Eli meillä on mieheni kanssa 3 kissaa, sisäkissoja, kaikki hieman yli vuoden ikäisiä, 2 leikattua uroskissaa ja yksi leikkaamaton narttu, ja puolen vuoden päästä meille on syntymässä ensimmäinen lapsi. Onko jotain neuvoja miten alkaa "kouluttamaan" kissoja siihen kun lapsi syntyy? Emme halua antaa kissoja pois, ellei sitten vauvan saapuessa tapahdu jotain eivätkä kissat siihen sopeudu :/
Kissat eivät ole juurikaan sopeutuneet vauvoihin, pieniin lapsiin kylläkin, eivät raavi ja antaavat kannella miten sattuu :D Kerran meillä kävi vauvaperhe ja olivat utieliaita mutta pelkäsivätkin vähän tätä vauvaa kun vauva lattialla sätkytteli ja huuteli. Olen koko kissojen iän välillä ns. riepottanut kissoja vähän ja tehnyt vähän kiusaa, jottas ne tottuisi siihen että ne ei lapsia sitten pure tai raavi ja tämä on onnistunut. Eivät raavi minua kun vähän pörrötän turkkia liikaa ja eivät tee lapsille mitään vaikka nämä tökkiivät nenään jne. Kuitenkin minä hellin niitä ja me pidämme niitä tavallaan perheenjäseninä, vaikka kissat tietäävätkin paikkansa eivätkä hypi pöydille tai varasta (useimmiten :D) ruokaa tai tee muutakaan kiellettyä.
Meidän ensimmäinen kissa, uros, on aika mustasukkainen varsinkin minusta, se ei oikein tykkää jos nämä muut kissat ovat sylissä ja antaa välillä huutiakin niille. Toinen, narttu, on kiltti eikä pure eikä raavi ihmisiä, välillä on kiukkunen kahdelle muulle kissalle. Kolmas kissamme ei ole ollut pennusta lähtien meillä, vaan oli siskollani pari kuukautta, mutta eivät voineetkaan pitää sitten joten minä otin kissan meille. Kolmas kissa on tottunut lapsiin ja vauvoihinkin.
Miten siis saan kissat pysymään poissa esim vauvan pinnasängystä tai rattaista? Vai onko vain pakko pitää ovea kiinni makuuhuoneeseen. Ja muita neuvoja mihin pitäisi valmistautua? Aiomme puhua eläinlääkärin kanssa ja neuvolassakin tästä aiheesta, mutta olisi kiva tietää muidenkin neuvoja :)
Kissat eivät ole juurikaan sopeutuneet vauvoihin, pieniin lapsiin kylläkin, eivät raavi ja antaavat kannella miten sattuu :D Kerran meillä kävi vauvaperhe ja olivat utieliaita mutta pelkäsivätkin vähän tätä vauvaa kun vauva lattialla sätkytteli ja huuteli. Olen koko kissojen iän välillä ns. riepottanut kissoja vähän ja tehnyt vähän kiusaa, jottas ne tottuisi siihen että ne ei lapsia sitten pure tai raavi ja tämä on onnistunut. Eivät raavi minua kun vähän pörrötän turkkia liikaa ja eivät tee lapsille mitään vaikka nämä tökkiivät nenään jne. Kuitenkin minä hellin niitä ja me pidämme niitä tavallaan perheenjäseninä, vaikka kissat tietäävätkin paikkansa eivätkä hypi pöydille tai varasta (useimmiten :D) ruokaa tai tee muutakaan kiellettyä.
Meidän ensimmäinen kissa, uros, on aika mustasukkainen varsinkin minusta, se ei oikein tykkää jos nämä muut kissat ovat sylissä ja antaa välillä huutiakin niille. Toinen, narttu, on kiltti eikä pure eikä raavi ihmisiä, välillä on kiukkunen kahdelle muulle kissalle. Kolmas kissamme ei ole ollut pennusta lähtien meillä, vaan oli siskollani pari kuukautta, mutta eivät voineetkaan pitää sitten joten minä otin kissan meille. Kolmas kissa on tottunut lapsiin ja vauvoihinkin.
Miten siis saan kissat pysymään poissa esim vauvan pinnasängystä tai rattaista? Vai onko vain pakko pitää ovea kiinni makuuhuoneeseen. Ja muita neuvoja mihin pitäisi valmistautua? Aiomme puhua eläinlääkärin kanssa ja neuvolassakin tästä aiheesta, mutta olisi kiva tietää muidenkin neuvoja :)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Eli ei siinä juuri mitään ole jota voisit/pitäisi etukäteen tehdä, ellet halua opettaa sitä että eivät menisi huoneeseen jossa lapsi tulee olemaan/nukkumaan. Miten kissat käyttäytyy, näkyy vasta sitten kun vauva on kotona. Feliwaytä kenties voisi varata, sehän rauhoittaa, mutta ellei sitä tarvikaan, rahat menee hukkaan.
