Kiitos edellisistä vastauksista. Haluaisin vielä ennen pesänjakajan hakemista mielipiteenne/tietämyksenne siitä miten pesänjakaja toimii kun jakaa tilaa? Miten hän hakee sille arvon? Kyseessä on vuokrattu maatila, joka arvo pitäisi saada selville, jotta pesä voitaisiin jakaa. Arvioidaanko pellot, talo ja metsät omina erillisinä summinaan vai arvioidaanko koko tilan arvo yhtenä summana? Louhikkoista metsää on vaikea myydä, ja myös pellot ovat kivisiä, mutta talo on melko hyvä. Talosta saisi varmaan hyvän hinnan (arvion), mutta jos jonkun pitäisi ostaa tila kokonaisena niin sen arvo ei olisikaan niin kovin suuri. Olen kuullut, että tilaa ei saisi "teurastaa" kun sen arvoa haetaan. Pitääkö tämä paikkansa? Kaksi perillisistä haluaa vain rahaa, yksi talon. Kiitos vastauksista.
Pesänjakajan toimintaan selvyyttä?
Alvariin
6604
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ellei talon (tilan?) haluava osakas ole kelvollinen PK 25 ehdoilla tilanpidon jatkamiseen pääasiallisena ammattinaan, niin tilan "teurastuksen" estäviä muita lakipykäliä en nyt saa mieleeni.
Tilan arviot tehdään uskoakseni osakkaiden yhteisesti toivomalla tavalla. Yleensä arvioidaan talo rakennusoikeuden/kaavan mukaisine tontteineen, pellot ja metsälöt erillisinä, sekä eri metsälohkojen puuston arvot. Arviot teetetään eri asiantuntijoilla, kuten kiinteistövälittäjällä ja metsänhoitoyhdistyksellä.
Lohkojen arviot ovat jaossa/lohkomisessa perintöosien arvoina ja eriarvoisten lohkomiskelpoisten osien saajat maksavat tarvittaessa toisilleen tasinkoja. Ei ole kuitenkaan tiettyä kaavaa miten toimitusjako etenee, mutta tilan pienuus ja erityisesti osakkaiden erimielisyys johtanee tilan myyntiin eniten tarjoavalle osakkaalle tai kenelle hyvänsä. Elleivät kaikki osakkaan suostu kiinteän omaisuuden myyntiin, niin pesänjakaja hakee oikeudelta luvan talon tai koko tilan myyntiä varten. Osakas voi oikeuden kysyessä vastustaa luvan myöntämistä, mutta riitelyn tässä vaiheessa uskon pesänjakajan saavan myyntiluvan.
Riitaa on lähinnä vain tilan arvosta. Talon lunastaja voisi ottaa koko tilankin itselleen, mikäli hinta olisi "oikea". Tarkoitan, että jos pelkän metsän myy on sen myynti on helpompaa ja hinta korkeampi kuin jos samalla myydään myös pellot. Pellot tavallaan alentavat tilan arvoa. Tilan arvo nousee siis turhan korkeaksi paloiteltuna (teurastettuna). Kyseessä on "kuoleva tila", jatkajaa ei ole, ellei nyt vuokraamista katsota tilan pitämiseksi.
//Haluaisin vielä ennen pesänjakajan hakemista mielipiteenne/tietämyksenne siitä miten pesänjakaja toimii kun jakaa tilaa? //
Jos riitaa on todellakin vain tilan arvosta, niin älkää ihmeessä siihen hakeko käräjäoikeudelta pesänjakajaa, vai mahdoitko edes tarkoittaa käräjäoikeuden määräämän toimitusjaon tekijää. Edellä kerroin juuri lain mukaisesta toimitusjaosta, jossa pahimmillaan koko tila voi luiskahtaa ventovieraalle sijoittajalle. Lisäksi tehtävään määrätty selvittäjä/jakaja nyhtää jokaisesta lapusta ja ajasta lakimiesten taksijen mukaisen sievoisen palkkion ja kulunsa pesästä ennen perinnönjakoa.
Kun tila on elinkelvoton, niin toimikaa keskenänne perikuntana ja ostakaa asiantuntijalta (kiinteistövälittäjä/metsäins.) apua vain tarpeenne mukaan. Pyydätte tarjouksia koko tilasta ja myös samalla pyynnöllä erikseen talo tontteineen, pellot ja metsä puineen.
Mikäli metsässänne on hakkuu kypsää puustoa, niin sen määrän voi ennalta arvioida ja puuston hinta on ehkä oleellisempi kuin maapohja. Metsä on edelleen suosittu sijoituskohde ja peltojenne vuokraus osoittaa niidenkin olevan myynti kunnossa.
Ilmeisesti olet itse talon ja koko tilana halvalla haluava osakas ja "teurastettuna" tilasta saatavat markkinahinnat ehkä ovat korkeampia, mutta lainkin mukaan perinnönjako kuuluu tehdä päivän hinnoilla.
Kiitos taas, kyllä tarkoitin KO:n pesänjakajaa. En itse halua tilaa enkä taloa, mutta haluan mahdollisimman oikean hinnan kaikille. Yksi perillisistä on vain sitä mieltä, että teurastaa pitää, vaikka hänkään ei halua muuta kuin rahaa. Jos nyt yksi "ottaa" talon ja koko tilan, joutuu hän ottamaan pellot ja metsät korkeammalla hinnalla kuin mielestäni kuuluisi. Tietysti päivän hinta on ok, mutta koko tilan hinta on mielestäni alempi kuin palojen hinta yhteensä.
Mitähän mahtaa tarkoittaa Aarnio-Kangas: Suomen Jäämistöoikeus I, luvussa "Omaisuuden arvostaminen toimitusjaossa" kun siinä sanotaan, että: "Toisinaan jaoissa kiinteistö arvioidaan osiensa mukaan erikseen ja arviohintana pidetään osa-arvojen summaa. Tällöin rakennukset, viljelty maa, metsä yms. arvioidaan itsenäisesti. Menettely on virheellinen. Käytännössä mitään omaisuuskokonaisuutta ei osteta näin muodostuvasta, monesti verraten korkeasta hinnasta". On tässä kyseessä joku poikkeustapaus vai miksi tila pitää paloitella? Vai ovatko kumppanit Aarnio ja Kangas väärässä? No. Sovinto olisi varmaan paras kaikille paitsi juristeille.
Ei ole itsestään selvää, että osissa hinnoittelu johtaisi korkeampaan hintaan. Esimerkiksi nykyisin muotiin tulleisiin hevostiloihin halutaan talon lisäksi ehdottomasti peltoa ja kopletista voidaan yhdessä maksaa osahinnoittelua enemmän, mutta sijoittajat haluavat vain metsää.
Oheisessa vastauksessa oleva viittaus Aarnio-Kankaan kirjaan on hyvä ohje, mutta perintöosiksi lohkottavatkin palstat on aina hinnoiteltava erillisinä. Jo käytännön osaamisten takia hinta-arviot on oikeampia eri ammattilaisten tekeminä, kuten edellä totesin. Tilan koko ja metsän/pellon suhde ja etenkin tilan sijaintipaikka ovat ratkaisevia kaupan syntymiselle. Korostan vielä, että välttäkää sovinnollisina viimeiseen asti toimitusjakoa, joka ei ole ratkaisu vain hinnoittelusta kiikastavalle jaolle. Enemmistön asenteella 2:1 tilanne lukkiutuu usein niin, että toimitusjako on ainoa mahdollisuus, vaikka se voi kestää vuosia ja maksaa helposti kymppitonneja. Onnea sovinnollenne.