hän kuuntelee minua, kehuu minua on muutenkin huomaavainen. Olen tuntenut kyseisen miehen monta vuotta, hän on minua huomattavasti vanhempi.
Nyt päässäni pyörivät tämän miehen kauniit sanat ja poikaystäväni naljailu tuntuu koko ajan pahemmalta, ajatukseni harhautuvat väkisinkin tähän toiseen mieheen. En usko ajatteluun että "ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella" vaan tiedän että jokaisessa suhteessa on vaikeat aikansa ja kriisinsä, mutta tämä nykyinen suhde alkaa tuntua jo sietämättömältä. Olen avoin ihminen ja haluan puhua tunteistani, kertoa miltä minusta tuntuu mutta tällähetkellä kun yritän puhua kotona saan kuulla ivallista naurua. Silloin kun poikaystäväni haluaa seksiä hän osaa olla hyvinkin "huomaavainen" kuitenkin aktin jälkeen hän muuttuu "ennalleen" omaksi naljailevaksi itsekseen.
En haluaisi heittää näin "pitkään" kestänyttä suhdetta hukkaan, mitä jos tämä onkin vain joku vaihe? Eniten pelkään että olen samassa tilanteessa vielä vuodenkin kuluttua. En haluaisi katua päätöksiäni myöhemmin. Pääni on aivan sekaisin, kaipaisin nyt ihan asiallisia mielipiteitä ja kommentteja josko joku olisi kokenut saman tai osaisi hiukan neuvoa minua, josko pää siitä hiukan selkenisi.
Mainittakoon vielä että tämä "toinen mies" ei painosta minua mihinkään.
Todellinen ongelma on kuitenkin se, että toinen mies on alkanut ns. kisuttelemaan. Hän kuuntelee minua, kehuu minua on muutenkin huomaavainen. Olen tuntenut kyseisen miehen monta vuotta, hän on minua huomattavasti vanhempi.
Nyt päässäni pyörivät tämän miehen kauniit sanat ja poikaystäväni naljailu tuntuu koko ajan pahemmalta, ajatukseni harhautuvat väkisinkin tähän toiseen mieheen. En usko ajatteluun että "ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella" vaan tiedän että jokaisessa suhteessa on vaikeat aikansa ja kriisinsä, mutta tämä nykyinen suhde alkaa tuntua jo sietämättömältä. Olen avoin ihminen ja haluan puhua tunteistani, kertoa miltä minusta tuntuu mutta tällähetkellä kun yritän puhua kotona saan kuulla ivallista naurua. Silloin kun poikaystäväni haluaa seksiä hän osaa olla hyvinkin "huomaavainen" kuitenkin aktin jälkeen hän muuttuu "ennalleen" omaksi naljailevaksi itsekseen.
En haluaisi heittää näin "pitkään" kestänyttä suhdetta hukkaan, mitä jos tämä onkin vain joku vaihe? Eniten pelkään että olen samassa tilanteessa vielä vuodenkin kuluttua. En haluaisi katua päätöksiäni myöhemmin. Pääni on aivan sekaisin, kaipaisin nyt ihan asiallisia mielipiteitä ja kommentteja josko joku olisi kokenut saman tai osaisi hiukan neuvoa minua, josko pää siitä hiukan selkenisi.
Mainittakoon vielä että tämä "toinen mies" ei painosta minua mihinkään.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jospa poikaystäväsi on saanut selville, että sulla on toinen mies. Kannattaa jättää tämä vanhempi mies. Hänen kuuluisi vaan olla oman ikäistensä kanssa. Ei ole kyllä asiallinen, kun haluaa sotkea sinun ja miehesi välit. Muuttakaa maisemaa niin ehkä saatte utta säpinää elämäänne.
Hän ei siis osaa arvostaa tilannetta, eikä elämää yleensäkään. Vanhempana voi olla viisampi, tai sitten ei.
Luulisin, että sinun olisi vaadittava häneltä sitä mitä toivot. Selitä hänelle millainen tilanne on.