Lainaus: Uutisvuoksi 14.10.2009 s. 3
“Itärajan rekkajonot venyvät hiljalleen”
“Taantuma on vienyt kymmenien kilometrien rekkajonot itärajan rajanylityspaikoilta.”
“Tilastojen mukaan rekkaliikenne on hiljalleen taas nousussa ja tieliikenneilmoituksia rekkajonoista on jo tullut syksyllä.
Toistaiseksi jonot ovat olleet korkeintaan kymmenkilometrisiä.”
Kuinka nopeasti autokuljetusrekkojen määrän ennustetaan kasvavan?
Mitä pitäisi tehdä, kenen ja kuinka varhaisessa vaiheessa,
että sadat Venäjälle menevät autojenkuljetusrekat eivät pääsisi kerääntymään Suomen puolelle ruuhkiksi:
Imatran rajanylityspaikan pysäköintiin, Pietarintien varteen ja Imatran moottoritien laitaan?
Voisiko venäläisiltä ja suomalaisilta kuljetusliikkeiltä, Suomen satamilta sekä Venäjän ja Suomen tullilta edellyttää uudenlaista työaikojen ja kuljetusten järjestelyjä niin, etteivät rekat ruuhkautuisi, vaan Imatralle saapuvat autonkuljetusrekat läpäisisivät rajan ruuhkautumatta?
Miksi ei voisi olla mahdollista ehkäistä rekkaruuhkien syntymistä ennakolta?
“Itärajan rekkajonot venyvät hiljalleen”
“Taantuma on vienyt kymmenien kilometrien rekkajonot itärajan rajanylityspaikoilta.”
“Tilastojen mukaan rekkaliikenne on hiljalleen taas nousussa ja tieliikenneilmoituksia rekkajonoista on jo tullut syksyllä.
Toistaiseksi jonot ovat olleet korkeintaan kymmenkilometrisiä.”
Kuinka nopeasti autokuljetusrekkojen määrän ennustetaan kasvavan?
Mitä pitäisi tehdä, kenen ja kuinka varhaisessa vaiheessa,
että sadat Venäjälle menevät autojenkuljetusrekat eivät pääsisi kerääntymään Suomen puolelle ruuhkiksi:
Imatran rajanylityspaikan pysäköintiin, Pietarintien varteen ja Imatran moottoritien laitaan?
Voisiko venäläisiltä ja suomalaisilta kuljetusliikkeiltä, Suomen satamilta sekä Venäjän ja Suomen tullilta edellyttää uudenlaista työaikojen ja kuljetusten järjestelyjä niin, etteivät rekat ruuhkautuisi, vaan Imatralle saapuvat autonkuljetusrekat läpäisisivät rajan ruuhkautumatta?
Miksi ei voisi olla mahdollista ehkäistä rekkaruuhkien syntymistä ennakolta?
Vastaukset 30
Vanhimmat
Rekkojen ruuhkautumisesta ja pitkistä jonotusajoista suurilla rekkaparkkialueilla ja pitkillä rekkakaistoilla, teiden varsilla ja moottoriteillä aiheutuu ongelmia ja haittoja kuljettajille (WC- ja muut palvelut), paikallisille asukkaille, tieliikenteelle ja ympäristölle.
Uutisvuoksi kirjoittaa 19.10.2009 s. 2
> “Rekkajonojen paluu lähestyy?”
> “Niiden paluu saattaa olla lähempänä kuin arvaammekaan.”
> “Tullin mukaan vienti Venäjälle on lähdössä taas kasvuun,
> joten rekkajonojen aika on pian käsillä.”
Transitorekkojen ongelmat koskettaa kolmea Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkakuntaa ongelmista ja ratkaisuista on käyty monien toimesta keskustelua mielipidesivuilla pari kolme vuotta, Vaalimaan suunnalla paljon pidempään.
- Rekkakeskustelun aiheita ongelmien ratkaisun kannalta on yritetty koota tähän, että ei tarvitse aloittaa samaa uudelleen alusta.
Kommentit
Vaihteeksi voisi lukea lehdistä kuinka rekkaliikenteen ongelmat on ratkaistu eri tahojen eduksi monien vuosien ongelmien ja keskustelun jälkeen.
1 ) Miksi Suomen satamissa lastausaikoja ei ole synkronoitu Suomen ja Venäjän tullauksen läpäisykykyyn kalenteriviikon aikana?
- Satamissa lastauspäivät ovat pääasiassa maanantaista perjantaihin (työvuoroja?), mutta tullaus tapahtuu maanantaista sunnuntaihin 24 h.
- Satamat lastaavat maanantaista perjantaihin koko Venäjän tulliasemien kalenteriviikon tullauskapasiteettia vastaavan tavara- ja rekkamäärän ja pitävät sitten vapaapäiviä lauantaina ja sunnuntaina.
- Tämä YLI REAALIAIKAISEN TULLAUSKAPASITEETIN LASTAUS SATAMISSA maanantaista perjantaihin ja vapaapäivienvietto lauantaina ja sunnuntaina, aiheuttaa rekkojen ruuhkautumista rajapaikkakunnille Suomen puolelle.
Yleensä ruuhka pahenee em. syystä loppuviikosta, koska Venäjän tulliasemat eivät pysty läpäisemään reaaliajassa lyhyessä ajassa satamissa lastattua rekkamäärää.
- Tullit pyrkivät purkamaan rekkaruuhkat lauantaina ja sunnuntaina, ennen kuin satamat aloittavat uuden lastausviikon maanantaina. Osa tullijonosta voi jäädä aika ajoin “pohjaksi” seuraavan lastausviikon alkaessa.
- Venäjän tullissa kuluu enemmän tullausaikaa kuin Suomen tullissa, koska se on tullattavalle tavaralle maahantulotulli. Sähköinen tullaus tulee nopeuttamaan tullausta.
- SAMA MÄÄRÄ TAVARAA SAATAISIIN RAJAN LÄPI ilman ruuhkia, jos satamat jakaisivat rekoille lastausajat ennakkoon ja lastaisivat eri raja-asemille lähteviä rekkoja hallitusti ja ohjatusti maanantaista sunnuntaihin tunti tunnilta vain sen verran, mitä Venäjän tulliasemat kykenevät tullaamaan rekkoja tunti tunnilta Suomesta Venäjälle.
2 ) Miksi Suomen satamat eivät kuormaa kolmivuorotyönä maanantaista sunnuntaihin, enintään raja-asemien todellista läpäisykykyä vastaavasti, vaikka Suomen ja Venäjän tullit työskentelevä 24 tuntia, seitsemänä päivänä viikossa?
- Satamat käyttävät härskisti rajapaikkakuntien rekkakaistoja ja tienvarsia etävarastoalueina, kun laivat tuovat satamiin lisää tavaraa ja varastokentille tarvitaan nopeasti tilaa uusille tuontiautoille ja muille tavaroille.
- Satamat luovat itsekkäästi ahneuksissaan lisäkapasiteettia aiheuttaen muille ongelmia, vaikka tavaraa menee tulliasemien läpi vain niiden reaaliaikaisen läpäisykyvyn verran.
3) MIKSI SUOMEN SATAMIEN EI EDELLYTETÄ JAKAVAN LASTAUSAIKOJA REKOILLE SEKÄ OHJAAVAN satamien keskinäisellä ja tullien kanssa tehtävällä yhteistyöllä REKKOJEN MÄÄRÄÄ siten, että Venäjältä Suomen satamiin ja edelleen Suomen ja Venäjän tulleihin tulee rekkoja vain Suomen ja Venäjän TULLIEN TOSIASIALLISTA LÄPÄISYKYKYÄ VASTAAVASTI?
4 ) Miksi Venäjän ja Suomen tullit eivät kykene ilmoittamaan ja takaamaan esimerkiksi 1 - 2 viikkoa aikaisemmin kuljetusliikkeille ja Suomen satamille ennen kuormausaikojen varausta tulliasemien KESKEYTYMÄTÖNTÄ, MINIMIRAJALÄPÄISYÄ esimerkiksi internetissä?
- Miksi Venäjän tullilla ei ole riittävän aikaista ENNAKKOILMOITUS VELVOLLISUUTTA jopa usean tunnin tullaustoiminnan keskeytyksille rekkaliikenteen ohjattavuuden parantamiseksi?
5 ) Mitä etuja tällaisesta rekkojen rajapaikkakunnille ruuhkautumisen estävästä, Venäjän rekkaliikenteen ohjausjärjestelmästä olisi verrattuna jopa useiden vuorokausien jonotusaikoihin suurissa rekkaparkeissa, useita kilometrejä pitkillä rekkakaistoilla tai tienvarsilla ja moottoriteillä?
