Tätä palstaa lukiessani tulee väkisinkin mieleen, että tietämättä toisen asioiden taustoista sen enempää, ei todellakaan kannattaisi rohkaista ketään ottamaan yhteyttä ihastukseensa/ex-rakkaaseensa. Kukaan meistä ei voi tietää mitä taustalla on, minkälainen ihminen ja miten ero on tullut. Ehkä exä on jopa onnellinen, että on päässyt jatkamaan elämäänsä. Yleensähän eroon on olemassa vakava syy. Vastapuolihan voi kokea yhteydenotot jopa häirintänä. Maanisia ihmisiä on Suomikin pullollaan, älkäämme rohkaisko heitä turhaan. Turhien toiveiden elättämin uudelleen"yhdistymisestä" saattaa johtaa valtavaan pettymykseen synkin seurauksin.
Uskoisin, että mikäli exä on jäänyt kaipaamaan, ja haluaisi toisen takaisin, tekisi myös asialle ITSE jotain ja ottaisi yhteyttä.
Uskoisin, että mikäli exä on jäänyt kaipaamaan, ja haluaisi toisen takaisin, tekisi myös asialle ITSE jotain ja ottaisi yhteyttä.
Vastaukset 27
Vanhimmat
tapauksessa kannata koskaan ottaa kehenkään yhteyttä. Voi jee! Kyllähän se henkilö itse osaa asian ilmaista jos joku häiritsee. Pöhköä porukkaa..
oikeassa et exissä on ihan turha roikkua. Ne kuuluu menneeseen ja sillä hyvä. Mut ihastukset on eri asia. Kyllä sellaisiin kannattaa ottaa yhteyttä. :)
kommentti mulle tonne järki ja tunteet palstalle...Aloitukseen; Oon kai hullu(tuore juttu,just kirjoitettu..)
se.. Vastaan siihen jos jaksan ja viitsin.. ;)
laittamassa sinne oman kommenttini. :)
no minä ainakin otan yhteyttä siihen henkilöön jolle haluan sanoa jotain .... ja ihan vain itseni takia ja tietenkin hänenkin...... eihä muuten voisi elämää jatkaa.....enää.....!! Aikuisia tässä pitäisi olla, vai mitä ihmettä olemme sitten - jostain siltä väliltä....
sit ota sitä yhteyttä. Jankutat tota sammaa paskaa vuodesta toiseen . Onko gramofonin neula ruostunut paikoilleen?
Ei täällä kaikki kaipaile vain exiänsä. On muitaki tilanteita, esim. joku nähnyt jonkun jossakin, on tutustunut ja on jääny ikävä kytemään ja nyt tahtois tavata. Eikö se oo ihan ok jos nämä nyt haluaa sitten nähdä toisenki kerran, kenties kolmannen jne jne...
Mutta lähinnä puhuinkin existä. Menneet on menneitä ja exiin on turha jäädä roikkumaan. Kukaan ei huvin vuoksi eroa. Uskoisin, että tälläkin palstalla osalla voi olla jopa jonkinlaista mielenterveysongelmaa ja turhat rohkaisut yhteyden ottamisesta exäänsä, joka on tästä epätasapainoisesta ihmisestä päässyt vihdoin eroon, voivat aiheuttaa ikäviä seurauksia, joista sitten saamme lukea uutisotsikoissa. Ihanaahan se haaveilu ja pilvilinnoissa eläminen on, mutta on eri asia tajuta tosi todeksi ja haaveet vain haaveiksi.
En siis tarkoittanut ettei koskaan keneenkään kannata ottaa yhteyttä, vaan lähinnä tuo exä-puoli kannattaa miettiä uudelleen. Yleensä erot sattuu pahasti ja pitkään ja voi olla vaikka minkälaista väkivaltaakin taustalla.
Jos olisin esimerkiksi hakannut entistä puolisoani, joka lopulta älysi ottaa minusta eron, ja minulle sitten tuleekin ikävä ja kaipaan häntä kovasti, tuskin exäni olisi mielissään yhteydenotostani. Täällä palstalla emme tiedä taustoista mitään, enkä rohkaisi ottamaan muitta mutkitta kaipuun kohteeseen yhteyttä. Kaivattu ja ikävöity ihminen ei välttämättä vastaa enää tunteisiin joita mahdollisesti on joskus ollut.
Ja toistan, etten tarkoita ihastumisia niinkään. Mikäli olet ihastunut johonkuhun, oma rohkeus asian esilletuomisessa voi olla joskus ainoa keino saada tietää vastapuolen tuntemuksista. Ja ellei saa vastakaikua niin saa ainakin jonkinlaisen päätöksen asialle ja voi jatkaa eteenpäin.