Mutta tytön leikkauttaisin välittömästi, eihän siinä ole muutenkaan mitään järkeä pitää leikkaamatonta kissaa (ilmeisesti sisäkissana kuitenkin). Leikkauttamalla, autat muitakin kuin itseäsi, turhia kiima-aikoja, kenties valeraskauksia ja mahdollisen märkäkohdun. Ja mulla on joku muistikuva siitä, että olisin joskus kuullut muuten rauhallisen leikkaamattoman kissan muuttuneen mustasukkaiseksi vauvalle, mutta en tietysti tiedä onko se edes totta. Niinhän kyllä helposti käy muutenkin, se vauva kun on sitten tärkeämpi ja sille annetaan kaikki huomio. Kissojen kannsa pitää muistaa seurustella ja leikkiä yhtälailla vauvan tulon jälkeen.
vauvan huone voisi olla kissoilta kiellettyä aluetta ja sen voisi opettaa heti. Myös kaikenlainen vaunuihin meno pitäisi kieltää. Ei siitä välttämättä ole haittaa, mutta vahinkoja voi sattua, vaikkakin on harvinaista. Tunnen paljon kissaihmisiä joilla on vauvoja ja kaikki on aina mennyt hyvin. Kunhan kissoja ei unohdeta vauvan tultua. Monesti kissat sopeutuvat vauvoihin yllättävän hyvin, kun ensin saavat vähän aikaa ihmetellä tulokasta. Yhdessä perheessä naaraskissa otti vauvan omakseen ja piti siitä aina huolta eli valvoi kun se nukkui ja seuraili tarkasti vauvan tekemisiä kun se vähän kasvoi. Lapset tosiaan kasvaessaan voivat roikotella kissoja ja joskus vähän kiusatakin, mutta kissat yllättäen usein hyväksyvät tämän. Ehkä ne jollain tavalla ymmärtävät että lapset ovat lapsia.
Sitä naaraan leikkausta suosittelen minäkin, ellei ole jotain syytä pitää leikkaamattomana.
Tämän meidän narttukissan sisko tuli hemmetin kiukkuseksi kun se leikattiin, että yritämme nyt pitkittää sitä leikkausta ja olla tekemättä ollenkaa jos mahdollista. Voihan se olla ettei meidän kissalle niin käy, (sisko kun on kaiken lisäksi ulkokissa) mutta kun nuo urokset on leikattu ni ei pentujakaan tule.
Tietenki puhutaan eläinlääkärin kanssa ja toimitaan sitten lääkärin ohjeitten mukaan. Toivotaan kuitenki että kissat sopeutuvat, ovat meille todella rakkaita kaikki eivätkä tule unohdetuksi kun vauva syntyy. Ovat niin huomionkipeitä ettei niitä voi olla huomaamatta :D
naaraan mahdollisimman pian. Yleensä naaraat päinvastoin rauhoittuvat leikkauksen myötä ja taas kiimat johtaa ongelmiin. Leikkaamattomalla naaraalla on riski saada kohtutulehdus. Kun sinulla on vauva, et välttämättä ehdi huomioida naaraan oirehtimista ja tulehdus ehtii paheta. Aina kun tuota tulehdusta ei huomaa vaikka miten tarkkailisi kissansa vointia. Leikkaamaton naaras voi alkaa merkata paikkoja pissaamalla kuten uros ja kun vauva on talossa, on sillä vain yksi lisäsyy se tehdä. Vauvan tulo on kissalle aina muutos sen elämässä ja se lisää stressiä joka aiheuttaa helposti ongelmia. Jos vielä makuuhuoneeseen pääsy estetään syitä on vain lisää ja se taas voi johtaa käytöshäiriöön muullakin tavalla.
Leikkaus on suositeltavaa muustakin syystä kuin vain pentujen tulon ehkäisyyn. Sillä on paljon vaikutusta kissan fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen.
kannattaa kummiskin varautua siihen että joudutte luopumaan kissoista, eihän sitä koskaa tiedä jos tuleva lapsenne on allerginen. olen myös kuullut tapauksista joissa perheellä on kissa tai 2 ja heille syntyy vauva ja kissa tai molemmat ovat tulleet erittäin mustasukkaisiksi ja agressiviisiksi :/ en halua mitenkään pelotella mutta kannattaa ottaa asioita huomioon, toivottavasti teille ei käy näin huono tuuri! onnea jatkoon.
Ei siinä varmaan muuta ole kuin estää pääsyn kun vauva on nukkumassa ja tarkkailee varsinkin alussa tarkasti miten kissat käyttäytyy vauvan läheisyydessä, ei jätä niitä keskenään ja näyttää paljon huomiota kissoille.
En ole keneltäkään tuttavaltani kuullut, että olisi ollut ongelmaa kissojen kanssa vauvan tulon jälkeen, sen näkee vasta sitten kun on vauva talossa ja ruvetaan totuttelemaan uuteen eloon. :)
Totta että itse tuon feliwayn ostaisin kyllä varalle vaikka, itselläni on tuo haihdutin joka laitetaan pistorasiaan aina varalla stressaavia tilanteita varten. Meillä esim muutoissa ollut todella hyvä. :)
Läheisellä pariskunnalla oli päänvaivana se, että heillä on pieni kolmio ja erittäin isokokoinen koira ja lapsi tulossa. Mainiosti mennyt elo, kun on vaan seurannut eläimen käyttäytymistä ja rajoittanut liikkumista.. Kissat toki eri asia, mutta voin kuvitella vaikeutta vauvan ja ison koiran kanssa.