Siis autotalliin/verstaaseen talon pää-/mittauskeskukselta maakaapeli 4x2.5 2,5 tallin alakeskukselle.
Lähtökytkentä vikavirtasuojalla (300mA, 3-vaih) - siis kaapeli/palosuojaus. Pääkeskuksen kevi normaalisti kiskoon ja maahan Cu-kaapelilla.
Autotallin alakeskuksessa pääkytkin, 50mA vvsk kaikille vaiheille ja normaalit 0-kisko ja kevi-kisko. Siis tallin sähkö aina 50mA vvsk:n kautta - täysi henkilösuojaus.
Tallin iv-kanavat, vesivaraaja cu-putkineen, teräksinen runkorakenne sekä pikkuverstaan sorvin runko ja muut massiiviteräsrakenteet sekä anturaraudoitus on liitetty kevi-kaapeleilla potentiaalintasauskiskoon ja edelleen maadoitettu tavanomaisella 25m Cu-kaapelilla maihin. Siis sähköä johtavat ja/tai staattiset rakenteet on potentiaalitasattu ja maadoitettu.
KYSYMYS: Onko hyötyä/haittaa/samantekevää, mikäli autotallin alakeskuksen suojamaadoituskisko liitetään kevillä yllämainittuu tallin maadoituskaapeliin (paljas 25m Cu-kaapeli maissa)?
Eli voiko alakeskuksen, jota syötetään 300mA vvsk:n kautta, maadoittaa suoraan maihin?
Lähtökytkentä vikavirtasuojalla (300mA, 3-vaih) - siis kaapeli/palosuojaus. Pääkeskuksen kevi normaalisti kiskoon ja maahan Cu-kaapelilla.
Autotallin alakeskuksessa pääkytkin, 50mA vvsk kaikille vaiheille ja normaalit 0-kisko ja kevi-kisko. Siis tallin sähkö aina 50mA vvsk:n kautta - täysi henkilösuojaus.
Tallin iv-kanavat, vesivaraaja cu-putkineen, teräksinen runkorakenne sekä pikkuverstaan sorvin runko ja muut massiiviteräsrakenteet sekä anturaraudoitus on liitetty kevi-kaapeleilla potentiaalintasauskiskoon ja edelleen maadoitettu tavanomaisella 25m Cu-kaapelilla maihin. Siis sähköä johtavat ja/tai staattiset rakenteet on potentiaalitasattu ja maadoitettu.
KYSYMYS: Onko hyötyä/haittaa/samantekevää, mikäli autotallin alakeskuksen suojamaadoituskisko liitetään kevillä yllämainittuu tallin maadoituskaapeliin (paljas 25m Cu-kaapeli maissa)?
Eli voiko alakeskuksen, jota syötetään 300mA vvsk:n kautta, maadoittaa suoraan maihin?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Taitaa sulla olla ihan omat säännöt sähköasennksiin,50mA vikavirtasuoja??
Jeh, vvsk:t ovat 500mA pääkeskuksessa ja 30mA alakeskuksessa.
Mutta tästähän ei ollut kysymys.
Eihän niistä hienoista maadoituksista ole mitään hyötyä jos ne eivät ole yhteydessä RK:n maadoituskiskoon.
Onhan se RK maissa PK:n kautta.
Kyse oli; voiko vai pitääkö alakeskusksen suojamaa kytkeä omaan maadoituskaapeliin - vai riittääkö maadoitus PK:n kautta!
Mutta se tallin potentiaalintasaus kisko on yhdistettävä RK:n maadoituskiskoon.
Siehä yks helvata venkoilija oot.
Riittää, mutta ei kuitenkaan...??
Pitää tai sitte ei pitää...??
Kyllä mutta ei...??
Pelle. Tiiät itekkin.
>KYSYMYS: Onko hyötyä/haittaa/samantekevää, mikäli autotallin alakeskuksen suojamaadoituskisko >liitetään kevillä yllämainittuu tallin maadoituskaapeliin (paljas 25m Cu-kaapeli maissa)?