Mutta sellaisiakin ihmisiä on valitettavasti joukossamme, jolle on suoraan sanottu, että "kiitos, mutta ei kiitos, jätä minut rauhaan", ja siltikin he vain kuvittelevat vastapuolen "oikeasti" tarkoittavan toista. Että "sisimmissään hän varmasti kuitenkin tietää meidän olevan luotuja toisillemme" ym. Ja kun täällä palstalla tällainen henkilö saa vielä rohkaisua, niin ei välttämättä hyvää seuraa. Esimerkiksi asian tiimoilta on jouduttu hakemaan Suomessakin useita lähestymiskieltoja, kun asia ei vain mene kaikille jakeluun asti.
Yleensä exät tietää kuinka ottaa yhteyttä mikäli kaipaa myös.
Juuri tänä aamuna puhuin hyvän ystäväni kanssa puhelimessa. Hän oli hyvin surullinen ja kysyi uskaltaako laittaa sähköpostia henkilölle johon oli ollut ihastunut, ja joka oli laittanut välit poikki jostain syystä, joka ei kuulu minulle, enkä ole udellut. Rohkaisin niin tekemään (teinkö väärin siis????) Hän laittaisi postia jossa pyytäisi anteeksi jos vaikka olisi aiheuttanut pahaa mieltä tälle henkilölle jossain vaiheessa. Ystäväni sai nimittäin eilen tietää että on parantumattomasti sairas eikä sille voida tehdä muuta kuin odottaa ja mennä päivä kerrallaan :(( Mutta hän ei kuulema aio kertoa sairaudestaan. Onko sekään oikein, ettei toinen saa tietää? Näin elämä meitä heittelee,,,, tiedä koskaan kuka milloinkin. Hänkin mielestäni nuori ihminen, vähän yli 40 vuotta, elämä edessä. Itse olen sentään yli 50, mutta en silti haluaisi tuollaista kokea :(
Nyt itkettää,,,
Riippuu ihan siitä miten heidän välinsä on erkaantuneet, millainen tilanne on ollut. Ellei ole ollut mitään perässä roikkumista, vainoamista ja häirintää, vaan kutakuinkin järkevästi erottu, niin on varmaan ihan paikallaan, etenkin tuossa tilanteessa, pyytää anteeksi. Saa ainakin itselleen rauhan. Ellei sitä ole jo tehnyt kymmeniä kertoja aikaisemmin, sitä kuitenkaan ehkä edes tosissaan tarkoittamatta, niinkuin jotkut mieleltään häiriintyneet saattavat tehdä. Meitä on niin moneksi ja monenlaista tallaajaa.
Vakavasti sairastuessaan ihminen haluaa luonnollisesti korjata menneisyyden virheitään ja pyytää niitä anteeksi. Uskoisin, että juuri silloin ihminen myöskin tarkoittaa sitä, todella sydämestään.
:-( en löydä sanoja veti hiljaiseksi. ole ystäväsi tukena vaikkei hän sitä vastaan haluaisi ottaakkaan.
kun toivottaa ystävällesi paljon onnellisia loppuelinpäiviä. anteeksi nyt että kirjoitan vaikkei ole syytä, mutta tuntuu tosi pahalta. kerro kristiinalta, vaikka tuntematon olenkin, paljon tsemppiä! menkää ihmiset itseenne. älkää valittako pienestä!
"Ellei ole ollut mitään perässä roikkumista, vainoamista ja häirintää, vaan kutakuinkin järkevästi erottu, niin on varmaan ihan paikallaan, etenkin tuossa tilanteessa, pyytää anteeksi"
TÄH?
siis järkevää käytöstä ja eroa pitää pyytää anteeksi, mutta perässä rokkumista, vainoamista ja häirintää ei tarvitse (tai saa?) pyytää anteeksi? Miksi vain sitä saa pyytää anteeksi, jossa ei ole mitään anteeksi annettavaa? Miksi muuta ei saa pyytää anteeksi? Elämänsä viimeisinä päivinäkään? Naisen vai miehen logikkaa? Vaiko kaikkea muuta kuin logiikkaa? Täällä on niin kummallisia ajatuksia joskus, että pysykää vaan sillä "soita mulle", "laita tekstarii" tasolla.... :D
Jos on anteeksi pyydettävää, sen voi toki tehdä, MIKÄLI ON TERVE PÄÄSTÄÄN.