Ohjausjärjestelmän avulla Venäjän tullauksen rajaläpäisykyky täyttyy, mutta ei ylity.
- Tavaraa saadaan läpi Venäjän tullauksen maksimimäärä.
Miksi rekkojen ohjausjärjestelmän uusiminen olisi vaikeaa, kun jo vuosikymmeniä sitten on otettu käyttöön monimutkaisempia ajanvaraus- ja ohjausjärjestelmiä?
Järjestelmä toimisi yhtä hyvin niin pienillä kuin suurilla ja kasvavilla tai pienenevillä liikennemäärillä, kunhan Venäjän ja Suomen tullien läpäisykyky kasvaa tarvetta vastaavasti.
Kuskien ei tarvitsisi pitää rekkoja suotta tyhjäkännillä ja olla pitkiä aikoja jonoissa siirtämässä rekkaa jonossa eteenpäin.
Rekkaongelmien ratkaisut ennen ruuhkia
rajan läpi | 19.10.2009 17:05
> ”Miksi rekkojen ohjausjärjestelmän uusiminen olisi vaikeaa,
> kun jo vuosikymmeniä sitten on otettu käyttöön
> monimutkaisempia ajanvaraus- ja ohjausjärjestelmiä?”
A ) VERRATAAN: Lentolippujen varaus internetissä, Over Booking -hallinta
Kuka tahansa voi nykyisin varata lentoliput kaikkialle maailmaan matkatoimistojen ja lentoyhtiöiden internet-sivustoilla.
- Järjestelmä huolehtii, että lentokoneiden istumapaikkoja ei ylimyydä (Over Booking).
- Lipun varaaja antaa lähtökentän ja määränpään lentokentän järjestelmälle.
- Edelleen ilmoitetaan kuinka monta matkustajaa.
- Menolippu vai meno-paluu -lippu.
- Lähtö- ja paluupäivämäärä.
- Voidaan valita lentokoneen istumapaikkakartalta toivomus, mille paikoille lentoliput kirjoitetaan.
- Järjestelmä etsii reittivaihtoehdot maailmanlaajuisesti.
- Järjestelmä löytää suorat lennot tai se ehdottaa erilaisia reittivaihtoehtoja välilaskukenttien kautta.
- Järjestelmä hallitsee, että jää riittävästi aikaa lentokentillä siirtymiseen terminaalien ja lähtöporttien välillä.
- Järjestelmä ilmoittaa lentolippujen päivittäin vaihtuvat hinnat eri reittivaihtoehdoille.
B ) Transitorekkojen lastausajan varaus ja tullauksen rajaläpäisykyvyn yhteensovitusjärjestelmä, Over Booking -hallinta
Lentolippujen internetvarausjärjestelmän kaltaisella sovelluksella voitaisiin hallita helposti myös transitoliikennettä Euroopan Unionin ja Venäjän välillä - erityisesti Suomen ja Venäjän välillä.
Transitorekkojen ei tarvitsisi lähteä tuhan aikaisin liikkeelle esimerkiksi Moskovasta.
Riittää, että ehtii kyllin ajoissa lastauspäiväksi ja lastauskellonajaksi Suomeen satamaan.
- Transitorekkoja ei tarvitse saapua hallitsemattomasti Suomen puolelle suurempaa määrää - Over Booking - kuin, mitä Suomen ja erityisesti Venäjän tulliasemat lastattuja rekkoja tosiasiallisesti kykenevät reaaliajassa läpäisemään.
- Tämä edellyttää, että Venäjän ja Suomen tulliasemat kykenevät antamaan varausjärjestelmälle takuun transitorekalle nopeasta ja sujuvasta rajaläpäisystä, kun rekka saapuu satamasta tullattavaksi Suomen ja Venäjän tulliasemille ilman pitkää jonotusaikaa. Eli tulliasemien infra ja miehitys järjestetään niin, että transitorekkojen tullaukseen ei synny katkoksia, vaan niille varataan tullausaika samalla kun varataan lastausaika satamasta.
Rahallista hyötyä syntyy erittäin monille tahoille ja monet hankaluudet ja ongelmat poistuvat.
- Esimerkiksi pitkien rekkakaistojen ja megaluokan rekkaparkkien lisärakentamista ei tarvita satamissa eikä rajapaikkakunnilla eikä Suomen ja Venäjän tulliasemilla.
Kun transitorekkojen ohjausjärjestelmän ATK-ohjelmisto kehitetään, niin sitä voisi hyödyntää myös muualla - ainakin Venäjän ja Euroopan Unionin välisessä transitoliikenteessä.
Mitä ongelmia tällaisen järjestelmän toimivaksi saamisen kannalta on tällä hetkellä ja kuina ne voidaan ratkaista?
...kun on oikein kunnon rekkajonot.Siinä pelti kiiltelee komeesti ja kyllä siellä mahtuu mukana suhaamaan.
Turhaa jauhamista rekkajonoista. Ei niille kukaan tavan Taavi kuitenkaan mahda mitään. Ei viitsisi kiusata itseään koko asialla. Kyllä meille/teille rekkoja mahtuu.
Etelä-Saimaa 28.10.2009 s. 8
“Autonkuljetusrekat ovat voineet kesäkuun [2009] alusta lähtien käyttää mitä rajanylityspaikkaa tahansa. Keväällä ja talvella Vaalimaa oli autonkuljetusrekoilta suljettu ja vuodenvaihteessa [2009/2010] Vaalimaa-kielto tulee voimaan taas. Kielto perustuu venäläiseen asetukseen.”
Vaalimaan tullipäällikkö, “Kuutostien remontti aiheuttaa sen, että kynnys siirtää Vaalimaalta rekkoja Nuijamaalle ja Imatralle on aika paljon korkeampi.”
Kommentti
Nuijamaan jono ei voi kasvaa Kuutostielle asti moottoritietyömaan vuoksi.
- Rekkaruuhkien paine tulee - jos ylipäätään tulee - kohdistumaan Imatralle Vuoden 2010 alussa.
Etelä-Saimaa 4.8.2008 s. 5
Pääministeri Vanhanen,
- "Tärkeintä on saada raja toimimaan niin, ettei synny jonoja. Muuten tiet kyllä vetävät.”
“Vanhasen mukaan Venäjän päätöstä siirtää rekkaliikenne vain Imatran ja Nuijamaan raja-asemille voi pitää kummallisena ja jopa typeränä. Hän kuitenkin uskoo, että rajaruuhkat helpottavat jo ensi vuonna [2009], kun EU:n ja Venäjän välinen sähköinen tullaus saadaan käyttöön.”
Kommentti
Kuinka pitkällä sähköisen tullauksen käyttöönotto EU:n ja Venäjän välillä on, kun vuosi 2009 nyt lähestyy loppua ja venäläisen asetuksen vuoksi autonkuljetusrekkoja ohjataan Vaalimaalta Nuijamaan ja Imatran tulliasemille vuoden 2010 alusta?
Onko käytetty perustellusti muitakin keinoja, transitorekkaliikenteen ruuhkautumisen estämiseksi?
- Keinoja liikenteen tasoittamiseksi siten, että Venäjältä saapuu ohjatusti transitorekkoja Suomen satamiin ja lähtee satamista ohjatusti kaikkina lastaus- ja tullausviikonpäivinä vain sen verran kuin Suomen-Venäjän-raja satamista tulevia rekkoja tosiasiallisesti, reaaliajassa, läpäisee Venän puolelle?
Lähde: Helsingin Sanomat 23.11.2009 s. A2, pääkirjoitus
Lue Hesarista kokonaan, tässä otteita:
“Liikennejärjestelmää kutsutaan älykkääksi, kun siinä käytetään mahdollisimman tehokkaasti tieto- ja viestintäteknologiaa. Suomi ei kuulu älykkään liikenteen kärkimaihin. Professori Risto Kulmala selvitti liikenne- ja viestintäministeriölle asemaamme ja totesi, että älyliikenteessä Suomi on jäämässä entistä selvemmin jälkeen Länsi-Euroopasta, Japanista ja Yhdysvalloista.
Suomella ei ole varaa jäädä muita teollisuusmaita huonommaksi liikenteen järjestämisessä.”
“Älyliikenne on käyttökelpoinen keino kuljetustalouden kilpailukyvyn parantamiseksi.”