>Eli voiko alakeskuksen, jota syötetään 300mA vvsk:n kautta, maadoittaa suoraan maihin?
Vastaus: Autotallin suojamaadoituskisko yhdistetään paikalliseen potentiaalintasauskiskoon 10mm2 KeVillä. Et kertonut kuinka pitkä on syöttäkaapeli pää/mittauskeskukselta. Jos matka ei ole pitkä ja oikosulkuvirta on riittävä, ei olisi välttämättä tarvinnut tehdä tätä paikallista potentiaalintasausta. MUTTA, ihan hyvä tapa on laittaa maadoituselektrodi jokaiseen isompaan rakennukseen ja tehdä paikallinen potentiaalintasaus. Maadoittaminen ei ole koskaan turhaa, vaan se on turvallisuuden ja toiminnan kannalta tärkeä asia!
(SFS6000 standardi: Liite 54d1: perusmaadoituselektrodi suositellaan rakennettavaksi jokaiseen sähköliittymän rakennukseen.)
Olet tehnyt aivan oikein ja fiksusti. Muistat vain yhdistää nuo yllä mainitut kiskot 10mm2 tai suuremmalla kaapelilla. Muista teettää käyttöönottotarkastus jossa vielä varmennetaan riittävät oikosulkuvirrat, eristysresistanssit, suojajohtimen jatkuvuus ja vikavirtasuojien toiminta.
t. sähkömies71
Kiittää ja kumartaa.
Kaapeli on 35m. Rak.lupa 2007 samaten alkuperäinen sähkösuunnitelma. Siinä ei ollu erillistä maadoituselektrodia - täytynee päivittää kuvatus. Rakennusvuosi 2009. Lie määräys muuttunu lähiaikoina.
Tosin itse en 'kytke', 'liitä' tai 'asenna' yhtään piuhaa mihinkään, kun en ou sähkäri.
Myönnettäköön, että 'vedin' maadoituselektrodin monttuun ja 'upotin' muakaapelin ojaan - mitääään en 'asentanut'.
Alakeskus jäi talon rakennustyömaalta, sitä meinaan tarjota sähkärille...
Lisäkysymys samasta aiheesta.
Saako /pitääkö alaryhmäkeskuksen nollakisko yhdistää keltavihreällä johdolla keskuksen kotelon maadoituskiskoon, josta yhteys potentiaalintasauskiskoon (ylläolevan ohjeen mukaisesti) ja edelleen maahan ja anturarautoihin.
Talon pääkeskuksella tämä tietysti jo on.
Maakaapelin pituus 4x2.5 on 35m
Tälläisesta olen kuullut.
Potentiaalin tasauksesi on ilmeisesti kunnossa mutta tuo 2,5 neliön johto on valitettavasti liian ohut joten vaihda se. Jos olet tehnyt 5-johdinsysteemillä niin ei yhdistäminen ainakaa aiheuta vikalaukaisuja.
saivartelua.
Miten niin 2.5mm2 kaapeli liian ohut, mihin käyttöön ohut?
Sulakkeet 3x16A, Maakaapeli 35m, 4x2,5 2,5.
Nyt ymmällä.
on, kuten ilmoitit 4x2,5 mm², käytössä on 3-vaihesyötössä PEN-johdin ja kolme vaihetta. Sellaista ei ole pitkiin aikoihin saanut käyttää, jos poikkipinta ei ole vähintään 10 mm² Cu tai 16 mm² Al.
Ja aikaisempaan ihmettelyysi: potentiaalintasausjärjestelmä (on tehtävä jokaiseen rakennukseen) on aina yhdistettävä suojamaadoitusjärjestelmään (keskuksen PE-kisko). Toistaiseksi tuon johdon minimipoikkipinta on kylläkin 6 mm².
nyt alkaa valjeta. Kiitokset.