Mikäli olet häirinnyt ja vainonnut sairaalloisesti exääsi tajuamatta lopettaa esim. ilman poliisien väliintuloa, niin tuskin kannattaa enää ottaa uudelleen yhteyttä, edes anteeksipyynnön varjolla. Sillä (päästään) sairailla ihmisillä tällainen anteeksipyytely ei ole vilpitöntä vaan tekosyy ottaa yhteyttä ja se jää päälle ja jatkuu ja jatkuu kunnes huomataan olevamme taas samassa vainoamiskierteessä. Näitä ihmisparkoja on niin naisissa kuin miehissäkin, jotka eivät tajua suhteen olevan loppu ja tunteiden lakastuneen ja aina vain jatkavat yhteydenpitoaan ja ruikuttamistaan. Se on säälittävää.
Eräskin nainen laittoi toista sataa viestiä exälleen, joista lähes jokainen alkoi: "tämä viesti on viimeinen minkä sinulle koskaan enää laitan, poistan numerosi tämän jälkeen. Haluan vain sanoa että.. blaahblaahblaah.."
Aina ei vain kaikille mene jakeluun. Ikävää mutta totta. Onneksi suurin osa meistä on kuitenkin järkeviä. Olen työni puolesta tutustunut useisiin vastaaviin tapauksiin joissa jätetty luulottelee exän olevan "se oikea" ja exänkin vastaavan vielä tunteisiin.
Ja kuten yllä kerroin, mikäli satuit jokaisen rivin lukemaan, elämänsä viimeisinä päivinä ihminen luonnollisesti haluaa puhdistaa sieluaan ja pyytää tekemiään virheitään anteeksi. Ja juuri silloin, ihminen hyvin todennäköisesti anteeksipyyntöään myös vilpittömästi tarkoittaa.
Kuten sanoin, voi olla, että kutakuinkin järkevästi on erottu, mutta ehkä ei ole tullut pyytäneeksi anteeksi mahdollisia virheitään, jotka johtivat eroon.
tajua, miksi ihmiset ei voi olla exän tai jonkin entisen ihastuksen kanssa yhteydessä ystävinä??
En pysty sitä ymmärtämään. Unohtakaa sellaiset exät/ihastukset, joista ei ole ystäviksi.
En jaksanut lukea tätä ketjua, vain aloituksen, joten en yhtään tiedä mistä muusta tässä on keskusteltu.:)
Ideaalitilannehan se on, että voi olla yhä ystäviä. Ja normaali-ihmisten kanssa usein sellainen onnistuukin, ainakin kun aikaa on kulunut, ja haavat ovat parantuneet. Mutta kun on olemassa näitä "epänormaalejakin" ihmisiä..
sun vähän selventää millaisia nämä epänormit on? Onko ne ihastuneita vai rakastuneita vai mikä niistä tekee epänormaaleja? En oikein ymmärrä mitä ajat takaa.
oon ottanu joskus yhteyttä ihastukseeni vaikka en oo maaninen tai muutenkaan sairas.
Oonko ainoa terve suomessa, joka ottaa yhteyttä ihastukseensa vai mitä sä tarkoitat? Onks kaikki muut sairaita, jotka ilmaisevat ihastuksena? Mites ne on päässy naimisiin ja tehny lapsia monet`?
niin voi hyvänen aika sentään. Lähinnä olen tarkoittanut exissään roikkuvia. Jos olet ihastunut, ota ihmeessä yhteyttä vaikket olekaan sairas tai maaninen :D
Mikä tässä palstassa on vikana? Eikö juttuja lueta kuin sana sieltä ja toinen täältä? Ja nostetaan iso haloo, jos kolahtaa?
näitä palstoja voisi lukea kun sanan sieltä toisen täältä. On niin perkeleesti sanoja ja pelkkäää puppua joka sana.:)
Noinkohan? Ehkäpä juuri tässä ketjussa on tullut esiin jotain erittäin tärkeää. ;) Sillehän ei voi mitään jos kaikkien vastaukset ei miellytä.
Toimin oman pään mukaan ja jos on suuret tunteet jota kuta kohtaan, niin totta helevetissä otan yhteyttä jollain tapaa, koputan kepillä jäätä tavalla tai toisella. Jotkut ei vastaa ikinä, ne on kaikkein vittumaisimpia tyyppejä tässä maassa, kaikki jää ilmaan leijumaan ja unohdus tulee sitten kun tulee, mutta ei vastaamattomuus ole ikinä kivaa.
jahas...täällä on totta helvetissä mies:))) kuulostaa jotenkin tutulta tuo:) miksiköhän? Et ole vielä nukkumassa?:) Kai olet se mies??? varmahan ei aina voi olla?:)
Olet jo tarpeeksi puhunut pahaa ja mustamaalannut
syyttömiä ihmisiä. Olet ilkeä ihminen joka ajattelee vain itseään.
En halua olla kanssasi, ihastuin toiseen.
väärä palsta. Tuolla on omat palstansa ero ja mielenterveysasioille!