“Liikennepoliittisessa selonteossa hallitus sitoutui älyliikenteen edistämiseen, ja kohti käytännön toteutuksia pyritään nyt liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikön Harri Pursiaisen strategiaselvityksellä.”
“Strategiaohjelman kärkihankkeisiin kuuluvat muun muassa valtakunnallinen
joukkoliikenteen maksujärjestelmä, tieliikenteen automaattivalvonta, satelliittipaikannus
ja kuljetustilausten laaja käyttö.”
“Älyliikenne kytkeytyy tietoyhteiskunnan muuhun kehittämiseen ja sopii yhteen ilmasto- ja ympäristöpolitiikan tavoitteiden kanssa. Toiveena on, että älyliikenteestä olisi kasvupohjaa kansainvälisesti kilpailukykyisille yrityksille samaan tapaan kuin ympäristöteknologiasta.”
KOMMENTTI
Suomesta Venäjälle kulkevien transitorekkojen aiheuttamat haitat, ongelmat ja ylimääräiset kustannukset ovat tulleet jo vuosia tutuiksi Imatralla.
- Nyt tauon jälkeen on ennustettu, että rekkaongelmat palaavat.
Helsingin Sanomien pääkirjoituksen mukaisilla liikenteen älykkäillä tietojärjestelmillä voidaan hallita laaja-alaisesti monenlaisia liikenteeseen liittyviä asioita.
Transitorekkojen “älyliikennöinti”
Mitä jos Venäjälle suuntautuvan rekkaliikenteen “älyliikennöinti” olisi myös yksi
liikenne- ja viestintäministeriön hankkeista?
- Se olisi vain pieni osa koko älyliikenneprojektiin varatuista kehitysrahoista.
- Vastaavasti rahaa säästyisi vuosittain kuin rekkapulmia hoidetaan "biteillä eikä bitumilla".
Rekkaliikenteen “älyohjaus” poistaisi tullattavien rekkojen pitkät jonotusajat Suomen ja Venäjän tulliparkeissa. Se poistaisi rekkojen ruuhkahuiput ja pitkät rekkojen letkat maanteiltä. Pitkät jonot ja jonotusajat siirtyisivät historiaan rekkaparkeissa, rekkakaistoilla, teiden varsilla sekä moottoriteillä.
Älyliikennejärjestelmälle syötettäisiin aikajaksoittain Suomen ja Venäjän tulliasemakohtaiset, työvuorosuunnittelun mukaiset, tullauskapasiteetit lastaus- ja tullausviikolla.
- Tämä on dynaaminen liikennelupajärjestelmä, missä rajan läpi kulkeva rekkojen ja tavaroiden määrä riippuu viimekädessä tulliasemien reaaliaikaisesta rajaläpäisykyvystä.
- Järjestelmään on tärkeää päivittää tullauskapasiteetin ja rajaläpäisykyvyn ennusteet ylös- tai alaspäin ja varsinkin katkokset tullaustoiminnassa.
- JÄRJESTELMÄN TOIMIVUUDEN EHTONA ON
sitovat tiedot Suomen ja Venäjän tulliasemien käytettävissä olevasta kapasiteetista ja
vaihtelurajoista jo ennen kuin lastaus ja tullausaikoja voi varata internetin välityksellä
rekkojen älyliikennejärjestelmältä - “älyltä“.
Laivojen satamiin tuomat tavaramäärät ja sataman varastojen riittävyys on pidettävä tulliasemien todellisen kapasiteetin rajoissa.
Poikkeuksellinen satamien varastojen täyttyminen ja "varastotilan ylivuodon" uhka satamissa voidaan korjata erityisjärjestelynä, jos tullauskapasiteetin nosto tilapäisjärjestelynä on mahdollista.
- Järjestelmälle annettaisiin silloin kyseiselle ajanjaksolle tulliasemien korotetut läpäisykapasiteettitiedot, minkä perusteella “äly” jakaa lastaus- ja tullausaikoja rekoille ja sataman tavarasuma purkautuu aiheuttamatta rekkasumaa rajapaikkakunnilla.
- Mikäli tulliasemat eivät kykene lisäämään rajaläpäisyä, niin satamien on välivarastoitava tavarat muuten kuin siirtämällä tavaraa rekkojen kyydissä “etävarastoksi” rajapaikkakuntien haitaksi pitkille rekkakaistoille, teiden pientarelle ja moottoriteille.
Älyliikennejärjestelmän ansiosta rekat lähtisivät esimerkiksi Moskovasta liikkeelle siten, että ehtivät ennakolta varattuna lastausaikana satamaan. Lastauksen jälkeen voi ajaa rajalle, mistä “älyliikennejärjestelmä” on varannut tullausajan lyhyellä jonotusajalla.
- Jos Venäjän tullin "häiriötilanteessa" raja ei läpäise rekkoja, niin rekat voidaan jättää satamaan odottamaan ja samanaikaisesti Venäjältä Suomeen satamiin pyrkivien rekkojen liikenne pysäytetään Venäjän puolelle.
Transitorekkojen tullauksen maksimikapasiteetti saadaan rajan läpi Venäjälle, jos Suomen satamat kuormaavat - sekä Suomen ja Venäjän tullit tullaavat koko viikon ajan - 24 tuntia vuorokaudessa.
Älyliikennejärjestelmä huolehtii, että satamiin ei tule, eikä niistä lähde rekkoja rajalle enempää, kuin mitä raja-asemat rekkoja läpäisevät, vaikka satamat lastaisivat ainoastaan maanantaista perjantaihin.
Lähde: Uutisvuoksi 25.11.2009 s. 3
Imatran teknisen lautakunnan puheenjohtaja henkilökohtaisena mielipiteenään
“Portsarityyli” voisi toimia hyvin:
“Suomeen saisi tulla rekkoja samassa tahdissa kuin täältä lähtee pois.”
“Rekkajonoille Imatra ei mitään voi, mutta lausuntoa pyydettäessä sen pitää kertoa selvästi mielipiteensä,” näkee teknisen lautakunnan puheenjohtaja.
KOMMENTTI
Lobbausta, lobbausta, lobbausta - paljon lisää lobbausta Imatran kaupunki!
“Portsarityyli” ja “Äly-Bitti-liikennöinti” ovat ehdottomasti paras, haitattomin ja edullisin vaihtoehto pitkällä aikavälillä!
Siinä saadaan Suomen ja Venäjän tullien viikkokapasiteetin maksimimäärä tavaraa ja rekkoja Venäjälle.
- Ei pitäisi olla satamilla mitään valittamista.
Rekkojen ei tarvitse jonottaa pitkiä aikoja tulliin. Lyhyt jonotus ja pääsee jatkamaan matkaa.
Tiehallinto säästää rahaa.
Suomen satamat säästävät rahaa.
Kuljetusliikkeet säästävät rahaa.
Poliisi säästää rahaa.
Säästö joku muukin rahaa?
Jos joskus transitorekkaliikenne pysyvästi vähenee, niin rekkaparkkeihin ja rekkakaistoihin ei ole kulunut turhaa, kun on ryhdytty käyttämään “portsarityyliä”.
Ei tarvitse rakentaa lisää rekkaparkkeja, nykyiset riittävät, vaikka liikennemäärät kasvaisivat jatkuvasti.
- On vain lisättävä Suomen ja Venäjän tullien läpäisykapasiteettia kasvavaa tarvetta vastaavasti.
Rekkoja ei ruuhkaannu Suomen satamiin eikä tulliparkkeihin tai tulliasemapaikkakuntien tienvarsille ja moottoriteille.
Moottoritiet eivät ole tieliikennelain mukaan parkkipaikkoja.
- Korkeintaan erittäin poikkeuksellisessa tilanteessa poliisi ohjauksessa voidaan perustaa tilapäinen rekkaparkki moottoritielle, jos esimerkiksi jonkin onnettomuuden seurauksena.
- Moottoriteiden käyttäminen tietoisesti ja jatkuvasti rekkaparkkina ei ole mielestäni tieliikennelain hengen mukaista.
Ei tarvitse rakentaa monin tavoin hankalaa rekkakaistaa Pietarintien varteen.
Ei tarvitse rakentaa WC-tiloja rekkakuskeilla pitkin teiden varsia ja ei varsinkaan moottoriteille.
Rekkakuskien jätökset jäävät transitoliikenteen historiaan.
Rekkojen tyhjäkäyntipakokaasut jäävät historiaan ja samoin haitat alueen asukkaille.
Rekkakuskien ei tarvitse kahlata syvään hankeen tarpeilleen 25 asteen pakkasessa.
