Missä Turussa voi tutustua muihin lomautettuihin ja työnsä menettäneisiin kunnon kansalaisiin?
Tämä on niin raskasta, kun joutuu yhtäkkiä lomautetuksi, ystävät eivät ymmärrä ja yksin jätetään. Huoli toimeentulosta on jatkuvasti mielessä. Taatusti Turussakin on muita, jotka ovat samassa tilanteessa. Missä heihin voisi tutustua. Ehkä yhdessä voisi keksiä jotain aktiviteettia, joka ei maksa mitään.
Pelkkä yksinään kävely on liian yksitoikkoista ja murheelliset asiat pyörii mielessä.
Kiitos, jos joku osaa vastata.
Tämä on niin raskasta, kun joutuu yhtäkkiä lomautetuksi, ystävät eivät ymmärrä ja yksin jätetään. Huoli toimeentulosta on jatkuvasti mielessä. Taatusti Turussakin on muita, jotka ovat samassa tilanteessa. Missä heihin voisi tutustua. Ehkä yhdessä voisi keksiä jotain aktiviteettia, joka ei maksa mitään.
Pelkkä yksinään kävely on liian yksitoikkoista ja murheelliset asiat pyörii mielessä.
Kiitos, jos joku osaa vastata.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Mulle on käynyt noin, mä oon vaan kotona. Yksin. Voi mennä viikkoja, etten käy ovesta ulkona.
Onneksi on tämä netti vielä, vaikka olen tästäkin harkinnut luopumista, maksaa niin paljon.
Lähde ihan vaikka kävelylle.
tämän linkin kautta, tekemistä ja toimintaa? http://www.tstry.com/
Työttömien yhdistyksessä vuosimaksu on sitten kalenterivuosi.
Tammikuussa ja lokakuussa aloittavien maksu on sama, joten näin meitä loppuvuodesta irtisanottuja siellä kohdellaan. Ihan vaan tiedoksi.
Esimerkiksi Ekotoritoiminta pyörii lähes täysin ilmaisen työvoiman turvin. Työntekijöille maksetaan työttömyysturva ja joku pieni lisä siihen päälle.
Eikö näin tärkeä työ pitäisi olla hoidettu kunnallisesti ja työntekijöille maksaa kunnon palkkaa?
Eikö tätä palstaa lue kukaan, joka on samassa tilanteessa aloittajan kanssa.
kaadu
Tosi harva tietää, että olen työtön! Ei kehtaa tunnustaa! Meitä on varmasti monta!
Kerro ihmeessä, miten sinä näyttelet työssäkäyntiäsi?
Minulta se ei onnistuisi mitenkään!
Mihin sinä aamuisin lähdet, ja missä piilossa vietät päiväsi, mistä saat "palkkasi".....
Ehkä se näkyy ja kaikki tietää, mutta siitä ei puhuta.
Mä olen muka matkoilla, työreissussa, vaikka istun kotona hiljaa. Minua ei ole olemassa itselleni eikä muille. Olen vaan vaikka en elä.
En lähes koskaan liiku päiväsaikaan missään, ettei kukaan pääse ihmettelmään, että miten sinä nyt täällä?
Sen mitä olen pitänyt, on, että aamusta nousen ylös. En jää sänkyn makaamaan.
Taidan tästä hiipiä nukkumaan.
Huomenna ajattelin uskaltautua pihalle ja kävelemään jokirantaan - ehkä.
kaikki yksinäiset,työttömät,ja muut???Ikään ja sukupuoleen katsomatta,itse 62 v
Eka tapaaminen täällä:
Sigyn-sali, 26. lokakuuta kello, 11-12.30.
http://www.turkulainen.fi/Paikallisuutiset/Kaikki-uutiset/Turku-2011-kutsuu-kansalaiset-tiedotustilaisuuteen
Miten me tuolla toisemme tunnistamme?
Minä laitan pari pullaa kotiin tuomisiksi taskuihin..
uusi päivä ja paikka , sit tulen