Kirjoitan

Olen toivonut ja odottanut, että tulisi jokin juttu, mikä mahdollistaisi meidän kohtaamisen luontevasti. Luotan yleensä hyvin vaistooni ja olen kehittynyt sen käyttämisessä. Joskus tietysti tekee virhepäätelmiä, mutta yhä haluan uskoa että tunnet samoin. Tahallani en ole jättänyt sinua odottamaan ja murehtimaan yksinäisyyteen. Olet minulle todella rakas ja tärkeä. Olet unelma, jonka avulla olen jaksanut mennä eteenpäin elämässäni. Tuntuu, että sinulla on jotain huolia? Minullakin on kaikenlaista murhetta yllin kyllin. Ja tänään tapahtui jotain hyvin ikävää ja masentavaa.
Laitoin silloin joskus sinulle viestiä, muistathan? Tiedät että toivottaisin sellaista hyvää sinulle vieläkin, jos vain olisi rohkeutta. Ehkä saan vielä jonakin päivänä sellaista rohkeutta. Minusta tuntuu todella surulliselle, jos sinä siellä yksin ollessasi suret tätä meidän tilannetta, kun en haluaisi sinun tuntevan surua, ainakaan yksin. Haluaisin sulkea sinut syliini surun yllättäessä. Oikeastaan muulla ei ole väliä kuin sillä, että olisimme ja elelisimme kahdestaan, pysyttäisiin terveinä, olisi ihana koti jollakin rauhallisella alueella, olisi työtä ja joitain kivoja ystäviä. Pääasia, että me olisimme yhdessä. Sinä ja minä.
11483
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

Anteeksi mutta saisiko jonkinlaisen tunnisteen, keneltä tämä viesti ja kenelle edes sukup. ja jotain lisää.........kiitos kovasti!

Äänestä
  • ei ollut sulle.

    Äänestä

niin ,muuta kuin ihan tahallaan vaan jätit tänne ikävöimään ja murhetimaan .niin muuten mitä sä täällä oikein teet ,etsitkö kenties häntä jonka jätit tahallaan murehtimaan yksin...joskus ihan vaan sen vuoksi ettei kiinnostanut tippaakaan.

Äänestä

Miksi sä et vaan soita mulle. Asiat järjestyy jos niiden on tarkoitus järjestyä.

Äänestä
  • et kaipaakaan minua?

    Äänestä

  • ap. kirjoitti:

    et kaipaakaan minua?

    et koskaan saa tietää täällä:(

    Äänestä

  • ap. kirjoitti:

    et kaipaakaan minua?

    mistä päättelet etten kaipaisi

    Äänestä

  • eiap. kirjoitti:

    et koskaan saa tietää täällä:(

    miksi et itse ota yhteyttä?

    Äänestä

  • ap. kirjoitti:

    miksi et itse ota yhteyttä?

    koska on sun vuoro tehdä asioiden eteen jotakin.

    Äänestä

olla niin luontevaa. Ei olleet munkaan järjestämät kohtaamiset luontevia. Kyllä sä jotain keksit, luotan siihen.

Äänestä

olisi minulle, kerron että suren, ja suren aina yksin. Itken usein, se helpottaa aina tilapäisesti.
Huolia, kelläpä niitä ei olisi. Toimeentulohuoliakin, kelläpä niitäkin ei olisi. No, työtä minulla on ja mukavat työkaverit vuosikymmenten ajalta, melkeimpä kuin suuri perhe.
Tuo teksti alkaen "Haluaisin sulkea sinut...jne" tuo on se tärkein toivomus myöskin, ja kellepä se ei olisi. Jos kirjoittaja olisi ajattelemani ja ikävöimäni mies, niin totean, että ei siihen paljon tarvittaisi, että se niinkin olisi. Omasta puolestani olen läksyni oppinut ja olen valmis pyytämään anteeksikin kaikkea mitä olen vaikeiden asioiden ja rajujen tunteiden yllättämänä aiheuttanut hänelle. Tuntuu, että pimeä tuleva talvi tulee mulle olemaan raskas. Turvallinen olkapää ja miehinen näkökulma moniinkin asioihin olisi vähintäänkin tervetullutta ja toivottavaa. Mutta en halua sääliä, ylpeäkin olen, en kerjää enkä ruikuta, sillä itseään sitä kaikesta tapahtuneesta ja tapahtumista voi vain syyttää.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Sinulle, kirjoitti:

Olen toivonut ja odottanut, että tulisi jokin juttu, mikä mahdollistaisi meidän kohtaamisen luontevasti. Luotan yleensä hyvin vaistooni ja olen kehittynyt sen käyttämisessä. Joskus tietysti tekee virhepäätelmiä, mutta yhä haluan uskoa että tunnet samoin. Tahallani en ole jättänyt sinua odottamaan ja murehtimaan yksinäisyyteen. Olet minulle todella rakas ja tärkeä. Olet unelma, jonka avulla olen jaksanut mennä eteenpäin elämässäni. Tuntuu, että sinulla on jotain huolia? Minullakin on kaikenlaista murhetta yllin kyllin. Ja tänään tapahtui jotain hyvin ikävää ja masentavaa.
Laitoin silloin joskus sinulle viestiä, muistathan? Tiedät että toivottaisin sellaista hyvää sinulle vieläkin, jos vain olisi rohkeutta. Ehkä saan vielä jonakin päivänä sellaista rohkeutta. Minusta tuntuu todella surulliselle, jos sinä siellä yksin ollessasi suret tätä meidän tilannetta, kun en haluaisi sinun tuntevan surua, ainakaan yksin. Haluaisin sulkea sinut syliini surun yllättäessä. Oikeastaan muulla ei ole väliä kuin sillä, että olisimme ja elelisimme kahdestaan, pysyttäisiin terveinä, olisi ihana koti jollakin rauhallisella alueella, olisi työtä ja joitain kivoja ystäviä. Pääasia, että me olisimme yhdessä. Sinä ja minä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu