sunnuntai ei mittään

Eikös siellä juuri joku ralli ollut.Sinivuokot vastaan paikallinen valopää?

Oli myöhäinen lauantai-ilta joulukuussa armon vuonna 197- Kaarlo käveli hieman horjahdellen pitkin jäistä katua.Hänellä oli paksun talvitakkinsa povitaskussa lähes täysinäinen Citrus likööri pullo.Toisen hän oli jo juonut tyhjäksi kaverinsa Ollin kanssa Kafiksen vessassa.Ollia oli kuitenkin ruvennut väsyttämään ja hän oli kalpeana lähtenyt hoippumaan kotiinsa .
Yksin jäätyään Kaarlo oli hetken istuskellut Kafiksen pöydässä muutamien tuttujen kanssa,kunnes isokokoinen baarinpitäjän oli käskenyt häntä poistumaan vedoten kaarlon humalatilaan.
Koska ei halunnut taas kerran päätyä putkan kovalle sementtailattialle oli kaarlo sitten lähtenyt ulos kylmään pakkasiltaan.
Vähän paleli ja vitutti,panettikin kuten aina . Joten kaupunginsaunan kohdalle ehtiessään Kaarlo oli melko pahalla päällä.
Hänen mielialaansa ei mitenkään parantanut se että vastaan tuli pari hänen entistä luokkatoveriaan ,Maukka ja Pekka.
-Vittu jos noi alkaa taas nälviä niin katotaan onko jätkistä mihkään,mietti Kaarlo humalaisissa ja katkeroituneissa aivoissaan.
kuten odottaa saattoi,olivat molemmant pojat myös kännissä ja alkoivat tapansa mukaan nasevasti vittuilla kaarlolle.
Molemmat olivat pidempiä mutta melko kevytrakenteisia kun taas kaarlo oli vahva ja lihaksikas nuori mies.
Hän oli ollut viisitoistavuotiaasta töissä Wärtsilän valimossa sen näki jo päältäkin nyt 17.vuotiaana
Maukka ja Pekka taas kävivät lukiota ja siitäkin he nyt vittuilivat "tyhmälle duunarille"
-Et sä snaijaa jätkä,mee siivuu siitä et fiksummat päsee menee,hudahti Pekka
-Ja vitut mä mihkään mee sanoi Kaarlo ja nosti kätensä ylös
-Nyt katotaan jätkät ,tulkaa yhes tai yksitellen täältä pesee