Talvella teiden ja rekkaparkkien kunnossapito ei hankaloidu suuresta rekkamäärästä.
Tieliikenneturvallisuus paranee.
Rekkakuskien “jonojuopumukset” jäävät historiaan, kun ei ole enää rekkajonojakaan.
Poliisin ei tarvitse käydä herättelemässä rekkakuskeja ja häiritä lakisääteisiä lepoaikoja rekan jonossa eteenpäin siirtämisen takia.
Monet ongelmat ja hankaluudet sekä turhat, ylimääräiset kustannukset pienenevät merkittävästi tai poistuvat kokonaan.
Tässä ei ollut vielä läheskään kaikki perustelut, mitkä puoltavat “portsarityyliä”.
Jos ongelmia on, niin ne voidaan varmasti ratkaista, kunhan on tahtoa!
Perustelisivatko virkamiehet sekä poliitikot, miksei “portsarityyli” olisi hyvä ja toimiva vaihtoehto?
Olisivatko imatralaiset tyytyväisiä "portsarityyliin" ?
Asia oli ymmärretty väärin. Lausunnossa ei pyydetty rajanylityksestä mitää mielipiteitä.
Tiepiiri oli laittannut Imatralle kolme vaihtoehtoa, mihin rekoille voisi rakentaa lisä paikkoja.
Niistä piti esittää jotain vaihtoehtoa, missä rekat aiheuttaisivat vähiten haittaa.
Lautakunta nosti parhaaksi vaihtoehdoksi nykyisen rekkaparkin laajentamisen.
Valinta katsottiin turvallisimmaksi vaihtoehdoksi. Samoin siinä vaihtoehdossa on saniteettitilat jo valmiina.
anssi.p | Käyttäjän viestit | 27.11.2009 19:04
> ”Asia oli ymmärretty väärin.
> Lausunnossa ei pyydetty rajanylityksestä mitään mielipiteitä.”
Mielipiteitä ja ideoita voi silti esittää vaikka ei ole pyydettykään. Se vie kehitystä eteenpäin.
Rajan ylitys tässä keskusteluyhteydessä tarkoitetulla tavalla nimenomaan liittyy ongelmanratkaisuun rekkaparkkien ja rekkakaistojen lisärakentamisen tarpeen poistamisesta.
Lisäksi siihen liittyy laajemmin monia muita hyötyjä.
- Tämän keskustelussa käsitellyn idean sisältö pitäisi ottaa ensin huomioon.
- Ideoita voi ”kypsytellä”, ja jokainen osallistuja voi lisätä siihen uusia elementtejä tyyliin:
”Mitä jos tehtäisiin näin …”
"Rekkoja Suomeen sitä mukaa kuin niitä lähtee" -idean ituja näkyi jo joitakin vuosia sitten sanomalehtien mielipideosastoissa ja joissakin toimitetuissa lehtiartikkeleissa.
- Teknisen lautakunnan puheenjohtajan esitys on mielestäni erinomainen, koska se poistaa monet ongelmat, joita syntyisi vielä senkin jälkeen, vaikka parkkipaikkoja ja jonotuskaistoja laajennettaisiin ja rakennettaisiin lisää Pelkolaan tai Pietarintien varteen.
- Toisalta "portsarityyli" ja rekkaliikenteen ohjaus - "älyliikenne"-ratkaisuna - tietotekniikka ja viestintä teknologian avulla poistaisi "bitumi"-ratkaisut eli parkkipaikkojen lisärakentamisen tarpeen kuten jo edellä tuli kerrotuksi.
Eikö ole loogista ja luonnollista, että esitetään lisämielipiteitä tai uusia vaihtoehtoja asian ratkaisemiseksi, vaikka puheenjohtajan henkilökohtaisina mielipiteinä?
- Kaikki muutkin voisivat vapaasti osallistua ongelman ratkaisuun.
- Joku voi tietysti - aivan vapaasti - nähdä tässä vaikka bisnesmahdollisuuden Imatralla!
rajan läpi27.11.2009 18:00, kirjoitti:
> ”Imatran teknisen lautakunnan puheenjohtaja henkilökohtaisena mielipiteenään.”
Korostan, että tässä sanoin, että teknisen lautakunnan puheenjohtaja sanoi ”henkilökohtaisena mielipiteenään.”
Lue juttu Uutisvuoksesta kokonaan. Tämä hänen henkilökohtainen mielipide ”portsarityylistä” on kirjoitettu siinä osassa juttua, mistä käy ilmi, että on kyse henkilökohtaisesta mielipiteestä. Asia käy jutussa myöhemmin seuraavan lainauksen jälkeen:
- ”En sano tätä lautakunnan puheenjohtajana vaan henkilökohtaisena mielipiteenäni: Miksi rekat eivät voisi jonottaa jopa Venäjän puolella?” Imatran kaupungin teknisen lautakunnan puheenjohtaja Uutisvuoksessa 25.11.2009.
Sitten Uutisvuoksen juttu jatkuu edelleen erittäin mielenkiintoisesti ja tullaan tekemääni alkuperäiseen lainaukseen Uutisvuoksesta:
” ..”portsarityyli” voisi toimia hyvin: Suomeen saisi tulla rekkoja samassa tahdissa kuin täältä lähtee pois.”, lautakunnan puheenjohtaja UV:ssa.
Journalistisesti Uutisvuoksi ei ole ymmärtänyt väärin.
Lähde: Uutisvuoksi 25.11.2009 s. 3, harmaalle pohjalle painetussa osiossa, missä otsikkona “Näistä pitäisi valita:”
Siinä lehteen on painettu vaihtoehdot 1 - 3 hintoineen ja kohta,
“Vaihtoehto 4” on juuri se mielenkiintoisin ongelmien kokonaisratkaisun kannalta.
Lehteen on painettu, lainaus alkaa
”Vaihtoehto 4: ?
” ”… vai olisiko haettava jotain aivan muuta ratkaisua”, tiepiiri kysyy lausuntopyynnössään.
Lähde: Teknisen ltk:n esityslista 16/2009.”
Lainaus loppu
Löytyykö Uutisvuoksen lähteenä käyttämä Teknisen lautakunnan esityslista 16/2009 netistä?
Uutisvuoksen juttu 25.11.2009 on erittäin mielenkiintoinen ja tästä “portsarityylistä” riittäisi aihetta todella paljon moniin juttuihin, vaikka Helsingin Sanomissa.
joo kyllä se on ihan ymmärrettävää että noita rekkajonoja syntyy aikaajoin kun laivoja tulee satamiin aikapaljo. Satamasta loppuu tila jollei sieltä samanaikaisesti pureta niitä autoja niihin rekkoihi joista sit syntyy jonoja. Menkää hyvät ihmiset katsomaan noita jonoja tuonne vaalimaalle kuinka paljon siellä on perjantai ja lauantaina ja valittakaa sitte. Jos kaikki rekkaliikennne sinne laitettas ni ois jo jonot aina Helsinkiin asti ja se ei olis hyvä juttu ollenkaan. Rekoilla menee aikaa jonki verra kun kuskien pitää esittää jos jonkin moisia papereit et pääsee jatkamaan matkaa etiäpäin suomen niinkuin venäjän tullista. Siinä veäjäjän tullissa tutkitaan akselipainot ja muutenki aikatarkasti mitä niis autois kuljetetaan. Siksi niitä jonoja syntyy tänne niin Vaalimaalle, Nuijamaale kuin tänne Imatralle. Niitä pitää vain jakaa tasaisesti jokasielle raja-asemalle et tavara kulkee eteenpäin. Maltti on valttia ja minkä me voimme kun naapuri maa on vaurastumaan päin ja meidän teillämme lliikkuvat. Tää on vaan elämää ja se on hyväksyttävä.
minä vaan | 27.11.2009 22:36, sanoo
> "Satamasta loppuu tila jollei sieltä samanaikaisesti pureta niitä autoja niihin rekkoihi
> joista sit syntyy jonoja."
Olen samaa mieltä.
Laivoja tulee kaikkiin satamiin samanaikaisesti ja tavaraa pitää saada eteenpäin raja-asemille päin.
Kaakkois-Suomen tienvarret ja moottoritiet muuttuvat Suomen satamien etävarastoalueiksi, kun satamilla ei ole omia varastoja tarpeeksi. Ja kait se tulee Suomen satamille ja huolintaliikkeille edullisemmaksi laittaa tavaraa laivasta suoraan rekkaan kuin se, että siirretään niitä ensin välivarastoon ja sitten vasta uudelleen lastattaisiin rekkoihin.
