Oon 24-vuotias tyttö, ja oon sairastanut useemman vuoden masennusta. On parempia hetkiä ja sitten on näitä kausia kun vaan haluisin nukkua loputtomasti... Tuntuu siltä etten taida ikinä parantua, vaikka edistystä onkin tapahtunut. Just tällä hetkellä esimerkiksi en vihaa itseäni ihan niin paljon kuin joskus ja on vähän sellanen hällä väliä-asenne tähän olotilaan (vaikka kuitenkin olen kamalan surullinen ja katkera...)
Osaan hyvin peittää oman mielialani ja esittää että kaikki on hyvin. En halua että muut näkee kuinka perseestä elämäni on. Ja toisaalta rakastan ihmisiä ja vähäisetkin sosiaaliset kontaktit piristää mua, joten muiden seurassa onkin helppo hymyillä.
Tunnen itteni hirveen epäonnistuneeks kaikin tavoin. Tunnen itseni hirveen erilaiseksi kuin useimmat ihmiset ja tunnen ulkopuolisuutta joka paikassa. Ehkä se johtuu tästä sairaudesta tai ehkä vaan muuten mun herkästä luoteesta. Kuitenkin kaipaan hirveesti ihmisten seuraa! Mulla on muutama tosi ihana ystävä, mutta niillä on oma kiireinen elämänsä tai sitten ne asuu hirveen kaukana. Vaikka tuun ihmisten kanssa nykyisin hyvin juttuun kun olen alkanut uskomaan hiukan enemmän itteeni, niin useimmat tuttavuudet ei johda mihinkään. Ei ole kun muutamia kavereita, joiden kanssa joskus voi jossain kaupungilla pyörähtää kahvilla... Oon kauheen yksinäinen. Auttaisi paljon jos löytäisin lisää ystäviä! Jos sun elämäntilanteesi on vähänki niinkun mulla ja sulla on tarvetta luotettavalle ystävälle niin mailaathan mulle?! Kaipaan siis sellaisia ihmisiä joiden kanssa vois jakaa ajatuksia (puolin ja toisin) ja keksiä jotain kivaa täytettä vapaa-aikaan (jota mulla on tällä hetkellä ihan liikaa. En jaksaisi vaan maata kotona sängyssä ja surra).
Asun Turussa. Ja osoite on [email protected]. Ole niin ihana ja mailaa =D
Osaan hyvin peittää oman mielialani ja esittää että kaikki on hyvin. En halua että muut näkee kuinka perseestä elämäni on. Ja toisaalta rakastan ihmisiä ja vähäisetkin sosiaaliset kontaktit piristää mua, joten muiden seurassa onkin helppo hymyillä.
Tunnen itteni hirveen epäonnistuneeks kaikin tavoin. Tunnen itseni hirveen erilaiseksi kuin useimmat ihmiset ja tunnen ulkopuolisuutta joka paikassa. Ehkä se johtuu tästä sairaudesta tai ehkä vaan muuten mun herkästä luoteesta. Kuitenkin kaipaan hirveesti ihmisten seuraa! Mulla on muutama tosi ihana ystävä, mutta niillä on oma kiireinen elämänsä tai sitten ne asuu hirveen kaukana. Vaikka tuun ihmisten kanssa nykyisin hyvin juttuun kun olen alkanut uskomaan hiukan enemmän itteeni, niin useimmat tuttavuudet ei johda mihinkään. Ei ole kun muutamia kavereita, joiden kanssa joskus voi jossain kaupungilla pyörähtää kahvilla... Oon kauheen yksinäinen. Auttaisi paljon jos löytäisin lisää ystäviä! Jos sun elämäntilanteesi on vähänki niinkun mulla ja sulla on tarvetta luotettavalle ystävälle niin mailaathan mulle?! Kaipaan siis sellaisia ihmisiä joiden kanssa vois jakaa ajatuksia (puolin ja toisin) ja keksiä jotain kivaa täytettä vapaa-aikaan (jota mulla on tällä hetkellä ihan liikaa. En jaksaisi vaan maata kotona sängyssä ja surra).
Asun Turussa. Ja osoite on [email protected]. Ole niin ihana ja mailaa =D
Vastaukset 2
Vanhimmat
Oon parin kk päästä 18v poika, mutta 6 vuotta ikäeroo ja en tuu naisten kanssa toimeen ym.puhuminen/oleminen.
Sitten se että en tiedä mistä puhua ja jos sanon jotakin tyhmää niin tulee kiusallinen/häpeäolo.
Kannattaa alottaa vaikka harrastus tai jotain, et pystyy jutteleen ihmisille tai jotakin..huono neuvoon.
positiivista on ainakin se että haluat tavata ihmisiä. Itse en enää jaksa nähdä ketään. Kavereiden kanssa ei enää ole mitään yhteistä eikä niiden jutut kiinnosta. Mutta älä sinä erakoidu.