Rakastan poikaystävääni ihan valtavasti, mutta samalla olen jotenkin ahdistunut. Pelkään tuhoavani kaiken sanomalla jotain väärin tai loukkaamalla häntä. Hän on muutenkin vähän herkkä, ja pelkään että tulevaisuudessa joudumme riitelemään paljon, kun arki tulee kuvaan.
Kaikki on silti tällä hetkellä hyvin. Tunteet ovat vain niin sekavat, että haluaisin jotenkin saada selkeyttä asioihin, että joku vain sanoisi mulle että "rauhoitu, kaikki menee ihan hyvin".
En osaa nauttia tästä alkuhuumasta. Ajattelen vain tulevaisuutta ja mietin, voiko hän todellakin rakastaa minua tällaisena, oikukkaana ja ailahtelevana? Pelkään, että alan kohtelemaan häntä huonosti, kun alkuhuuma haihtuu ja totumme toisiimme.
Miten voisin vain lakata murehtimasta ja rakastaa?
Kaikki on silti tällä hetkellä hyvin. Tunteet ovat vain niin sekavat, että haluaisin jotenkin saada selkeyttä asioihin, että joku vain sanoisi mulle että "rauhoitu, kaikki menee ihan hyvin".
En osaa nauttia tästä alkuhuumasta. Ajattelen vain tulevaisuutta ja mietin, voiko hän todellakin rakastaa minua tällaisena, oikukkaana ja ailahtelevana? Pelkään, että alan kohtelemaan häntä huonosti, kun alkuhuuma haihtuu ja totumme toisiimme.
Miten voisin vain lakata murehtimasta ja rakastaa?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tuo kaikki kuuluu asiaan kun Rakastutaan hirveän paljon.Minkä ikäinen olet? Minkälainen arki Teillä on tulossa vastaan? Muutatteko kohta yhteen? Jos ahdistaa noin paljon, niin ota oma aikasi! Sun pitää nyt avata enemmän että voisin sua auttaa.
Niin ajattelinkin, että kai se levottomuus kuuluu asiaan... Olen 20-v ja meidän juttu on siinäkin mielessä vähän epävakaa, ettei tarkkaa tietoa yhteenmuuton ajankohdasta ole. Olemme etäsuhteessa ja sekin stressaa kauheasti, kun on ikävä koko ajan. Ehkäpä on paineita siitä, että "onko tämä kannattavaa" ja "oliko se sittenkin niin ihana kun viimeksi nähtiin"...
Ei kai rakkauden olekaan tarkoitus olla huoletonta ja auvoisaa koko aikaa?