Halvemmaksi tullee sekin satamille ja satamakaupugeille, että tavarat siirretään "liikkuvissa varastoissa" eli pyörien päällä rekoissa rajakaupunkien tienvarsille ja moottoriteille, jolloin ei satamakaupunkien ja satamien tarvitse laajentaa varastoja satamissa.
Ehkä siellä ei ole tilaa laajentaa varastoalueita?
minä vaan | 27.11.2009 22:36, kirjoittaa
> ”Menkää hyvät ihmiset katsomaan noita jonoja tuonne vaalimaalle
> kuinka paljon siellä on perjantai ja lauantaina ja valittakaa sitte.”
Noh, olihan sitä näyttöä täällä Imatrallakin noista rekkajonoista ja silloinhan niistä pulistiin kovastikin torilla ja teiden varsien tuvissa.
Kerrot, että rekkoja on Vaalimaan suunnalla paljon perjantaina ja lauantaina.
1 ) Mistä johtuu, että rekkoja on Vaalimaan jonossa eniten juuri perjantaina ja lauantaina?
- Sama ilmiö oli mielestäni myös Imatralla silloin muinoin, kun moottoritien molemmat puolet oli vuorattu rautaesiripulla.
2 ) Miksi Imatran Pelkolan raja-aseman odotusparkissa ei ollut rekkoja silloin pahimman rallin aikoina maanantaista keskiviikkoon puoleen päivään asti?
- Keskiviikkona klo 14 alkoi Pelkolan parkki täyttyä ja keskiviikkoiltamyöhällä jono ylti jo rekkakaistan päähän Terästehtaan kakkosportin risteykseen asti.
- Sitten torstaina jo poliisi ohjasi rekkoja pysäköimään moottoritielle täysin rutiininomaisesti ja herättelivät kuskeja siirtämään rekkoja eteenpäin “satamavarastossa”, aivan kuin olisivat olleet satamien palkkaamia työntekijöitä.
- Perjantaina ja lauantaina olikin sitten - parhaimmillaan eli pahimmillaan - moottoritien molemmat laidat täynnä autonkuljetusrekkoja. Taisi jonot välillä jatkua vielä pitkälle Lappeenrannan suuntaan niin, että Imatran tullijono ylsi ja yhtyi Nuijamaalle jonottavaan rekkajonoon, vaikka joka kohtaan kuutostietä rekkoja ei voinut laittaa kapeiden piennarten takia.
- Nuijamaan jono kasvoi samanaikaisesti, ja jatkui ties kuinka pitkälle Luumäen suuntaan.
3 ) Mistä johtuu, että pääsääntöisesti rekkajonot lyhenevät ja purkautuvat Venäjälle lauantaina ja sunnuntaina kaikilla rajanylityspaikkakunnilla?
- Vaalimaalla tosin jonot eivät useinkaan ehtineet purkautua Venäjälle lauantaihin ja maanantaihin mennessä, kun jono alkoi taas kasvaa uuden kalenteriviikon alkaessa.
4 ) Miksi siis jonoja ei ole odotettavissa alkuviikosta, mutta loppuviikolla jonot ovat älyttömän pitkät?
5 ) Tulevatko laivat Suomen satamiin vain maanantaina ja tiistaina ja sitten satamatyötekijät urakkavauhtia ryhtyvät lastaamaan Venäjälle menevää tavaraa ja autoja pääasiassa venäläisiin rekkoihin.
- Rekat toimivat liikkuvina varastoina ja niissä varastoidaan Suomen satamien huolintaliikkeiden hallinnoimat tavarat Vaalimaalle, Nuijamaalle ja Imatralle menevien teiden varsille.
Helppoa ja kätevää ja ennen kaikkea satamatyön tuottavuus ja tulos on hyvä - ja satamat, huolintaliikkeet sekä satamakaupungit nettoavat euroja kylmän rauhallisesti.
Imatralla vain nuollaan näppejä, kylmän rauhallisesti.
Uutisvuoksessa 25.11.2009, sivulla 3, Imatran teknisen lautakunnan puheenjohtaja nostaa aiheellisesti asioita keskusteluun, lainaus:
- ”Onhan se hyvä, että pyörät pyörivät”, lautakunnan pj. myöntää.
“Se tässä nyt kuitenkin harmittaa, että imatralaiset uhkaavat rekkarallissa jäädä vain sivustakatsojiksi ja sotkujen siivoajiksi. Tuloja ei paikkakunnalle ropise, joten maksajiksikaan ei haluta.”
KOMMENTTI
Transiittoliikenne tuo paljon työtä ja tuloja joillekin tahoille, ja se on hyvä se.
Eikö asioita voitaisi hoitaan kaikesta huolimaatta niin, että ei synny muualle ylimääräisiä ja turhia kustannuksia.
Rekkaparkit eivät poista todellisia syitä, miksi jonoja syntyy.
- Pitäisi ratakaista ongelman syyt, eikä yrittää hoitaa oiretta, koska rekkaparkkien rakentaminen todennäköisesti johtaa vain ongelman kasvamiseen ja syyt jäävät jäljelle vuosiksi eteenpäin.
Eikö yritystoiminnan aiheuttamia ympäristöhaittoja yleensä arvioida ja niihin puututa viranomaisten toimesta?
Eikö kaikki, korostan kaikki laskut ja kulut, mitkä venäjälle menevistä rekoista aiheutuu, kuuluisi lähettää satamayrityksille, huolintaliikkeille ja satamakaupungeille - kuten esimerkiksi poliisin tekemä työ, Baja-majat, kuljettajien jätösten haitat, talvikunnossapidon hankaluudet, rekkaparkkien ja rekkakaistojen rakentaminen jne jne?
Onko satamayrityksillä ja huolintaliikkeillä ja satamakaupugeilla jokin erivapaus, kun saavat tuoda tavaraa varastoon Imatralle teiden pientareille ja moottoritielle!
Koko ajan lautakunnan asiassa puhutaan kumminkin rekkaparkeista. Kun kaupungilta kysytään muuta ratkaisua, niin silloin sillä tarkoitetaan myöskin, mihin muualle parkki voitaisiin rakentaa.
Kaupunkia pyydettiin valitsemaan yksi vaihtoehto, mutta niin lehdessä, kuin valmistelussakin on nostettu esille 2 ja 3 yhteishinta ja pyydetty alkamaan vaihtoehtojen rakentaminen alkamaan viivytyksettä.
TÄSSÄ KOKOUSPÖYTÄKIRJA.
http://www.imatra.fi/djulkaisu/kokous/20091380-5.HTM
LÄHDE: http://www.lvm.fi/web/fi/etusivu
”Selvitysmies: Älyliikenne muokkaa liikennepolitiikkaa”
Lue kokonaan netistä, seuraavassa LAINAUKSIA JA OTTEITA
Liikenne- ja viestintäministeriö
Linkit:
http://www.lvm.fi/web/fi/uutinen/view/983697
http://www.lvm.fi/web/fi/tiedote/view/983616
”Bitumista bitteihin eli infrastruktuuri tehokkaampaan käyttöön.”
Strategian tavoitteena on, että 2020 Suomen liikennejärjestelmä kuuluu maailman edistyneimpiin ja tehokkaimpiin. Liikenne on myös sujuvampaa, ympäristölle ystävällisempää ja turvallisempaa.
Kansallinen älyliikenteen strategia
Selvitysmiehen ehdotus
“Tieto- ja viestintäteknologian käyttöä liikennejärjestelmässä kutsutaan älykkääksi liikenteeksi tai älyliikenteeksi. Se tekee mahdolliseksi vastata muutosvoimien haasteeseen uusin keinoin ja samalla edistää monia muita yhteiskuntapoliittisia tavoitteita. Sillä voidaan tukea liikennepolitiikan lisäksi ainakin tietoyhteiskuntapolitiikan pyrkimyksiä yhtä hyvin kuin ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa. Se parantaa työn tuottavuutta kaikkialla missä sitä otetaan käyttöön ja sen avulla voidaan myös taata eri väestöryhmille ja alueille entistä paremmat ja tasa-arvoisemmat palvelut. Älyliikenteen tuotteista ja palveluista on myös mahdollista kehittää merkittävää suomalaista liiketoimintaa ja vientituotteita, mikä luo työpaikkoja teollisuuteen ja palvelutuotantoon.
Älyliikenne ei ole vain tietoyhteiskunnan teoriaa, vaan siitä voidaan rakentaa konkreettinen ilmiö ihmisten ja yritysten arkeen.
