Tämä lumikiteinen hetki
hiutaleiden kosketus
pala Taivaan pilveä
koskettaa maan kamaraa
kuin tämä runo
joka odottaa kirjoittajaansa
mielen kajoa
sisäistä alttarin tyhjyyttä
kuin mitään sanomatta
odottaen syvällisen
virtaavaa voimaa
Tulvaksi Rakkauden
ikuiseen voimaan
... tämä on näitä aamuja
ennen aukeavan Juhla-aamun
saapumista sisäportistani sisään
Ja tuota hetkeä
valonkujaa minä odotan
...olenko minä nyt todella
tuohon hetkeeni valmis ?
hiutaleiden kosketus
pala Taivaan pilveä
koskettaa maan kamaraa
kuin tämä runo
joka odottaa kirjoittajaansa
mielen kajoa
sisäistä alttarin tyhjyyttä
kuin mitään sanomatta
odottaen syvällisen
virtaavaa voimaa
Tulvaksi Rakkauden
ikuiseen voimaan
... tämä on näitä aamuja
ennen aukeavan Juhla-aamun
saapumista sisäportistani sisään
Ja tuota hetkeä
valonkujaa minä odotan
...olenko minä nyt todella
tuohon hetkeeni valmis ?
Vastaukset 4
Vanhimmat
...kerrontaa on juhlallisen tuntuisessa runossasi...
Olet piilottanut runoosi sanoman, jonka tavoittamisesta en ole lainkaan varma, mutta luen runoasi tulevaisuuden odotuksena pienoisessa epävarmuudessa kaikesta kauniista.
...tässä jotain faktan purevuutta,joka piiloutuu sanonnan
syvänteisiin,kuten osuvasti aistit ja epävarmuutesi
voit nostaa korkeammalle tasolle fiktion kanssa
hymyilemään...
- Kiitos Sinulle että hyvää
alkanutta viikkoa...hymyillen.
Sama ku ennenki :)..
yksi meistä harvoista.
Miekään en oikeen päässy
tuohon jujuun runossasi
kiinni , mutta ehkäpä
ehkä se onki osa Sinua.
Tämä koko palsta on menny kyllä
sekasi :( muuten.
Mutta rauhallista vkl toivon
Sulle...sydämeesi :D))
Niin - minä ainakin olen sama kuin ennenkin,enkä
taivu minkään tuulen mukaan,vaikka käpyjä syys
myrsky päälleni heittelisi,sillä vastatuulessa sitä
karaistuu ja saa voimansa että luottaen myös
omaansa,mihin jälkensä jättää itsestään,ilman
mieron kieroja polkuja elämän tanhuvilla.
Tapani kuin tyylini on ja pidän minkä itse katson
soveliaammaksi kuin itselle parhaaksi ja jos sinne
sisään ei pääse,niin paras on vaihtaa tanssikenkiä,
missä karkelot viettävät peijaisiaan...helppoa
sapluunaa en helpolla ja aina tarjoile.
Kirjoitit palstasta,josta minäkin eräänlaista peistä
olen vääntänyt sanoilla ja totta tosiaan - Tämä on
ollut jo pitempään kuin aneeminen kalkkilaiva mutta
tiettävästi virran suunta on eksyttänyt että virtana
kuplii...kuin uomaansa etsien...pikkukalojen
rauhallisessa poukamassa.
Kiitos kommentistasi että Hyvää mieltä sinne Pohjoisen
luvattuun maahan ja valkeaa luminietosta toivon mutta
olkoon tiesi auki ja turvallinen Sinun kulkea.