Tallin alakeskuksen N-kisko 6mm2 kevillä PE-kiskoon, kuten sähkäri71-kin ylempänä toteaa.
Paitsi sä71 laittaisi 10mm2 yhdyskaapelin.
Alakeskukselle venytetty PEN olisi kuitenkin muodollisesti mahdollinen, jos PEN vähintään 10mm2 ja liitetäisi sitten PKn PEN-kiskoon. Saavutetaanko tälläisella kytkenällä lisää käyttöturvaa vikatilanteissa?
Sähköjärjestelmä on pk:lta eteenpäin tn-s järjestelmän mukainen. Pääkeskuksen jälkeen ei järjestelmää saa enää muuttaa tn-c:ksi. Jättäkää oikeesti nää hommat ammattilaisille kun ette tunnu tajuavan edes mitä eroa on pen johdolla ja yhdyskiskolla!!!
eikö tuossa PEN jatku katkeamattomana talon PK:lta autotallin RK:lle asti.
Eli TN-C vain syöttävällä puolella.
Tiedetään - ei suositella pienkohteissa.
Kysymys: onko tämä TN-C kytkentä 'lainvastainen'??
Rakennusten sisäinen verkko tietty TN-S.
kuten tuossa aiemmin kerroin. Missään ei standardissa sanota, mihin kohtaan nollan ja PE:n eriyttäminen on tehtävä. Sen voi valita ihan itse, kunhan noita sääntöjä noudattaa. Hyvää siitä ei PEN-johtimen kanssa tietenkään tule (häiriöt), mutta yhtä turvallinen. On selvä asia, että eriyttämispisteen jälkeen ei nollaa ja suojajohdinta enää saa yhdistää. Tosin tähänkin oli aiemman standardipainoksen yhteydessä eräs velvoite, joka kovin huonosti tunnettiin: jos TN-S -järjestälmässä oli kuitenkin yksikin pen-johdin käytössä (vrt. nousujohtoremppa jossa vanhat ryhmäjohdot asunnoissa) oli aiempien keskusten nolla ja PE-kiskot yhdistettävä toisiinsa kyseisen ryhmäkeskuksen ja pääkeskuksen välillä suojajohdinpiirin vahvistamiseksi. Kyseessä ei siis ollutkaan, eikä voinutkaan olla, TN-S -järjestelmä.
Valitettavasti en ole ehtinyt paneutumaan yksityiskohtiin ehdottamistasi yhdyskiskojen paikoista viestiketjun alkupäässä. Kertasin vain pelisäännöt, jotka oikeasti ovat olemassa.
selkeästä vastinneestasi.
Tässä kohteessa ei PEN -johtimen liitospaikkaa luonnollisestikaan muuteta.
Eli tallin syöttö pysyy TN-S.
Nyt vain haen turvallista ja luotettavaa sovellusta MCMK kaapelille 4x2.5/2.5.
Tiedetään - kysy alan ammattilaiselta.
Kysyin kolmelta ja sain kolme toisistaan eroavaa ratkaisumallia.
Täältä löytyi vielä neljäs 'ainoa oikea' tapa.
Oikeita ja turvallisia sovelluksia on tasan yksi. Nolla kummassakin päässä nollakiskoon ja kaapelin pe-punos kummasakin päässä suojamaakiskoon. Autotallin keskukseen ei laiteta yhdyskiskoa.
Tässä tapauksessa pitäisikö autotallin ympäristöön kaivettu maadoitusjohto jättää kytkemättä, jos matkaa on tuo 30-40 metriä pääkeskukselta alakeskukselle? Eli tuleeko potentiaaliero maadoituspisteiden välille?
Ei ole mitään syytä jättää kytkemättä autotallin maadoituselektrodia tallin keskuksen PE-kiskoon.