Älyliikenteen tärkein vaikutus on, että se tekee mahdolliseksi siirtää liikennepolitiikan keskeisen huomion liikenneverkkojen rakentamisesta ja ylläpidosta asiakkaiden matkojen ja kuljetusten toimintaan eli liikenneverkkojen operointiin. Älyliikenteen palveluiden avulla ja optimoimalla liikkumista ja kuljetuksia olemassa olevasta liikenneinfrastruktuurista ja liikennepalveluista voidaan ottaa kaikki teho irti.”
“Älykäs liikennejärjestelmä syntyy monien toimijoiden ja monien toimenpiteiden tuloksena.
Se vaatii yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa
yhtä hyvin kuin viranomaisten välillä.”
Kansallinen älyliikenteen strategia
“Älyliikenne tarkoittaa tieto- ja viestintätekniikan hyväksi käyttämistä liikennejärjestelmässä, kaikissa liikennemuodoissa sekä henkilö- että tavaraliikenteessä.
Älyliikenne auttaa ja ohjaa valitsemaan ja optimoimaan liikkumisen kokonaisuuden kannalta edullisimmalla tavalla ja siten parantaa liikennejärjestelmän tuottavuutta, turvallisuutta, sujuvuutta, tehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Älyliikenne on keskeinen osa liikennepolitiikkaa ja tietoyhteiskuntapolitiikkaa.
Älykäs liikennejärjestelmä kattaa palveluketjun osat tiedon keruusta, käsittelystä ja jakelusta
aina matkan suunnitteluun sekä matkan aikaisiin tietopalveluihin.
Palvelut tukevat liikenteen seurantaa, hallintaa ja ohjausta sekä tarjoavat informaatiota kuljettajille, liikkujille ja liikennejärjestelmän operoijille.
Keskeisiä vaatimuksia ovat ajantasaisuus, luotettavuus ja helppokäyttöisyys.”
Vuonna 2020 Suomen liikennejärjestelmä kuuluu maailman edistyneimpiin ja tehokkaimpiin.
- liikenne on sujuvampaa, ympäristölle ystävällisempää ja turvallisempaa
- reaaliajassa operoitava liikennejärjestelmä antaa liikkujalle jatkuvasti tietoa
matkasta ja kuljetuksesta sekä niihin vaikuttavista olosuhteista
- liikenneinfrastruktuuria ja liikenteen palveluja käytetään olennaisesti nykyistä tehokkaammin
- älykäs liikennepolitiikka tuottaa tehokkaita ratkaisuja asiakkaiden liikkumisen ja kuljetusten tarpeisiin eikä tyydy vain väylien rakentamiseen ja ylläpitoon
- kustannustehokas logistiikka parantaa Suomen kilpailukykyä
- Suomen yritykset tuottavat innovaatioita, joista kehitetään menestyviä älyliikenteen vientituotteita
“Älykäs liikennejärjestelmä ehdottaa vaihtoehtoisia reittejä ja kulkutapoja ottaen huomioon liikkujan henkilökohtaiset tarpeet ja mieltymykset sekä ekologisen kestävyyden.”
“Ajantasaisesti operoitu liikennejärjestelmä seuraa taukoamatta liikenteen olosuhteita ja tilaa, ohjaa liikennettä, estää onnettomuuksia ja muita häiriöitä, minimoi häiriöiden vaikutuksia ja antaa liikkujille jatkuvasti tietoa liikennetilanteesta.
Se tekee mahdolliseksi käyttää nykyistä liikenteen infrastruktuuria täysimittaisesti.”
“Yhteiskunnalliset seuraukset ovat huomattavat, kun mittavien laajennus- ja uusinvestointien tarve myöhentyy tai parhaissa tapauksissa loppuu kokonaan.
Vapautuvat resurssit voidaan kohdentaa tehokkaasti liikennejärjestelmän ja liikkujien hyväksi.”
“Tehokkaampi logistiikka"
"Sujuva ja häiriötön, liikennemuodot yhdistävä liikenneverkko tekee mahdolliseksi
ennakoidut kuljetukset ja tehokkaan logistiikan.
Kalustoa ja työvoimaa tarvitaan vähemmän, kun terminaalitoiminnot sujuvat ja
ruuhkat liikenteessä vältetään.
Myös tavaraliikenteen energiankulutus ja haitalliset ympäristövaikutukset vähenevät.”
Strategia on varmaan hyvä. Kuitenkin siinä on yksi pikku juttu. Suostuuko Venäjä siihen.
Tekninen lautakunta lähti päätöksessään siitä, että voimme tehdä sellaisia päätöksiä, joilla on vaikutusta ainoastaan Imatran alueella.
Meillä ei ole lupa päättää. että parkkipaikat tehdään kaupunkirakenteen ulkopuolelle.
Eikä myöskään rajanylityksen muuttamista.
Jokainen voi puhua, mitä haluaa, mutta luottamushenkilöiden on pysyttävä asiassa.
Tiedän, että Imatran Tekninen lautakunta ja sen puheenjohtaja on hoitanut asiansa kuten kuuluukin. Kommentoin vielä esille tuomiasi tähdellisiä ja tärkeitä asioita.
anssi.p | Käyttäjän viestit |28.11.2009 16:09
> "Strategia on varmaan hyvä. Kuitenkin siinä on yksi pikku juttu. Suostuuko Venäjä siihen."
- Miksi ei suostuisi?
- Venäläisten ei tarvitse itsekkään laajentaa tulliasemien parkkipaikkoja, kun
rekkojen "älyliikenne"-ratkaisussa ei synny rekkaruuhkia Suomen eikä Venäjän raja-asemilla
eikä Suomen puolelle.
- Myös venäläisten kuljetusliikkeiden kannattavuus paranee, kun rekka, tavara ja kuski eivät seiso vuorokausitolkulla keikkaa kohti parkissa käyttämässä rekkaa tyhjäkäynnillä.
- Lisäksi sähköinen asiakirjojen vaihto eli sähköinen tullaus poistaa kaksoislaskutuksen ja korruption mahdollisuuden, joten rekkojen tullausta ja muuta rajavalvontaa ei tarvitse keskeyttää ja laittaa jonoa seisomaan korruption takia. Tämän pitäisi poistaa useiden tuntien katkokset Venäjän tulliasemien toiminnassa. Venäjän valtio menettää miljardeja dollareita vuosittain transitotavaroiden korruption vuoksi. Se on hyvä syy suostua.
- Muuten ei ole Etelä-Karjalan lehdet pitäneet sähköistä tullausta esillä, vaikka siihen siirtyminen aloitettiin 1.1.2009.
- - -
> "Tekninen lautakunta lähti päätöksessään siitä, että voimme tehdä sellaisia päätöksiä,
> joilla on vaikutusta ainoastaan Imatran alueella."
- Kukaan ei varmaan odottanutkaan muuta.
- - -
> "Meillä ei ole lupa päättää. että parkkipaikat tehdään kaupunkirakenteen ulkopuolelle."
- Venäläisillä olisi lupa päättää rakentaa parkkipaikat omalle puolelleen. Osaltaan sen puolen toiminnastahan tämä rekkasuma ja ongelmat ovat tänne Imatralle kuten Nuijamaalle ja Vaalimaalle tulleetkin Suomen satamien toiminnan lisäksi.
- Parempi olisi, että Suomen puolella ei päätettäisi rakentaa parkkeja, niin venäläiset voisivat ratkaista oman ongelmansa - vaikka älyliikenne-projektilla.
Reilua luonnonvaroistaan rikkaan Venäjän taholta?
- - -
> "Eikä myöskään rajanylityksen muuttamista."
- Presidentin sekä pääministeri-, ulkoministeri- ja liikenneministeritason asia.
- - -
> "Jokainen voi puhua, mitä haluaa, mutta luottamushenkilöiden on pysyttävä asiassa."
- Uutisvuoksen jutussa 25.11.2009 tätä ei ole kyseenalaistettu, eikä tässä keskustelussakaan.
- - -
Uutisvuoksen juttu on hyvä ja keskustelun avaus "portsarityylistä" erinomainen.
- - -
Valtakunnan politiikkaa:
"Vehviläinen keskusteli liikenneasioista Venäjän presidentti Medvedevin kanssa"
http://www.lvm.fi/web/fi/tiedote/view/987725
"Vehviläinen välitti Medvedeville Tasavallan Presidentti Tarja Halosen tervehdyksen sekä nosti keskustelussa esille ajankohtaisista liikennepoliittisista kysymyksistä ilmastopolitiikan ja älyliikenteen."
