Mikä on tuo hiljainen syke rinnassani?
Hiljainen, lähes olematon..
Ennen niin villi ja kiivas.
Täynnä tunnetta ja paloa..
Ei enää..
Asia joka muistuttaa olemassa olostaan enää vain kivullaan.
Tuskalla raastavalla, aina uuden pettymyksen kohdatessaan..
Ei muuten.
Onneton lihapala rinnassa joka ei jaksa enää soittaa sinfonioita, kumisuttaa kelloja.
Kiihtyä laukkaan, jatkaa hurjaa raviaan..
Takoo lujaa vaan fyysisessä rasituksessa, vain silloin kun on pakko.
Muuten hiljaa kuin iltatuulen henkäys..
Yksinäinen rumpali joka toistaa omaa surumarssiaan, päivästä toiseen, kellon ympäri.
Hiljaa mutta niin kuuluvasti..
Minun sisälläni.
Hiljainen, lähes olematon..
Ennen niin villi ja kiivas.
Täynnä tunnetta ja paloa..
Ei enää..
Asia joka muistuttaa olemassa olostaan enää vain kivullaan.
Tuskalla raastavalla, aina uuden pettymyksen kohdatessaan..
Ei muuten.
Onneton lihapala rinnassa joka ei jaksa enää soittaa sinfonioita, kumisuttaa kelloja.
Kiihtyä laukkaan, jatkaa hurjaa raviaan..
Takoo lujaa vaan fyysisessä rasituksessa, vain silloin kun on pakko.
Muuten hiljaa kuin iltatuulen henkäys..
Yksinäinen rumpali joka toistaa omaa surumarssiaan, päivästä toiseen, kellon ympäri.
Hiljaa mutta niin kuuluvasti..
Minun sisälläni.
Vastaukset 3
Vanhimmat
vaikuttava !
Melankoliaan taipuvaisena ihmisenä ja
naisena tämä osui ja upposi sanomallaan.
Surullinenkin pätee tähän runoosi, hiljainen
monologi.
Ennen Sinua kun vaelsin, ponnistelin,
tunsin toisinaan kuinka sydän jyskytti
kiivaammin ja vereni virtasi rajummin,
mutta sivuutin sen, unohdin aina.
Mutta kun tulit, kaikella alkoi olla merkitystä,
sydämen joka lyönnillä tarkoitus, kosketuksesi
sai aikaan, mitä ennen vaellus,. Sinusta
tuli, mihin tahdoin lisää virittäytyä.
Oppia tuntemaan joka millimetrin, oppia
tuntemaan syvimmät varjosikin, näkemään
katvealueillesi, ymmärtämään ajatuksiasi, ja
kaikelle Sinussa vereni oli vuolas kuru.
Eikä pauhaava sydämeni ollut enään yksin,
ihoni kerrokset vain minua, Sinä koit samaa ja
kun sylimme tapasivat, muutuimme samaksi, mikä
oli ollut viileää, kuumeni meissä intohimoon..
mikä oli kuiskannut, huusi nyt käheää
kiihkoa..
http://www.youtube.com/watch?v=R3FxJANoTOM&feature=related
Kiitos Runostasi.
Toisinaan Rakkauteen tulee lepo
ja vauhti hidastuu, päivä painuu,
noustakseen taas kun harmaa on ohitse..
Ja mikä oli hiljentynyt, kohoaa taas kuumaksi,
mikä oli lyönyt hitaasti, kiihtyy taas kiivauteen..
Ja alakulon ajatukset liukenevat, kun eivät
olisai koskaan olleetkaan.
niin Rakkaus.
Rakkausrunosi kiehtoi heti ensi lukeman jälkeen.
Tekstissäsi oli sisältöä ja mielenkiintoinen rakenne.
Sai hienosti esiin ajatuksesi ja tunteet,
rakensit sanoin, säkein, Runon joka otti mukaansa.
Todella hieno Runosi, jossa oli paljon hyvää ja tuoretta.
Iloa ja voimia Sinulle päivääsi.
Kiitoksia paljon vastauksistanne!