Normaalissa käyttötilanteessa ei ole merkittävää potentiaalieroa tallin maad.elektrodin ja tallin keskuksen PE-kiskon välillä, eikä myöskään pääkeskuksen PE-kiskon välillä koska vm. on yhteydessä virrattoman PE-johtimen kautta toisiinsa.
Vikatilanteessa, oikosulku laitteen maadoitettuun runkoon, syntyy poentiaaliero tallin keskuksen PE-kiskon ja ympäröivän maan välille, jos maad.elektrodi jätettäisiin yhdistämättä tallin keskuksen PE:n. Tämän potentiaalieron suuruus voltteina riippuu siitä mikä on oikosulkuvirta-arvo tallilla. Kestoaika rajoittuu kuitenkin hyvin lyhyeksi vikavirtasuojan laukaisusta johtuen.
Mikäli kaapeli pk:n ja rk;n välillä on jo montussa peitettynä, jättäisin koko rk:n asentamatta. 4x2,5s kaapeli mahdollistaa pk:päähän maksimissaan 16A sulakkeet ja selektiivisyyden nimissä tällöin korkeintaan 10A sulakkeet rk:lle. Mikäli autotallilla tarvitaan potkua eli 16A sulakkeet, kytkisin siis maakaapeli jakorasiassa eriytyville kaapeleille. Uskoisin, että tässä tapauksessa maadoittamasi kohteet autotallissa voisi potentiaalintasauskiskolta yhdistää 4x2,5s kaapelin suojamaadoitukseen 2,5S johtimella. Tietysti oikeampi ja parempi vaihtoehto olisi viedä potentiaalintasaus pk:lle erillisellä esim. 6mm2 kuparilla.
Sinänsä maadoituselektrodia ei tarvitsisi olla lainkaan autotallilla kun se on liittymästä eli pääkeskuksesta alle 80 m päässä. Omaa pääkytkintä ei tarvitse, mutta jokin turvakytkin tietysti voi olla hyvä etenkin verstaskäytössä.
Lähtöpäässä tosiaan tulee olla 30mA vikavirtasuojaus. Palosuojaus ei välttämättä ole pakollinen, riippuen tapauksesta.
Jos siis haluat ryhmäkeskuksen tallille ja 3 x 16A ryhmät eivät riitä, tulee kaapeli olla paksumpi, esim. mcmk 4x6 6, jolloin saat ryhmäkeskukselle enemmänkin sulakkeita. Tällöin ryhmäkeskuksen läheisyyteen tehdään potentiaalintasaus, johon rk:n potentiaalintasauskisko yhdistetään vähintään vastaavan poikkipintaisella kevi-johtimella kuin syöttävän kaapelin johtimien poikkipintakin on. Tällöin vikavirtasuojatkin voi tietysti sijoittaa ryhmäkeskuspäähän, eikä pääkeskukselle ja mahdollisesti liittymän sulakkeista riippuen voidaan syöttävä kaapeli kytkeä suoraan pääkeskuksen kiskoon ilman sulakkeita lainkaan.
perusteellisesta ja perustelluista kommenteista.
Rasia PK:n tilalla olisi tietty 'helppo' ratkaisu ja alkuperäisen suunnitelman mukainen (ja edullinen...)
Niin, kaapeli on montussa ja syvällä.
Sopiva oloinen ryhmis pääkytkimin, VVSsineen, 16A johdonsuojineen 3-vaiheulosotolla nyt vain jäi raksalta.
Muutamin osin herättäisin tarkennuksia:
A. Onko selektiivinen aleneva johdonsuojien laukaisuvirta standardien vaatimus vai suositus?
B. Voidaanko selektiivisyys 'hoitaa' poiskytkentäaikoja (0.4 / 0.2s) porrastamalla
C. Koska tallissa on oma potentiaalintasaus ja maadoituselektrodi, niin miksi tallin RK:n PE-johdin PK:lle tulisi olla 6mm2? Normaalisti kai riittää vaihejohdon vahvuus.