- - -
Toivottavasti älyliikenne tulee merkitsemään myös sen soveltamista Suomen ja Venäjän välisessä transitorekkaliikenteesä sekä samalla tietysti EU:n ja Venäjän välisessä transitoliikenteessä.
Älyliikenne-projektien kehitystyö sopisi Imatralle - osaisivatpa Imatran päättäjät tarttua asiaan!
Koska kaupunki ei voi päättää rajaliikenteestä, niin mitä se voi tehdä muuta kuin tämän, joka on kopioitu lautakunnan pöytäkirjasta.
Lisäksi kaupunki esittää, että Imatran rajanylityspaikan kehittämissuunnitelman mukaiset konkreettiset toimenpiteet käynnistetään mahdollisimman nopeasti.
Varmaankin näitä päätöksiä punnitaan muualla.
en ymmärrä miks alkuunkaan suomalaiset ottivat ruuhkat hoitaakseen, taas, antaa rekkojen mennä läpi niin et paukkuu hoitakoot omat ruuhkansa siellä puolen, tilaa on,siperiaan saakka,eikä tänne pikkukaupungin kaduille mis tilaa ei ole.
Rajaliikennetilanne
http://alk.tiehallinto.fi/alk/rajaliikenne/
1.4.2010
- Vaalimalla klo 17 jonon pituus 24 km.
- Nuijamaalla klo 17.30 jonon pituus 13 km.
- Imatralla klo 6.45 jonon pituus 3 km.
Imatralla klo 18 aikoihin rekkoja ohjataan jonoon Imatran moottoritielle.
aikaa jonon pätkä moottoritien alussa.On kuulemma juhlapyhämiehitys Venäjän tullissa.Ite huomasin ja sen juhlapyhämiehityksen joskus Nuijamaan tullissa.Yks kaheksakymppinen mies oli saatu hoitamaa hommia.Ei ollu kait nähny tietokonetta vuosikymmenii.Muut kait ryyppäämässä..
asia kuntoon. Turhaa kaikki jurputtaminen täällä. Menisitte ja laittasitte homman hoitumaan.
Hyvä, että Uutisvuoksi kertoo rekkaruuhkien syyt. Tarkastusten hidastumisen 31.3.2010 arvellaan juontuvan pääsiäispyhistä.
Uutisvuoksi 2.4.2010 s. 5:
”Jonoihin oli kaksi syytä. Rekkoja oli matkassa enemmän ja Venäjän tulli työskenteli normaalia hitaammin.” ”Samaan tahtiin automäärien kasvun kanssa rajatarkastusten teko Venäjän puolella hidastui.”
Lehti kirjoittaa, että virallista tietoa tulli- ja rajatarkastusten viivästymisestä ei ollut vielä 1.4.2010 tullut Pelkolan raja-asemalle.
Lisää syitä ja seurauksia
Uutisvuoksen esittämiin syihin pitää ehdottomasti lisätä, että
SATAMIIN TULI JOSTAKIN SYYSTÄ (on tärkeä tietää, mistä syystä!) LIIKAA REKKOJA LASTAUKSEEN JA SATAMISTA LÄHTI REKKOJA RAJA-ASEMILLE LIIAN PALJON LIIAN LYHYESSÄ AJASSA
suhteessa Venäjän tullin heikentyneeseen kykyyn läpäistä rekkoja Venäjälle. Eivätkö venäläiset varoittaneet ennakolta heikentyvästä tullauskyvystä satamaoperaattoreille?
Rekkaruuhkista ja syistä uutisoitaessa sanomalehdet voisivat kertoa tulevatko rekat nykyisin satamiin hallitsemattomasti vai varataanko niille ennakolta lastausaikoja hallitusti sen perusteella, mikä on kunkin raja-aseman suunniteltu ja ennustettu läpäisykyky tiettynä ajanjaksona.
Lukijoita kiinnostavaa on tietää, miksi satamat ottivat lastattavaksi, lastasivat ja lähettivät raja-asemalle tulliin enemmän rekkoja kuin Venäjän tulli reaaliaikaisesti kykenee rekkoja läpäisemään siitä huolimatta, että Venäjän tulli on mahdollisesti jo paljon aikaisemmin ilmoittanut (vai jättikö ilmoittamatta) tietyn tulliaseman normaalia heikommasta tullauskapasiteetista tiettynä ajanjaksona – tässä tapauksessa pääsiäisviikolla 2010.
Kun Venäjän tulli tietää työskentelevänsä syystä tai toisesta normaalia hitaammin, niin Suomeen satamiin pitää tulla vastaavasti normaalia vähemmän rekkoja lastattavaksi ja edelleen tulliin tullattavaksi siten ettei ruuhkia synny.
Vai kuinka on?
Tiehallinto voisi esittää internet-sivustollaan grafiikkaa aika-akselilla, missä näkyy
1) Todellisen tiedon perusteella: Suomen satamista lastausajan varanneitten rekkojen määrät kuormitettuina kolmelle rajanylityspaikalle: Imatra - Enso, Nuijamaa - Brushnitsnoje ja Vaalimaa - Torfjanovka.
2) Reaaliaikaisesti Suomen satamiin saapuneitten transitorekkojen määrät.
3) Reaaliaikaisen tiedon perusteella satamista Imatran, Nuijamaan ja Vaalimaan raja-asemille lähtevien rekkojen määrät.
4) Reaaliaikaiset rajaläpäisynopeudet: Imatra - Enso, Nuijamaa - Brushnitsnoje ja Vaalimaa - Torfjanovka.
5) Reaaliaikaisen tiedon perusteella satamasta tietylle rajanylityspaikalle lähtevien rekkojen määrä miinus kyseisen rajanylityspaikan rajaläpäisykyky (käytännössä Venäjän tullin rajaläpäisykyky).
Lisäksi
6) LUOTETTAVA ENNUSTE rajaläpäisynopeudesta raja-asemilla tarkasti kolme vuorokautta eteenpäin sekä kolmesta seitsemään vuorokautta eteenpäin:
Imatra - Enso, Nuijamaa – Brushnitsnoje ja Vaalimaa – Torfjanovka.
Hanke voitaisiin toteuttaa viivyttelemättä esimerkiksi yhteistyössä venäläisten ja suomalaisten yliopistojen ja korkeakoulujen tukemana.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Linux
On nykyaikaa, että asiakkaille jaetaan palveluajat.
Tätä käytäntöä voitaisiin kokeilla ensin Imatra – Enso –rajanylityspaikan kautta kulkeville rekoille, kun rekkaliikenne alkaa uudelleen kasvaa.
Kuljetusliike tai satamaoperaattori voisi varata internetissä lastausaikoja Suomen satamista rekoille useita päiviä aikaisemmin järjestelmältä, joka huolehtii, että satamiin tulee ja niistä lähtee rekkoja rajalle reaaliaikaisesti yhteensä enintään raja-asemien ennustettua ja/tai reaaliaikaista läpäisykykyä vastaava määrä. Järjestelmä integroi ja synkronoi tunti tunnilta satamien lastaustoiminnan volyymin sekä tietyn raja-aseman että kaikkien raja-asemien rajaläpäisykyvyn mukaiseksi.
Soisi, että Suomen satamiin tuleva ja satamista reaaliaikaisesti tälle tietylle rajanylityspaikalle, esimerkiksi Imatra – Enso, lähtevä rekkojen määrä rekkaa/tunti, ei ole suurempi kuin tämän rajanylityspaikan reaaliaikaisesti maanantaista sunnuntaihin toteutuva läpäisykyky rekkaa/tunti.
Esimerkiksi:
KESKEYTYMÄTÖN RAJALÄPÄISY JA SATAMISTA ENINTÄÄN LÄHTEVIEN REKKOJEN MÄÄRÄ
Imatra – Enso ................. 13 – 18 rekkaa/tunti, maanantaista sunnuntaihin eli ma-su
Nuijamaa – Brusnitšnoje .. 22 – 28 rekkaa/tunti, ma - su
Vaalimaa – Torfjanovka .... 52 – 56 rekkaa/tunti, ma - su
YHTEENSÄ ..................... 87 – 102 rekkaa/tunti, ma – su
Osaako joku sanoa, mitä haittaa olisi Suomelle tai Venäjälle siitä, että transitorekkaliikenne sujuu raja- ja tulliasemien reaaliaikaisen maksimirajaläpäisykyvyn mukaisesti ilman, että rekat jonottaisivat pitkiä aikoja rekkaparkeissa?
Voivatko satamat toimia yhdessä ja yhteistyössä raja-asemien kanssa siten, etteivät rekat ruuhkaudu rajanylityspaikkakunnille?
Pelkistetty esimerkki voisi kuvata kuinka rajaläpäisykykyyn perustuva sama maksimimäärä rekkoja saadaan rajan läpi kalenteriviikon aikana ilman rekkajonoja ja pitkiä jonotusaikoja.
Suomen ja Venäjän tullit tullaavat ainakin periaatteessa viikon kaikkina päivinä 24 tuntia.
Oletetaan selvyyden vuoksi, että rajanylityspaikka, Imatra – Enso, läpäisee koko kalenteriviikon ajan ja vuorokauden ympäri tasaisesti 20 rekkaa tunnissa.
1) SATAMISSA LASTATAAN MAANANTAISTA SUNNUNTAIHIN 7 VUOROKAUTTA
Eri satamista lähtee hallitusti Imatra – Enso -rajanylityspaikalle yhteensä enintään 20 rekkaa tunnissa eli samassa tahdissa kuin Imatra – Enso läpäisee rekkoja Venäjälle.
Imatra – Enso läpäisisi silloin maksimimäärän 20 x 24 x 7 = 3360 rekkaa kalenteriviikon aikana. Jonoja ei synny, koska satamista tulee enintään sen verran rekkoja kuin raja läpäisee.
Rekkojen jonotusaika tulliin jää korkeintaan lyhyeksi.
Kokonaisuutena Suomen satamiin Venäjältä ja Suomesta saapuvien ja satamista raja-asemille lähtevien rekkojen määrä on jatkuvasti tasapainossa kolmen rajanylityspaikan yhteenlasketun läpäisykyvyn kanssa.
Maksimi rajaläpäisy täyttyy, mutta ei ylity.
2) SATAMISSA LASTATAAN MAANANTAISTA PERJANTAIHIN 5 VUOROKAUTTA
Tässä vaihtoehdossa Suomen satamat lastaisivat koko Enson tullin 7 vuorokauden tullauskapasiteetin verran eli 3360 rekkaa viidessä vuorokaudessa.
Rekat ruuhkautuvat ja jonot kasvavat loppuviikkoa kohti – jonotusajat ovat pitkiä.
Eri satamista lähtee Imatra – Enson -rajanylitykseen yhteensä 28 rekkaa tunnissa.
Raja läpäisee vain 20 rekkaa tunnissa, jolloin jonon pituus kasvaa 8 rekkaa tunnissa niin kauan kuin rekkoja satamista tulee.
Viikonlopun aikana Venäjän tulli tarkastaa Imatran puolella Venäjän tulliin jonottavat rekat ja rekkasuma purkautuu ennen uuden lastausviikon alkua.
3) SATAMAT LASTAAVAT ENEMMÄN KUIN 3360 REKKAA 5 tai 7 VUOROKAUDESSA.
Venäjän tulli ei kykenisi silloin purkamaan syntynyttä jonoa seuraavan lastausviikon alkuun maanantaihin mennessä, koska rajaläpäisykyky Enson kautta on maksimissaan 3360 rekkaa.
Onko kommentteja?
Rekkajonot Vaalimaa, Nuijamaa ja Imatra näkyy tiehallinnon sivustolla
http://alk.tiehallinto.fi/alk/rajaliikenne/
Lisäksi olisi hyvä näyttää numeerisesti ja graafisesti Suomen satamista Venäjälle lähteville rekoille
satamakohtaisesti tiedot sataman lähtöparkkialueen täyttöasteesta:
- Kuinka paljon on tilaa kaikkiaan sataman rekkaparkissa Venäjälle lähteville rekoille.
- Reaaliaikainen tilanne: kuinka monta rekkaa on parkissa.
- Reaaliaikainen tilanne: kuinka monelle rekalle on tilaa jäljellä raja-asemalle lähteville rekoille.
Satamissa voisi olla vinoparkkialue ja omat lähtökaistat jokaiselle rajanylityspaikalle. Rekkojen lähtöä ohjattaisiin automaattisella tai manuaalisella liikennevalojärjestelmällä. Ohjaus liikennevaloille otettaisiin Venäjän rajatarkastuksen läpäisseistä rekoista tai kameratietojen perusteella.
Rekkoja voisi tulla satamaan varattuna lastausaikana ja lähteä satamien lähtöparkkialueilta
sitä mukaa kuin raja läpäisee rekkoja Venäjän puolelle.
Rajanylityspaikat
Imatra - Enso
Nuijamaa – Brusnitšnoje
Vaalimaa – Torfjanovka
Voiko suomalaiset tai venäläiset – tulli ja satamat – katsoa internetistä luotettavat tiedot - esitettynä tunti tunnilta numeerisena ja graafisena, jos haluaa tietää kuinka suuri on
A. Venäjän raja- ja tullitarkastuksen normaali läpäisykyky viikko eteenpäin
sekä toteutunut läpäisykyky viikko taaksepäin transitorekoille, rekkaa per tunti?
- Enso
- Brusnitšnoje
- Torfjanovka
B. Suomen raja- ja tullitarkastuksen normaali läpäisykyky viikko eteenpäin
sekä toteutunut läpäisykyky viikko taaksepäin transitorekoille, rekkaa per tunti?
- Imatran Pelkola
- Nuijamaa
- Vaalimaa
C. Erotus: C = A - B
Olisiko hyvä, jos laskukaavassa C = A - B olisi A yhtä suuri kuin B ?
Olisiko hyvä, että Suomen satamiin tulee ja niistä lähtee rekkoja rajanylityspaikoille enintään sen verran kuin raja tosiasiallisesti kykenee läpäisemään rekkoja Suomesta Venäjälle?
Voiko esimerkiksi Enson tullin tullauskatko aiheuttaa rekkasuman Suomen puolelle Imatralle?
Jos normaalitilanteessa rajanylitys Imatra – Enso, eli käytännössä Venäjän tulli Ensossa, läpäisee rekkoja keskeytymättömästi maanantaista sunnuntaihin ympäri vuorokauden 18 rekkaa tunnissa ja Suomen satamista yhteensä saapuu Imatra – Ensoon 16 rekkaa tunnissa, niin minkäänlaista ruuhkautumista ei tapahdu.
Jos sitten – aivan yllättäen – Enson tulli lakkaa tullaamasta transitorekkoja esimerkiksi 5 tunnin ajaksi, niin rekkajono Suomen puolella alkaa kasvaa nopeudella 16 rekkaa tunnissa, koska esimerkissä rekkoja tulee edelleen satamasta tällä nopeudella. Viiden tunnin kuluttua jonossa olisi 80 rekkaa, ellei jotakin keksitä rekkojen rajalle saapumisen estämiseksi. Kun Enson tulli sitten jatkaa katkoksen jälkeen ja läpäisee 18 rekkaa tunnissa, niin jono lyhenee 2 rekkaa tunnissa, koska satamista tulee ennakkolastausajanvarauksen perusteella yhteensä vain 16 rekkaa tunnissa. Jono ei ainakaan kasva, koska rekkoja tulee satamista vähemmän kuin raja kykenee läpäisemään.
Mitä pitäisi tehdä, että rekat eivät ruuhkaudu Suomen puolelle rajaläpäisyn häiriötilanteessa?
Jos jollakin tai useammalla tulliasemalla tulee yllättäen pidempi katko tai rajaläpäisy laskee merkittävästi, niin Suomen satamiin Moskovasta ja Pietarista saapuville rekoille ilmoitetaan sähköpostilla tai tekstiviestillä uusi lastausaika sekä Suomen satamista tullaukseen rajalle lähteneille ilmoitetaan uusi tullausaika. Uusia ilmoituksia lähetetään mikäli rajaläpäisykyvyn katkos tai heikentyminen pitkittyy alkuarviosta.
Rekat voivat ajaa reitin varrella, esimerkiksi Moskova – Hanko ja Hanko – Imatra, oleville levähdyspaikoille tai täyden palvelun liikenneasemille pitämään taukoa ja jatkaa matkaa siten, että ehtivät sovittuun aikaan perille.
Voisiko tämä toimia käytännössä; edut ja haitat?
Jos ongelmia on, niin kuinka ne voidaan ratkaista?
Kuinka suuret voisivat olla järjestelmän investointi- ja käyttökustannukset?
Kuinka nopeasti järjestelmä voitaisiin saada käyttöön?